1.HUOLETON

Taas on aika muutoksen. Aikakausi siis muuttuu ja nyt on aikaa kujeilla enemmän. Tiistai siis ja ensimmäinen päivä vapaaherrana. Oli kiva kerranki taas nukkua arkena, ilman että nokialainen jodlaa saatanan säveliä heti aamusta korvanjuuressa. Enpä mä mitään tosi pitkään voinu kyllä koisaa, ku piti lähtee tokavikaa kertaa palikkatohtorille. Sinne siis ympyrätaloon hortoileen ja tietty aivan väärässä paikassa. Tai no, kerrosta liian alhaalla. Sitte kun oikeen paikan vhdoin löysin, ei ristinsielua missään. No toki infossa istu sellanen kunnon sotamaalin vetäny 25v hoitsutäti, joka pälisi luuriin, eikä noteerannu mua mitenkään. Kait sillä taas oli kynsi katkennu naputtaessa konetta ja oli heti pitäny ottaa kriisipuhelu parhaalle kanaystävälle!
Sieltä sitten iäkkäämpi ts. kokenut hammashoitsu tuli toivottaa mut tervetulleeks, juu kiitsa vaan! Pukukopin kautta ja sellanen valkonen paperitakki päällä leikkaussaliin! Siellä sitten jo odottiki ite pääkirurgi veitsiään terottaen, ja joku nuori tyttö- tahi poikaharjottelija. Se oli niin päästä varpaisiin puettu, ettei sukupuolesta ottanu selkoo! Sitten se perkeleen show alko; mulle vedettii liina päälle ku elokuvissa sivuosumien sattuessa. Mä en nähny enää mitään, möllötin siellä vaan monttu auki ja odotin tulevaa. About 5 piikkiä se lekuri tikkas mun kitalakeen ja sitten mentiin. Eihän se saanu sitä palikkaa pois paikalta mitenkään, kun se kerran oli poikittan leukaluussa. Pora esiin ja pantiin suristen. Vähän se vihlo leukaa ja muita legoja, mut mä en välittäny. Kyllä kipua mahtuu maailmaan. Se pääjehu huomas sen ja lupas laittaa lisää troppia huuleen, mut mä sanoin sedälle; ”Anna mennä vaan, luultavasti lasku kirpasee enempi!”, tai mitä nyt sain puolenpään puudutukselta sanotuks.

Ei se toimitus kestäny ku suomalaisen aktin verran; pusuineen, pesuineen ja puheineen! Tuppo suuhun ja sitten tää hoitsuopiskelija (joka osottautu varsin käteväks tytyks) sai antaa ohjeita. Ei kuuma, ei kylmää, älä mee saunaa äläkä revittele suuta. Mä sitten kysyin siltä, että saako tällä leukaperällä lipoo, jos tilaisuus tulee? Se alko vetää punaa kasvoille ja mä korjasin; siis kutsu jäätelöbaariin? Pääpiru oli tällä aikaa printtaillu ohjeistusta, troppikuponkia ja saikkupaperin. Mä sanoin sille konitohtorille, että nappuloita en vetele ja moon LOMALLA, joten voit vaikka popsia ton saikkulipun!
Painelin himaan taas pää turvoksissa ja leffavuokraamon kautta. Oli aika chilliä oleskella himassa, joskin hiukan hirvitti, et mitä tapahtuu ku puudutus loppuu. Olihan mun sileetä poskee ommeltu ja revitty sisäpuolta aika reippaalla otteella. Kattelin leffoja loppuillan ja söin sosesoppaa, piti huuhdella haavaa viskillä mutta jätin sen suunnitelman muhiin. Aika poikki olo oli tollasen koettelemuksen jälkeen ja nukkumatti kolkutti aika reippaasti ovia!

Kirjoitettaessa soi Anita Hirvee; Ei itketä lauantaina