13-16.IKÄVÄNI

Viikko, kuten monet muutkin aiemmin, alko tekemättömissä merkeissä. Kirjastossa pitää käydä lukaseen sunnuntain aamujulkasu avoimien vapaa-ajan harrasteiden takia. No, eipäs ollu tarjolla mitään kiinnostavaa, joten koitin ettiä Halmeen elämänkertakirjat uudelleenlukastavaks. PERKELE, nehän oli poistettu Vakken kirjastosta, mahtoko olla syynä rasismi vai onkohan joku kävelevä liinavaatevarasto polttanu ne koraanin vastaisena??!?!?
Maanantai suju siis varsin flegmaattisesti…no sitä se oli työelämässäkin!

Tiistaina sitten oli tarkotus iltasella mennä käymään yhden muidun seurana (eli kantojuhtana) Ikeassa, tuossa ruotsalaisten miehille kehittämässä maanpäällisessä helvetissä. Mä olin vannoutunu, kuten lärviraamatunkin suhteen, että mua ei yksikään hamekansan edustaja raijaa tuohon kyseiseen pahvilootanäyttelyyn! No, kaikkihan tietää millanen suhde allekirjoittaneella on naamakirjaan, taispa joku tituleerata tittelillä; naamakirjaguru. Olin himassa odottamassa lähtökutsua Kuninkojalle. Sellanen sitten tulikin ja lupasin steppailla Vakken Filkkarin pihalle. Leijailin tuttuun tapaan Itiksen läpi, kun siinä etuovella oli jotain menossa. Lähemmäs päästyäni huomasin jonkun isokokosen juopon suomalaisen ottavan yhteen muutaman kinuskikorvan kanssa. Tämä laattamies Reino viskas yhtä keskiyöntimoo pullolla suoraan kajuuttaan. No, eikös nämä vesselit Gampian poijaat suutahtanu ja hyökkäs päälle, vaan juopporenttu pääs Itikseen sisään pakoon. Yks näistä pikkusälleistä nappas jostain pyörän etuvanteen ja yritti sillä viskata tuota diletanttia (joka oli jo sisätiloissa) selkään, kun sain vanteesta kii, poistin sen kaverin asevarastosta ja nappasin mokkakorvaa pillistä kii sanoilla; RAUHOTU PERKELE! Se yritti piipittää huonolla suomen ja swahilin sekotuksella jotain, mikä ei mua edes kiinnostanu. Helppasin sen verran, että kaverin väri palautu siitä jännästä lilanruskeesta tavalliseen mokkakahviin. Sen kaverit lähesty tämän pikku-apinan avuks ja tämä ”pääjehu” koitti korottaa äänenmurrostaan sen verran, et ois ollu pelottava ja huus; ”Nyt khuule säki saat turpaas….!” Mä kysyin naureskellen tältä nuorisorikolliselta, että ”kuinkas pitkä sä olet?” Se piipitti; ” Mitä vittua…167???” Mä naurahdin sanoilla; ”onpas siinä korkee läjä paskaa…!” ja jatkoin; ” Ota toi sun bambuorkka ja juokse siihen luolaan, jota himaks kutsut, ennen kun todella mua alkaa kyrpiin… ” Olin herkässä mielentilassa tuon Ikeakeikan takia.

