Gob's pack

Näytetään kirjoitukset maaliskuulta 2009.

Henkilöllisyysvarkaus  3

Voiko toisen henkilöllisyyden varastaa suomessa? Onko se mahdollista? Jenkeissä tuo ainakin elokuvissa ja tv-sarjoissa tuntuu olevan arkipäivää, mutta onnistuisiko moinen suomessa?

Itselläni on muutamia varsin omituisia kokemuksia työmaailman parista kahden tai jopa useamman ihmisen henkilöllisyyden sekoittumisesta. Tarkoitan siis sitä, että joku on jostain syystä saanut sellaisen käsityksen, että henkilön 1 nimi on henkilön 2 nimi...

Meneekö sekavaksi?
No niin pitääkin.

Eli kuvittele mielessäsi tilanne, jossa keskustelet työkaverisi kanssa henkilöstä 1, jota et ole koskaan tavannut. Työtoverisi osoittaa sinulle henkilön 1 auton parkkipaikalla ja iltapäivällä töistä lähtiessäsi näet jonkun astuvan tuohon autoon ja luonnollisesti oletat sen olevan henkilö 1. Olet siis mielestäsi yhdistänyt henkilön 1 nimen henkilön 1 kasvoihin, eikö?

Se mitä et tiedä, on se, että todellisuudessa samaisena iltapäivänä henkilö 1 on lainannut autonsa avaimia henkilölle 2. Oletkin tietämättäsi nähnyt henkilön 2 henkilön 1 sijasta ja yhdistänyt kasvot väärään henkilöön.

Onko vielä sekavaa?
No niin pitääkin.

Seuraavana päivän kuulet henkilöstä 1 maatamullistavan ja golf-virran suuntaa muuttavan juorun ja koska luulet henkilön 2 olevan henkilö 1, kerrot saman juorun eteenpäin henkilölle 3 ja samalla vaivihkaa osoitat sormellasi henkilöä 2 juorun kohteeksi. Henkilön 1 nimen olet jo unohtanut, joten juorun kohteeksi muuttuu henkilö 2 henkilön 1 sijasta.

Onko hämmentävää?
No niin pitääkin.

Puoleen päivään mennessä henkilö 3 on ehtinyt levittää juorua, jonka kohteena on todellisuudessa henkilö 1, mutta jonka sinä olet erheellisesti omaa tietämättömyyttäsi sekoittanut henkilöön 2.

Iltapäivällä henkilö 4 kuulee juorun, jonka kohteena on henkilö 1, jonka nimeä et aamupäivällä muistanut. Henkilö 4 tunnistaa ulkonäkökuvauksesta henkilön 2 ja käy henkilön 1 parhaana ystävänä kertomassa samaisen juorun henkilölle 1. Henkilö 1 hämmentyy, kun kuulee omaa elämäänsä vastaavan tarinan henkilöstä 2, muttei sano mitään, jottei hänestäkin juoruiltaisi moisesta aiheesta.

Putositko jo kärryiltä?

Henkilö 5 kuulee juorun samaisena iltana työkaverinsa vaimolta. No hän taas tietää, että kyseessä on henkilö 1, mutta ei tiedä sitä, että henkilön 2 kasvot on sekoitettu henkilöön 1. Henkilö 5 kertoo juorun eteenpäin henkilölle 2, joka heittäytyy lattialle selälleen ja potkii naurunpurskahdusten lomassa jaloillaan ilmaa sekä hetken rauhoituttuaan kertoo juorun henkilölle 6.

Huhhuh...

Henkilö 6 kertoo alunperin henkilöä 1 koskeneen juorun henkilölle 7, joka keskustelee asiasta illalla kotona aviomiehensä, henkilön 8 kanssa.

Henkilö 8 työskentelee samalla työpaikalla useimpien aiemmin mainittujen henkilöiden kanssa. Seuraavana aamuna henkilö 8 urkkii aamukahvipöydässä henkilöltä 3 vahvistusta henkilön 1 henkilöllisyydelle ja tässä vaiheessahan me muistamme, että henkilö 1 on jo aiemmin sekoitettu henkilöön 2 sinun toimestasi. Henkilö 3 elää siinä uskossa, että henkilö 2 on juorun kohde (henkilö 1) ja osoittaa sormellaan henkilölle 8 henkilöä 2, jonka luulee olevan henkilö 1.

