7.TIPATON

Tulihan se sitten torstaikin toivoa täynnä!. Helvetillinen kiire ja yleensä se ois vaan hyvä, tulis seuraavaks perjantai ja sais ilolientä niin, että munuaisiin sattuu. Tällä kertaa ei. Päivällä olis vielä legotohtorillakäynti. Yleensä tollasia palveluammatissa olevia lekureita mä tuppaan kiusaan olan takaa. Edellisenä iltana nautitulla 15 kappaleella kiinalaista valkosipulia ja saman määrällä suomalaista nallelimpparia. Johan loppuu se ihmisten kiusaaminen ja suunronklaaminen. Mutta, STNA, JANNELLA ON TIPATON!

Reippaasti tohtoristädille (odotin suu auki, suu kii ja mee kotiis-menttaliteettia) ja istuin tuoliin. Se ihana typykkä nappas suurimman piikin varmaan minkä kaapista löys ja tuuppas sen mun kitalakeen, KIITSA! Siellä se sitten oli Nissanin varaosapihdeillä, repimässä ekaa leegoo irti ennen, ku ehdin ees päivää sanoo! 5 minuuttia ja luunkappaleet oli ulkona. "Sähän pääsit helpolla, jatketaankos, jookos kookos?" Mä sitten vaan helvetin rohkeena läpällä, et "revi nyt vittuun toi viisaudenhammas ylhäältäki, ku niitä pihtejäs siinä heilutat!" Eikä aikaakaan, ku oli taas saatana neula kitalaessa, ennen ku ehdin läpän lopettaa. Nyt se jopa tuntu, ku juuret lähti ilmeisesti aivolohkosta asti irtoileen! Noin 7,5 minuuttia ja jo oli leegoo pöydällä ku lastentarhassa!

Sitä sitten bussilla takas töihin, fiilis perseessä asti, että naama on toiselta puolta ku jalkapallo ja kuola valuu suupielessä ku keharilla Kupittaalla! Taas vitutti ja oksetti, vähän tais itkettääkki. Menin takas töihin, heiluin ku puolihullu. Vähän aikaa tuumailtuani, ilmotin reippaasti tiimin pahimmalle sorsalle "khhää lhähen kny khottii" naama turvoksissa! Sinne se kurppa jäi omat tekarit vilkkuen ihmettelee artikulaatioo. Vittuuks se mun vika on, jossei se ymmärrä mun turun murretta (ite se kato on Salosta)!

Nyt todella ois olut maistunu, vaikka väsytti ja leuka oli jumissa, ku ladan vetonivelet kesän jälkeen! Ois se ollu komiaa juoda vaikka Tiniksessä pari temppulientä pillillä, keskustellen henkeviä piripäiden kanssa! Ne ois varmaan ymmärtänykki mun jokellusta!

Reippaasti kuitenkin menin kotii ja vedin hetulaan muutaman tropin ja seikkailinki sitten seuraavan 2 tuntisen holtittomasti humalassa...meinaan unissani! Oon mahtanu olla todellaki entisessä elämässä kamelina Turkissa, koska heräsin turkkilaisiin kirosanoihin joita tuli omasta suusta eikä muu vois selittää uskomatonta kykyä juoda vaikkei oo ees jano!

Perjantai on pahin, mutta vaan tän kuukauden....sitä ootellen!

Kirjoitettaessa soi Freukkareiden juomalaulu