Hyppäsin neidon kyytiin ja päästiin Ikean pihalle, jossa ois siis voinu järkätä vaikka Metallican konsertin; Vittu mikä kompleksi koko häkkyrä. Eikun pyöröovista sisään ja pikkupojan lailla ihmettelemässä uutta ja ihmeellistä. Raput ylös ja se oli menoo. Prkl mikä labyrintti se on, ei olis ihme vaikka jonkun aviomies vaeltelis siellä vieläkin ja setä oli tullu vaan avajaisiin. Olihan siellä kaikkee ja helvetisti ja helvetisti kaikkee! Siellä sitä sitten seikkailtiin kun karavaanari Kalajoen hiekkasärkillä. Joka saatanan tuolissa piti koeistua kuten sohvillakin, joka perkeleen kaapinovi piti avata ja sänky maata. Positiivisinta tässä oli se, että naisia siellä oli. Sehän on parempi iskupaikka ku yksikään Sedun kuppila. Tosin, jos näillä kottaraisilla on kalujen (huone) suhteen tuollanen ”ruotsalainen” maku, millanen se mahtaa olla miesten suhteen?? Kelpaa vaan sellanen keltasessa kansitakissa, villatakissa ja purjehduskengissä vaeltava pikkupohatta, jonka purjevene kaipaa uutta sisustusta. Kaikki tämä venerista kasattu krääsä kuljetetaan Naantalin laituriin tuliterällä farkku-Volvolla!! Saatiin me sitten koko tehdashalli kierrettyä läpi ja poimittua kamat kärryyn itsepalveluhyllyistä ja kassalle. Sekin meni vielä kivuttomasta, mutta allekirjottanu olis halunnu herkkutorilta hiukan paljon kehuttuja meatballsseja. Tutkailin muutenkin kyseisen osaston valikoimaa ja silmään iski myös juustoja jne. Olin jo tarttumassa eineksiin, kun näin tuon osaston jonon. Jumaleizzon, ei mitään halua jäädä jonottaan tuohon 20 metrin jonoon…ihme ruottalaista organisointikykyä kyllä. Porukka venaa vartin, että saa saatana Maraboun suklaalevyn vedettäväks tuulensuojaan. Menisivät helvetti Saleen ja saisivat vielä bonukset. Siellä mä sitten muka viimisenä odottaisin pakastebullien kanssa, että saan köyhdyttää itteeni 6 Öröllä?!??!? Ja ku pääsen himan, nuo pullat sen verran sulaneita, että niitä ei voi enää pakastaa. No, eihän mulle ole koskaan tuottanu tuskaa nauttia kiloo lihapullia kerralla, mut jos ei vaan siis halua. Poistuin tyhjin käsin ja kirosin hiljaa sekä ääneen, että mielessäni; Tänne en enää tuu koskaan ja se on VARMA! No, ens kerralla meen ruuhkattomaan aikaan. Päästiin neidon lukaaliin ja avasin heti netin, kuinkas ollakaan Ikeassa oli pari duunipaikkaa auki ja hakemukset lähti samantien eteenpäin. Illan ratoksi katoin vielä mitä nämä Ikean paketit oli syöny. Aika helposti kasattavia olivat nuo pöydät ja kaapistot, suositella voin siis myös insinöörien vaimoille; kyllä teidänKIN miehenne saa nuo lopulta kasattua…Eikä ole työkaluja muka, joilla mies voi itsensä teloa!

Keskiviikkona ja torstaina sitten seikkailin neidon seurana ihan supisuomalaisissa kalu ja mattoliikkeissä ettien jotain, mitä ei varmaan vielä ole edes keksitty. Kodin ykköset, Sotkat ja Maskun kalutalot tuli hyvinki tutuks parissa päivässä. Löydettiin me sitten jotain karvamattoo ja sisustuselementtiä kipeytyneiden jalkapohjien hinnalla! Päivisin sitten kattelin duunipaikkoja hyvin suurella sykkeellä. Olin saanu torstaina Yahoon meiliin ulkomaiselta palvelimelta viestin kuvineen. Ei voinu ku nauraa, se oli just mua varten toisaalta tehty. Mietitytti vaan, että pitääkö mun alkaa gigoloks jossaki ulkomailla vai mitä tuo tarkotti…tuollanen paita ja karvamatto rinnasta löytyy, eikun töihin siis!! Fiksaan kuvan alle tuosta tämän blogin alle. Olen aiemmin tituleerannu itseeni leikkisästi Vakken horokolliks, tämän myötä olen Turun uusi mieshuora työnimeltä; MrLollipop!!

Kirjoitettaessa soi Cheek; sikäryhmä