Kuten yleensäkki, kevät tulee ja menee niin nopeesti, ettei tällaset vanhat densot edes huomaa. Niin kävi siis nytkin. Aloin tosissani tai ainaki puolittain ettiin jobia. Se vaan kun on, suoraansanoen niin vittumaista puuhaa, niin oli aina pidettävä välipäiviä. Ja kun ei landella tullu oikeen tota keittookaan kiskottua, koska tää on niin kauhee mesta että. Puolivälissä sain kutsun työhastatteluunki. Varastohommia olis kuulemma tarjolla ja pääsin sinne. Homma alkais heti kesäkuun alusta..ja yöduunina.
Muutamana päivänä sain sitten kutsun hautausmaallekkin kiviä potk..asentaan ja mähän olen niissä hommissa AINA mukana! Helvetti että se on rankkaa..varsinki ku asennetaan noin 100 v vanhoja hautalaitteita, jotka jonkun ökyn suku on kalliilla aikoinaan laittanu. Kivet on 3 metriä pitkiä ja fiksut voi laskee, että ne PAINAA! Vaikka ois prkl 4 äijää kärrynkahvassa, niin kivi liikkuu hitaasti. Sitten tällanen kesähessu laitetaan kaivaan niille asennusmonttua, niin perkele. Kahdeksan tuntia tuntuu, varsinki niillä helteillä, kolmeltä päivältä. Eikä asiaa auta että kanttorit ja piispat tulee sisätiloista vittuilemaan; "onkos se kivi painavaki..?" Tai asiakkaat tulee kattelee asennusta ja voivoottelee vieressä, että; "Näyttää se ihan helpolta..mitäs tollanen kivi mahtaa painaa?" Sitte perään, ennen ku vastaat niin ne vastaa sun puolesta; "lähemmäs sata kiloo varmasti...!"! Ja ku pyhällä maalla ei auta kiroilla ja haistatella, varsinka jumalan sanansaattajille ja muutenki pyhille miehille. Sekin taitelijan näkönen asiakas, luurangon näkönen heppu vielä laskee noin paljo päin vittua, niin jo ois tehny mieli sanoo jotain nasevaa, kuten; ”vitun läänintaiteilija, ota toi baskeri päästä niin painat 10 kertaa vähemmän ku toi 200 kilonen kivimöhkäle..!”
No noiden kiviasennuspäivien jälkeen oli tunnetusti taas saunaa juomineen tarjolla. Isäntäväellä kun on perversiona keräillä saunoja. Siellä sitä sitten meni parit pullot konua ja löylyvettä kiuluittain. Olutta vedettii grillipiffin kyytipoikana ja jo ennen aamua oltiin himassa melko hyvissä huuruissa. Aamulla heräsin omaan horkkaan ja flunssaseen oloon. Mut tropin voimalla skarppasin itteni ylös, koska oli lähdettävä broidin kottaraisen lakkikembaloihin. Puku päälle ja baanalle. Menin jopa koululle kattomaan, ja tuskasena verestään omia muistoja. Onneks ne vanhan pystyynkuolleet opettajat ei ollu enää hidastamassa tahtia. Siitä sitten aterioimaan juhlakalun vanhemmille, tosin mulle ei maistunu ku pikkanen kahvi. Onneks myöhemmin päällikkö itte tajus kysyä, josko muutamalle vieraalle ois maistunu ööli tahi kesäinen booli. Turha sitä kysyä, tuotteet tiskiin ja pönttö sekasin. Siinä hetki litkittii nektaria, vedettii tikkakisaa ja sitte himaa. ei oikeen ollu fiilareita edes terdelle..täällä landella ku ei oo valinnanvaraa. Leffailta ja silleen. Ihan kiva, sillä huomenissa olis tulossa se kauan odotettu eka duuniyö. Lihat silmille siis ja odottaan mitä tuleman pitää!