Henkilö 8 nousee kahvipöydästä rytinällä, kiirehtii henkilön 2 pöydän ääreen, nostaa henkilön 2 molemmista korvista kiinni pitäen seisomaan, ja täräyttää otsansa norsun kaatavalla voimalla suoraan henkilön 2 (jota hän luulee henkilöksi 1 ja juorun todelliseksi kohteeksi) nenään. Henkilö 2 lennähtää iskun voimasta taaksepäin korviensa repeytyessä puoliksi irti. Hänen kädessään ollut lusikka lennähtää nurkkaan kahvituvan toiseen päähän ja nenärusto uppoaa hieman liian syvälle.

Aika rankkaa, eikö totta?
Pitääkö näin olla?

Vai olisiko kannattanut ottaa asioista kunnolla selvää ennenkuin lähdit kertomaan kuulemaasi juorua eteenpäin? Tarinassa henkilö 2 heitti lusikkansa nurkkaan ihmiskunnan typeryyden vuoksi.


Taas SE lähestyy  1

Eli lätkän MM-kisat ja uusi yritys blogin kirjoittelun aloittamiseen. Aika hiljaista on viimeisen vuoden aikana ollut eikä runosuoni ole kukkinut lainkaan muutamaan hetkeen. No nyt alkavat eri aivolohkojen väliset tukokset jo avautumaan eikä siihen tarvittu edes kodin putkimiestä avittamaan (tämä ei ole mainos).
Joitain rääppeitä roikkuu vielä oikean ohimon tietämilla ja omituisen tyhjältä tuntuu vasemman ohimon kohdalla, mutta eiköhän tämä tästä.

Enpä ole vielä ehtinyt tarkistamaan kuuluuko Antero tänä vuonna MM-kisojen luottoselostajiin. Toivottavasti kuuluu, sillä yhtäkään lätkämatsia en ole edellisten kisojen jälkeen seurannut, enkä täten omaa aavistustakaan muiden kyseistä ammattia harjoittavien henkilöiden kyvyistä. Kaikki tietoni aiheesta perustuu siis edelleen aiempien vuosien kokemuksiin.

Tulethan Antero taas ruutuihimme kommentoimaan tapahtumia?
Tulethan?
Pliis...

No se siitä. Yllättävän helpostihan tänne tarinaa irtoaa, vaikkakin aiheesta josta jo aiemminkin ollaan "juteltu". Vielä kun saan tuon piippurassin jollain ilveellä tulemaan toisesta korvasta ulos niin piakkoin on ne mainitut aivolohkotkin puhdistettu ja päästään itse asiaan.

Ajattelin nimittäin pyhittää loppuvuoden -jota on vielä melkoisen pitkälti jäljellä- käpistelläkseni päivän polttavia aiheita työ- ja koulumoraalin tiimoilta. Ehkä tuonne johonkin rakoon ehdin kommentoimaan omalta osaltani niitä kiekkokisojakin, mutta pääasiassa tyydyn moralisoimaan turhan tärkeitä puupäitä, joiden ajatukset eivät aina ole omia, vaan silloin tällöin myös muilta lainattuja:)

Oi niitä aatoksia.

Taatusti takerrun yksityiskohtiin ja ihmismielen ajatusmaailman virheellisyyksiin ja erheellisyyksiin. Eniten koko maailmassa inhoan epärehellisyyttä, vaikken itsekään aina täysin rehellinen kaikessa ole. No jokaisella on oltava omat salaisuutensa syystä tahi toisesta.

Tekisi mieleni aloittaa plagioinnista, mutta siitähän on juuri äskettäin uutisoitu, joten tyydyn johonkin vähemmän ajankohtaiseen aloitusaiheeseen...
Katsellaan ja ihmetellään.
Siihen asti, näkemiin! (kuulemiin)