Tyhmä pää, kärsii koko ruumis – pätee paitsi suojaamattomaan seksiin myös jääräpäiseen urheiluun. Jos jalkoja särkee jo treenin alussa, vaiva ei taatusti lähde sillä millä se tuli. Kyseessä on rasitusvamma ja syynä useimmiten yksipuolinen treeni, väärä tekniikka tai huonot varusteet.
”Itse rasitus ei vammauta. Kudokset ja nivelet kestävät vaikka mitä, jos niitä käyttää oikein”, sanoo ortopedi-urheilulääkäri Tapio Kallio.
Silti kymmenettuhannet liikkujat, erityisesti miehet, kiskovat itsensä hajalle. Toiset treenaavat samoja liikkeitä vuosikausia väärin. Toiset aloittavat aktiiviliikunnan suoraan pystybaarista, eikä elimistö ehdi mukautua uuteen rasitusmäärään. Jos esimerkiksi lihakset ovat huonossa kunnossa, niiden iskunvaimennuskyky heikkenee. Juoksijalle heikkous tarkoittaa sitä, että kun väsynyt jalka tamppaa maata, iskuvoima kohdistuu suoraan luuhun.
Lihaskunto ja tekniikkakaan eivät vielä auta, jos niiden lisäksi ei lämmittele ja venyttele. Akkain puuhia, sanoi bodari, jonka hauikseen tuli krooninen rasitustulehdus ja joka ei sen koom-min nostanut koko kättä.
”Riskiryhmään kuuluvat myös alipainoiset nuoret naiset, joiden kuukautiset ovat viivästyneet tai epäsäännölliset. Jos treenistä ei koskaan ehdi palautua, aineenvaihdunta heikkenee. Riittämätön rasvakudos vaikuttaa estrogeenin määrään, ja hormonitasapainon järkkyessä luut vammautuvat helpommin”, Kallio muistuttaa.
”Mitä aiemmin rasitusvammaan puuttuu, sitä nopeammin se hoituu. Oireet hoituvat yleensä levolla ja kudosten rauhoittamisella. Yhtä tärkeää on silti jäljittää ja korjata vamman syy. Lepoa ei tarvitse pelätä, sillä korvaavia treenejä löytyy helposti. Juoksija voi esimerkiksi uida, harrastaa vesijuoksua tai vahvistaa ylävartaloa.”
Rasitusvammat ovat usein lajikohtaisia, ja monelle lajille voi määritellä oman vammaprofiilin. Tyypillisimpiin cross-vammoihin kuuluvat hyppääjän polvi sekä tennis- ja golfkyynärpäät.
”Hyppääjän polvea esiintyy kaikissa alaraajalajeissa. Kipu tuntuu yleensä polvilumpion alakärjessä, ja oireet tulevat esiin kyykistyessä. Perusongelmana on polven väärä kuormitusakseli: jos reiden, polven ja sääriluun linja ei ole suora, reisilihaksen voima tekee polvessa kivuliaan mutkan. Ensihoidoksi käy lepo. Leikkauksen välttää vain korjaamalla suoritustekniikkaa”, Kallio kertoo.
Tenniskyynärpää tarkoittaa puolestaan kipua kyynärpään ulkosivulla. Syynä on ranteen väärä asento, sillä jos ranne ei pysy suorana vaan vastaanottaa iskut aina ylöspäin taivutettuna, sitä ohjaavan kyynärvarren lihasryhmä menee tukkoon. Vamman voi hankkia myös toimistotyössä, jos hiirtä käsittelee aina ranne yläviistossa. Golfkyynärpäässä on kyse samasta vaivasta ranne alaspäin. Siinä kipeytyy kyynärpään sisäsivu, ja riskiryhmään kuuluvat mm. painonnostajat.
Oma lajinsa on vielä ylikunto, koko vartalon rasitusvamma. Keho voi stressaantua esimerkiksi liian kovasta treenistä, huonosta ravitsemustilasta tai levon puutteesta. Oireisiin kuuluvat alentuva suorituskyky, korkea leposyke aamuisin, seksuaalinen haluttomuus ja häiriöt kuukautiskierrossa. Tarvitaan jo aika sairas mielikuvitus, jos tässä näkee liikunnan iloa. Haloo, joskus pitää levätä!
