Rapsakkata

Näytetään kirjoitukset toukokuulta 2010.
Seuraava

EU:n kanta lisäydinvoimaloihin  1

Raha-asiat halutaan niitata EU:n sisällä keskitettyyn kontrolliin.

Herää kysymys ja useampikin.

Miksei vaikuttavuudeltaan paljon isomman luokan ydinvoimalapäätöksiä alisteta EU:n kontrolliin?

Pidän tärkeänä tietää avoimesti sen, miten muut EU - maat ovat energiasaantiongelmansa ratkaisseet? Samoin kuin ydinjäteongelman?

Omavaraisuuden asteen tärkeyden jokainen varmasti ymmärtää. Oli kyseessä siten kyse ruuasta, puolustuskyvystä, rahasta tai energiasta.

Ilman tuota EU:n näkökulmaa kasvavaan ydinvoimalakapasitettiin ja tilannekatsausta EU-maiden sisällä, kotoinen eduskuntamme uhkaa jäädä entistä enemmän kumileimasimen rooliin.


Hallitusohjelman tekijät 2010 ja 2011  1

Vaikka Euroopassa ja Suomessa erilaisten asioiden tiimoilta kuohuu, niin jossakin kirjoitetaan jo kovaa vauhtia tulevan Suomen hallituksen ohjelmaa.

Eikä siinä mitään, kunhan saisimme tietoomme edes vuoden 2003 ja 2007 hallitusohjelmien tekijät. Kansanedustajien ja ministereiden omien vaalikampanjoiden vaalirahoittajia tässä yhteydessä unohtamattakaan.

Maan tapa on edelleen arvoitusten varassa, koska emme tiedä kuinka laajasti esimerkiksi energia-alaan liittyvät toimijat ovat 2000-luvulla politiikkaa rahoittaneet.

Onko eduskunta vain kauniisti niiava kumileimasin vai lobbareiden lehto?

* * *

Eilisten uutistietojen mukaan ainakin demarit ja kokoomus valmistelevat kovaa vauhtia omaa yhteistä ohjelmaansa. Seuraavien ennusmerkkien valossa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen/kok. puhui eilen useaan otteeseen ääni väristen "hyvinvointiyhteiskunnasta" ja sen pelastamisesta. Myös Euroopassa.

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma vahvisti asiaa tulevasta hallitusohjelman tekoprosessista tällä seuraavalla STT:n kautta välitetyllä lausumallaan:

Heinäluoma: Laskua ei aina veronmaksajalle

Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman mielestä Kreikan lainoituksen lisäksi yli kahdeksan miljardin euron takauksiin sitoutuminen korostaa vaatimusta koko rahoitusjärjestelmän uusimisesta.

Heinäluoma vaati maanantaina pankkien saamista vastuuseen muun muassa rahoitusmarkkinaverolla, jolla luotaisiin vastaavia tilanteita varten puskuria.

"Ei voida jatkaa sillä tavalla, että joka ikinen kerta veronmaksaja on se, jolle lasku kiikutetaan", Heinäluoma sanoi.

* * *

Itse uskon, että kyllä se ainakin vielä tällä kertaa kiikutetaan. Reilulla kokonaissummalla.

Muuten ei voi demareiden ja kokoomuksen kovennettu hoitokuuri Suomessa alkaa.


Finanssikusetuksen koko kasvaa  1

Yle Uutisten mukaan:

"Suomen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan ratkaisu merkitsee niskalenkkiä markkinavoimista.

- Pitkän ja hartaan istumisen jälkeen saatiin massiivinen operaatio aikaan, joka yhdessä EKP:n kanssa tulee pysäyttämään markkinaturbulenssin, uskoi Katainen yöllä päättyneen Brysselin-hätäkokouksen jälkeen.

Summasta euromaiden osuus on 440 miljardia euroa ja EU-komission 60 miljardia. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukanaolo nostaa rahaston arvon 750 miljardiin euroon.

Suomen osuus takuujärjestelystä on runsaat kahdeksan miljardia euroa. Rahaa ei kuitenkaan kerätä etukäteen tai siirretä minnekään tilille, vaan lainat ja takuut aktivoidaan vasta jos joku euromaa uhkaa upota."

* * *

Ensinnäkin ministeri Kataisen käyttämä painitermi niskalenkki on tilanteeseen nähden aivan liian lepsu.

Oikeampi termi rauhoittamaan painia ja raha-asioista ymmärtäviä EU-kansalaisia olisi ollut ristivyö.

Ristivyössä markkinavoimat on yllätetty takaapäin ja nostettu jalat sätkytellen ilmaan. Nostaja ja ristivyön pitäjä sitten päättää tilanteen mukaan minne päin markkinavoimat ristivyöheitolla rojauttaa.

* * *

Vaikka tukisummat on mahtavan suuria, niin tuo 750 miljardia euroa pitää lukita oikealla kertoimella Yhdysvaltain kokoluokkaan. Nyt puhutaan vasta siis Kataisen mukaan niskalenkkisummasta.

EU-alueen 500 miljoonan asukasluku suhteessa Yhdysvaltain asukaslukuun antaa ristivyökertoimeksi 1,667.

Sitten vaikutuksiltaan tarvittavan kokoinen tukipaketti nousee 1250 miljardiin euroon, josta Suomellekin riittää varmasti yllin kyllin maksettavaa.

