2.IKÄVÄNI

Oli työkkärin kidustuspäivä numero dos. Onneks se alko vasta klo kybä, kun oli joku yritys peruuttanu meijän audienssin. Tällä kertaa paikka oli tuttu, ja bussilla pääsi paikan kylkeen noin metrin päähän. Silti tää eilinen pipopää hortoili jossain kilsan päässä, ilman hajuakaan pelipaikasta.
Tällä kertaa saatiin ihan kaffetta ja pullaa JAKKin puolesta. Hetki kuunneltiin myyntisaarnaa, että miten helvetin hieno heidän koulunsa on ja sitten kaikki bussiin. Taisin haista vähän vanhalle bisselle, tai sitten musta ei muuten vaan tykätty, sillä olin ainoa joka istu penkkirivillään yksin. Voihan se olla että olen niin stnan pelottava, veljenpoikaki kutsuu mua ISO PEKAKS…tiedä sitten että miks. No, kävästiin Matkahuollon uudessa terminaalissa. Enkä kyllä voi kertoo mitään teille, kun homma oli järjestetty niin hienosti. Siellä oli maybe kuus ruottalaista asentajaa (ja pervoille tiedoks, ei mitää tekemistä POKEN kanssa!) jotka surras vehkeitään (EI VIELÄKÄÄN POKEE) niin, ettei sen pienen ja pyöreen miehen selostuksesta kuullu MITÄÄN!
No, se oli siinä, kierrettiin vielä huolintaliikkeitä lentokenttää myöden ja ajettiin takas alkulähteille. Käväsin Arvin grillillä tempasemassa kunnon makkispökkikset huiviin. Tässä välissä sanottava yks asia. Eli yks näistä kolmesta eilisestä häiriköstä, yks oli valmistumassa maanrakennuspuolta, eli ilmeisesti kaivinkoneenkuljettaks/kuormakuskiks. No jannu kyllä näyttiki siltä, pieni ja jo vähän pyylevä, jolta tukka alkanu parikymppisenä pakeneen. Tai voihan sen sanoo niinki, että kaveri on pidempi mitä tukkansa. No, tunnetusti tollaset jätkät syö perkeleesti enemmän päivässä (ja roskapaskaa) mitä kuluttaa viikossa.
No, tää helvetin Delta-jengi tuli samaselle grillille ja tämä rahtari-Repe tilas kanakorin. Kun se sen sai, se alko vinkuu, ettei jaksa syödä sitä. Voihan härreyyd,! Mä sanoin, et vedä vittu se annokses vinkumatta tohon paskakompostiin ku kerran ostit.Eikä se jaksanu yksin syödä sitä lopulta, sen vähäpäiset kaverit vähä jeesas. No, olihan korilla sen puoleen kokoo, et yks mittaripoikaki katteli kiikarit pyöreinä annosta. Mulle se ois ollu vaan yks välipala siellä ja täällä. Tässä välissä pitää taas kiittää Subia kun ovat laittaneet puhiluetteloon kupongin; ”kolme subia kahden hinnalla”! Mä nimittäin taannoin käväsin pikimin lounastamassa kyseisessä kojussa. Ostin nuo kolme, joista kaks vedin massuun paikan päällä ja kolmannen otin sitten evääks kotimatkalle. Ja nämä oli sitten ihan niitä 30cm jauhopatukoita, joita ostin eikä niitä tyttöjen 15 cm hiilaripommeja! Tollasella tempauksella saa aina varmasti myyjätyttöjen ja muiden asiakkaiden huomion, mutta vittuuko sille mahtaa että on energisesti rajottunu tai ruokavammanen???
Niin no, asiaan. Safkailun jälkeen ehdin huitaseen tsufeet vielä ennen, ku kierrettiin tätä ylihienoo (justjoo) koulutuspaikkaa ympäriinsä ja saatiin vihdoin istua luokkahuoneessa. Ihan kun en ois saanu elämäni aikana istua skolessa. Tosin lintsasin suurella motivaatiolla ja silti sain ihan hyvät tulokset. Lahjattomat treenaa!!!
Lopulta oli vielä työkkäritädin puheenvuoro ja sitten saikin poistua. Eräs tuttu neiti uteli mahdollisuutta iltaolusiin ja mähän olin heti partiolaisten tavoin valmiina! Käväsin himassa ja suuntasin Oscarin hulluille päiville. Istuttii melko kauan, kunnes tuli neidon tutiaika ja Jannen Edison-aika. Taas piti mennä hakkaan keppipalloo, vaan ei taaskaan onnannu. Maisteltiin mallasta sitten vaan kunnes tuli aika soittaa kuski paikalle. Tällä kertaa salaatti oli kertaa kaks ja pari askia salmiakkia. Myöhänen nukkumisaika ei haitannu, huomenna sais kuitenki nukkua ja tiedossa olis vaan tuo parturi. Sammuin ennen ku ehdin nukahtaa…KROOHH!!

Kirjoitettaessa soi Herrasmiesliiga; pelihelvetti