Lähteet: Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio, http://www.diacor.fi, http://www.tuuli.net
Hyvät tavat kunniaan
Listasimme yleisimmät keinot urheilla itsensä sairaaksi.
Juoksu: Penikkatauti eli säären sisäosan kipu johtuu usein sisäänpäin kääntyvästä jalkaterästä tai liian lepsuista tossuista. Jalkaterän veneluuhun taas voi tulla rasitusmurtuma, jos päkiöihin kohdistuu jatkuvasti voimakkaita tärähdyksiä ja kengät eivät istu.
Jumppa: Askelkyykkyjen väärästä suoritustekniikasta tulee paljon polvivammoja. Polvi ei saisi koskaan mennä yli nilkkalinjan, 90 astetta on ehdoton raja.
Kuntosaliharjoittelu: Suurin osa miehistä jättää tukilihas- ja vastaliikkeet tekemättä, eli syvät lihaskerrokset eivät vahvistu. Esimerkiksi yksipuolinen penkkipunnerrus aiheuttaa paljon olkanivelvaivoja. Monet ovat jumissa yksinkertaisesta venyttelyn puutteesta.
Uinti: Rintauinti niska kenossa on sama kuin juoksisi leuka taivasta kohti. Oikeassa tekniikassa uloshengitys tapahtuu veteen, jolloin keho suoristuu säännöllisesti ja uloshengitys rentouttaa niskan. Myös selkä- ja rintauinti auttavat.
Teksti: Kaisa Osola Kuva: Fennopress
Lähteet: Uimaliiton koulutusvastaava Outi Kokko-Ropponen, Motivuksen liikunnanohjaaja Varpu Lahdenmäki, Solana Fitnessin Jarmo Friman, Tapio Kallio
Check list
Kulaus kuitua
Hyvinvointijuomien markkinat paisuvat. Uusin yrittäjä on Sinebrychoffin Hyvää Päivää -hedelmäjuoma, jonka hitaat hiilihydraatit lupaavat pitää nälän loitolla. Cityn koe-eläin rakastui makuun, mutta kylläisyys ei kestänyt. Jos painonhallintajuomaa lipittelee pitkin päivää, hammaskunto voi heiketä. ”Sokeri altistaa kariekselle ja reikiintymiselle. Hampaiden karioituessa bakteerien tuottama happo liuottaa hammaskiillettä”, muistuttaa hammaslääkäri Juhana Kaipio.
http://www.hyvaapaivaa.net
Wanna be Britney?
Video clip on tanssitunti, jolla opetellaan pätkiä megatähtien musiikkivideoista. Trendi tuli Keski-Euroopasta, ja tunneilla pyörii yhä taitavampia Lopezeja ja Timberlakeja. Cityn tanssitaidoton koe-eläin nieli kunniansa ja teki palikkatestin Helsingin Footlightiin. Tunnilla vallitsi teinitungos mutta kroppaan jäi hyvä hiki ja hassua varmuutta. ”Come on! I wanna see the Britney walk!” provosoi James-ope, ja mimmit heiluttavat lanteitaan.
http://www.footlight.fi
Välineurheilu kunniaan
Myönnetään, kunto ei kohoa välineillä. Jos tahdot silti luksusta, valitse parhaiten hengittävät vaatteet. Arktiseen urheiluun sopii Haltin DrymaxX-kangas, joka estää veden pääsyn lävitseen mutta päästää hien ulos. Kevääksi käyvät Niken Tech capri -housut, joissa on isojen lihasryhmien kohdilla lämpöä pitävää materiaalia ja esim. alaselässä hengittävää hikikangasta.
http://www.halti.fi, http://www.nike.com
Atkinsin ihmemaa
Kritisoitu Atkinsin dieetti on synnyttänyt Jenkeissä oman teollisuudenhaaransa. Proteiinia eli lähinnä lihaa ja munia suosivaa dieettiä on kokeillut jo 50 miljoonaa amerikkalaista, ja kaupoista saa vähähiilihydraattisia pizzoja, leipiä ja oluita. ”En usko, että tuotteet rantautuvat Suomeen”, sanoo UKK-instituutin ravitsemustutkija Patrik Borg. ”20–25 % laihduttajan energiasta saa silti mielellään perustua proteiiniin, erityisesti jos ruokavalio on hyvin vähärasvainen.”