* * *

Vai onko tässä kokonaisuudessa vain kyseessä jälkikäteen kerrättävä euromaiden jäsenmaksu?


Pankkialan säätely tarpeetonta?  2

Finanssikusetukset eivät jää Kreikkaan. Näin minä vakaasti laskien veikkaan.

Parit peruskysymykset on syytä laittaa leijumaan eetteriin.

Kuka/ketkä hyötyvät rahallisesti menneillään olevasta eurorallista ja miten tämän koko luokan velkaantuminen on ollut ylipäätänsä mahdollinen?

Jokaisessa maassa lienee olemassa reaaliajassa toimivaa tietotekniikkaa ja pankkivalvontaa?

Potentiaaliset ja vielä isommat kuprut ovat erittäin todennäköisesti tulossa. Ainakin eilisten uutistietojen mukaan. Poiminnat olen tehnyt eilisesta Iltalehdestä.

Iltalehti 5.5.2010 - "Euroopan velkojen verkko" - Katja Boxberg

Kreikalla on tässä seuraavaassa arvioinnissa velkaa 181 miljardia euroa. Suomelle euromaana tällä hetkellä jyvitetty osuus 1,6 miljardia euroa.

Italia 1074 miljardia (kerroin 5,93) > Suomelle 9,5 miljardia
Espanja 844 miljardia (kerroin 4,66) > Suomelle 7,5 miljardia
Irlanti 665 miljardia (kerroin 3,67) > Suomelle 5,9 miljardia
Portugali 219 miljardia (kerroin 1,21) > Suomelle 1,9 miljardia

Joten tämän hetken arvion mukaan Suomen valtiovelkaa joudutaan pahimmillaan pikaisesti kasvattamaan kokonaissummaan 26,4 miljardia euroa, jota euroalue saadaan pidettyä kasassa. Siis noin ensi alkuun.

Kaikkeahan ei tiedetä. Kuten ei sitäkään, että miten hyvin finanssialan rahoittamia meppejä europarlamentissa istuu. Kyseisten maiden parlamentteja unohtamatta. Samoin kuin oma eduskuntamme vaalirahoituksia kansanedustajittain ja ministereittäin penkomatta.

Muuten. Tästä Suomen valtiojohdon tiedottamisesta tulee väkisinkin mieleen 1990-luvun pankkikriisin ajat sekä edelleen jatkuvan vaalirahaskandaalin vähättely.


Kreikan lainasopimukset julkisiksi  1

Mielestäni kaikki Kreikan lainasopimukset teksteineen pitää saada lainasummien kera avoimeen julkisuuteen.

Pankkiirien ja ministereiden sanaan kannattaa mielestäni luottaa vain aitojen sopimuspapereiden kera.

Varsinkin päivän Yle uutisissa valtiovarainministeri Katainen kertoo mielestäni lööperiä:

"Katainen sanoi, että lainojen ensisijaisuuksista ja vakuuksista on kyllä keskusteltu, mutta se ei ole käytännössä mahdollista.

Syy tähän on Kataisen mukaan se, että valtaosa yksittäisistä luotonantajista on tehnyt lainoihinsa asiaa koskevan sopimuksen.

Mikäli Kreikan valtio antaisi jollekulle toiselle luotottajalle etuoikeudellisen aseman, näiden sopimusten mukaan lainat joko lankeavat maksuun välittömästi tai myös heille kuuluu sama reaalivakuus tai etuoikeutettu asema."

Euroopan keskuspankki voinee hoitaa lainapapereiden skannauksen ja julkituomisen nettiin, niin pääsemme kaikki tasaveroisesti katsomaan, mistä kaikesta tulemme Kreikan tapauksessa maksamaan ja kuka yksityisistä pankeista on turvannut lainansa parhaiten.

Ja mitä helkuttia varten tällaisia rahasummia on ilman mitään vakuuksia lainattu? Kuka on kuorinut kermat?


Mielenosoitus Helsingissä 6.5. kello 12 - 15  1

Tietoa mielenosoituksesta Helsingissä 6.5.2010 eduskuntatalon edessä.

Lämpimämmän vuodenajan mielenosoituskauden avajaiset. Kasvavan yhteistyön merkeissä.

Laittakaa halutessanne sanaa runsainmitoin eteenpäin. Kiitos.

Mielenosoitus perusturvan ja peruspalvelujen puolesta

Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto kutsuu mielenosoitukseen perusturvan, riittävän toimeentulon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen puolesta to 6.5. klo 12 eduskuntatalolle.

Järjestäjä - http://www.tsil.fi/liitto/index.php


Paljonko on yksi kreikallinen?  3

Jännitys tiivistyy. Äsken kurkkasin Hesarin sivuilta, että Suomen tukisumma vaiko laina? on kasvanut jo 1,7 miljardiin euroon.

Toivottavasti saamme taustalla olevat sopimukset julkisuuteen. Kuka sopii puolestamma ja mihin lailliseen valtuutukseen menossa oleva höveliys perustuu?

Sillä Espanja, Portugali ja Italia odottavat käsittääkseni jo kauhulla omien kreikallistensa aktivoitumista.

Näistä kaikista tullaan sitten jossain vaiheessa saamaan uusi taloudellisten kuprujen mittareiden yksikkö. Eullinen.

Irtoaa aina allianssissa olevien maiden veronmaksajien kukkarosta.


Seuraava