Vaaleanpunainen kohina eli pink noise on noussut valtavaksi ilmiöksi unisovelluksissa ja suoratoistopalveluissa, joista monet hakevat siitä apua katkonaisiin yöuniin.
Massachusetts Institute of Technologyn (MIT) Päätutkija Mathias Basner tiimeineen päättivät selvittää äänen todelliset terveysvaikutukset, mutta heidän lähestymistapansa poikkesi täysin kotikuuntelijoiden tottumuksista.
Syyskuussa Science Translational Medicine -lehdessä julkaistussa kokeessa 14 terveelle vapaaehtoiselle soitettiin koko yön kestävän huminan sijaan ainoastaan 50 millisekunnin mittaisia äänenpurskahduksia.
Ääni kytkettiin aivojen omaan tahtiin
Tutkijat seurasivat osallistujien aivosähkökäyrää reaaliajassa, jotta järjestelmä pystyi ennustamaan hitaan aivoaallon huipun.
MIT:n sähkötekniikan ja tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Laura Lewis vertaa oivallusta keinun vauhdittamiseen.
Kun pieni äänisykäys annettiin täsmälleen oikealla hetkellä, aivojen sähköinen liike vahvistui.
LUE LISÄÄ: Nukutko reissussa ensimmäisen yön huonosti? Aivosi tekevät sen tarkoituksella
Aivo-selkäydinneste alkoi pumpata tehokkaammin
Aivo-selkäydinneste ei ole vain mekaaninen pehmuste, vaan se huolehtii aivokudoksen ravinnonsaannista ja kuona-aineiden huuhtelusta.
Syvän unen aikana tämä neste liikkuu voimakkaina aaltoina, ja se kulkee käsi kädessä hitaan aivosähkötoiminnan kanssa.
MIT:n tutkijat huomasivat täsmällisten äänipurskeiden voimistavan hitaiden sähköaaltojen lisäksi nesteen pumppausliikettä ja verisuonten rytmistä supistumista.
Pehmeämpi soundi muistuttaa sateen ropinaa
Kaikki taustaäänet eivät vaikuta samalla tavalla.
Perinteinen valkoinen kohina eli white noise sisältää kaikkia taajuuksia yhtä voimakkaina, mikä tekee äänestä usein terävää suhinaa.
Vaaleanpunaisessa kohinassa korkeammat taajuudet vaimenevat ja matalat korostuvat, jolloin lopputulos muistuttaa miellyttävää tasaista sadetta tai kaukaista kosken kohinaa.
Kotikaiutin ei tiedä nukkujan aivoaalloista mitään
Makuuhuoneen kaiuttimesta soiva kohina täyttää huoneen tasaisesti läpi yön, mutta se ei reagoi millään tavalla nukkujan aivotoimintaan.
MIT:n kokeessa käytetty järjestelmä laski algoritmin avulla täydellisen hetken, jolloin äänipurske kannatti antaa.
Tämän vuoksi tavallisen taustakohinan kuuntelemisen ei voida päätellä vahvistavan aivonesteen kiertoa samalla tavalla.

Yön yli soiva humina saattaa leikata REM-unta
Ajatus jatkuvan kohinan hyödyistä sai takaiskun helmikuussa Sleep-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Siinä 25 vapaaehtoista aikuista nukkui laboratoriossa, ja läpi yön soinut 50 desibelin vaaleanpunainen kohina vähensi tärkeää REM-unta lähes 19 minuuttia hiljaiseen yöhön verrattuna.
Tulokset eivät ole ristiriidassa keskenään, sillä toisessa tutkimuksessa testattiin jatkuvaa melua ja toisessa aivoaaltoihin tahdistettuja mikroääniä.
Kyseessä ei ole valmis kotikonsti Alzheimerin tautiin
Aivo-selkäydinnesteen liike auttaa poistamaan aivoihin kertyviä haitallisia proteiineja, mikä tekee ilmiöstä poikkeuksellisen kiinnostavan tutkijoille.
MIT:n tutkimuksessa mitattiin kuitenkin ainoastaan nesteaaltojen voimakkuutta, eikä siinä arvioitu muistin parantumista tai haitallisten proteiinien poistumista.
Tutkimus ei siis osoita kohinan ehkäisevän muistisairauksia, vaikka aihetta on syytä selvittää jatkossa lisää.
Päähän puettava laite voi tuoda teknologian makuuhuoneisiin
Tutkimuksen pääkirjoittaja Joshua Levitt on perustanut yrityksen kehittääkseen teknologiaa eteenpäin.
Tavoitteena on luoda päähän puettava laite, joka tunnistaa käyttäjänsä aivoaallot ja antaa äänimerkit automaattisesti oikeaan aikaan kotioloissa.
Jos unilaite päätyy kuluttajille, sen kiinnostavin ominaisuus ei ole itse ääni, vaan kyky tietää sekunnin murto-osan tarkkuudella oikea ajoitus.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Nukutko reissussa ensimmäisen yön huonosti? Aivosi tekevät sen tarkoituksella
Kaksi kolmasosaa päivästäsi tapahtuu autopilotilla – tutkijat mittasivat sen nyt ensimmäistä kertaa
Aivosi tekevät päätöksen ennen kuin ehdit ajatella asiaa – tutkijat löysivät mekanismin