Juttu on julkaistu alunperin 1.1.1999.
Kaikki on suhteellista
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1999 käytössä ollut markka vastaa nykyeuroissa 0,27 senttiä. Näin ollen 156 000 markan tulot vastaavat nykyrahassa 42 141,53 euron tuloja, joilla sai kämpän Ullanlinnasta. Laskentavassa huomioitiin elinkustannusindeksin muutokset ja inflaatio. Artikkelin nostohetkellä syyskuussa 2025 Albertinkadulla Ullanlinnassa oli myynnissä täyttä remonttia vaativa 58 neliöinen yksiö 489 000 eurolla. Antaa hieman vertailupohjaa menneisyyden massitilanteisiin.
Pääkaupunkiseudun asuinalueet on tutkittu. City kertoo, missä asuvat aivot, missä lymyävät perijättäret ja mitä osoitteita ei käyntikortteihin kultakirjaimilla paineta.
Iltapäivälehtien lööppien ongelmalähiöt erottuvat ympäristöstään vain koulutus- ja työllisyyskartalla. Tuloissa erot eivät ole läheskään yhtä suuria. Kurjistumisen uhka varjostaa kuitenkin Helsingin Jakomäen, Vesalan, Myllypuron, Vantaan Korson ja Espoon Suvelan lähiöiden betonibunkkereita. Näillä alueilla asuu koko pääkaupunkiseutuun verrattuna paljon kaupungin asunnoissa sosiaalisin perustein valittuja vuokralaisia. Toivoa lähiöille tuo tieto, että vuosina 1980-1994 ero köyhien ja rikkaiden välillä ei ainakaan suurentunut.
Varakkuus ja tulot ovat jakaantuneet pääkaupunkiseudulla melko tasaisesti. Suuri osa suomalaisista koulutetuista syö valtion tai kunnan kapeaa leipää, eikä koulutuksella ole päästy rikastumaan. Kultahammasrannikkoja pääkaupunkiseudulla toki on: Espoon Westend, Haukilahti, Helsingin Kulosaari, Lehtisaari, Kuusisaari, Marjaniemi ja eteläiset kaupunginosat. Eniten elintaso on noussut Espoon Nuottaniemessä ja Helsingin Paloheinässä. Tutkija Vaattovaara nimeää ne todennäköisimmiksi uusiksi juppikaupunginosiksi. Asemiaan ovat menettäneet Lauttasaari, Tapiola ja Kulosaari.
Koulutus tekee eroa hopealusikkakaupunginosiinkin. Helsingin varakkaat rannat – Kulosaari, Kuusisaari, Lehtisaari, Marjaniemi ja Tammisalo – jäävät jälkeen koulutuksessa Espoon vastaaville ja jopa tavalliselle espoolaisrivitalolähiölle, Vanhalle Mankkaalle.
Suhteellisesti aivopääomaa on kasautunut pääkaupunkiseudulla eniten akateemisiin ennätyskaupunkeihin Espooseen ja Kauniaisiin. Helsingissä se on pesiytynyt Etelä-Helsingin hienostokaupunginosiin, Lauttasaareen ja Vanhaan Munkkiniemeen, mutta poikkeuksellisen paljon akateemisia löytyy myös Pakilasta, Paloheinästä ja – yllätys, yllätys – Kalliosta, joka painii vähävaraisten kaupunginosien sarjassa. Kalliossa asuu paljon nuoria urbaaneja opiskelijoita, joiden tulot ovat pienet ja jotka todennäköisesti muuttavat pois palkkapussin sen salliessa ja perhettä perustaessa.
Asiassa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Koulutus ja raha eivät välttämättä Suomessa kulje käsi kädessä. Vai kuka tuntee Westendin rannalla asuvaa humanistipariskuntaa, joka on päässyt sinne ilman perintörahan avitusta? Toisaalta rahantekemisessä ei ole loppututkintoa koskaan tarvittu.
Kallio, Tapiola, Soukka, Kivenlahti, Myyrmäki, Tikkurila, Itäkeskus, Otaniemi, Matinkylä
Hyvä koulutus (usein akateeminen, koska paljon opiskelijoita) – ei varallisuutta – tulot 30 000 – 113 000 mk/työikäinen asukas – ei lapsia kotona.
Eira, Ullanlinna, Vanha Munkkiniemi
Akateeminen loppututkinto – hyvin varallisuutta – ulkomaalaisia- ei lapsia kotona – tulotaso 156 000 – 661 000 mk.
Kulosaaren ranta-alueet, Westend, Haukilahti, Nuottaniemi, Kauniainen
Akateeminen loppututkinto – hyvin varallisuutta – lapsia – tulotaso 131-661 000 – omistusasunto.
Perkkaa, Tikkurila, Matinkylä
Tulotaso pääosin 30 000 – 131 000 mk – keskiasteen tai alempi koulutus.
Marjaniemi, Tammisalo, Kuusisaari, Lehtisaari
Hyvin varallisuutta – tulotaso 156 000 – 661 000 mk – ei välttämättä akateemista loppututkintoa.
Etu-Töölö, Lauttasaari
Akateeminen koulutus – tulotaso yli 131 000 mk – kohtuullisesti varallisuutta.
Laajalahti, Mankkaa, Paloheinä
Hyvä koulutus, ei välttämättä akateeminen (alueella korkeakoulutettuja 15 prosentista ylöspäin) – tulotaso 30 000 – 661 000 mk – lapsia – kohtuullisesti varallisuutta.
Jakomäki, Rekola, Vesala, Mellunkylä
Tulotaso 30 000-131 000 markkaa – ei vaurautta – keskitason tai usein alempi koulutus – paljon ulkomaalaisia.
Luokitukset tarkoittavat, että alueella asuu muihin alueisiin verrattuna suhteellisen suuri määrä kuvatunlaisia ihmisiä, eivät sitä, että kaikki alueella asuvat olisivat ko. tyyppiä. Hyvällä koulutuksella tarkoitetaan keskiasteen koulutusta. Akateemisen koulutuksen valtapaikat on mainittu erikseen.
