Jos suomalaisen koko vuoden ruoat kannettaisiin keittiöön yhdellä kertaa, pelkkiä nestemäisiä maitotuotteita tulisi ovesta sisään 127 kiloa.
Viereen kertyisi 86,2 kiloa viljaa, 78,1 kiloa lihaa ja 64,5 kiloa tuoreita vihanneksia.
Luonnonvarakeskuksen vuoden 2025 ennakkotiedot muuttuvat havainnollisiksi vasta, kun vuoden kilot pilkotaan viikoiksi.
Maitotuotteita kertyy lähes 2,5 kiloa viikossa
Nestemäisiä maitotuotteita oli kulutukseen tarjolla noin 127 kiloa henkeä kohti, mikä tekee runsaat 2,4 kiloa viikossa.
Lukuun kuuluvat maidon lisäksi muun muassa piimä sekä muut maitopohjaiset tuoretuotteet, joten kyse ei ole 127 maitopurkista.
Pelkkiä nestemaitoja kului noin 84 kiloa eli noin 82 litraa, mikä vastaa runsasta kahta desilitraa päivässä.
LUE LISÄÄ: Muistatko piimäkannun ja margariinirasian? Näin suomalainen ruokapöytä on muuttunut
Viljaa kertyy yli puolitoista kiloa viikossa
Viljan kokonaismäärä oli 86,2 kiloa henkeä kohti, eli noin 1,7 kiloa viikossa.
Suurin osuus tuli vehnästä, jota kului 49,3 kiloa, kun ruista kertyi 11,4 kiloa, kauraa 11 kiloa ja riisiä 8,3 kiloa.
Vehnän vuosimäärä tarkoittaa keskimäärin noin 135 grammaa päivässä, vaikka todellinen syöminen ei jakaudu kalenteriin näin tasaisesti.
Lihakasa näyttää suuremmalta kuin lautanen
Lihan kokonaismäärä oli 78,1 kiloa henkeä kohti, mikä on laskennallisesti noin puolitoista kiloa viikossa.
Tätä ei kuitenkaan kannata kuvitella puolentoista kilon viikoittaiseksi pinoksi jääkaapissa, koska ravintotase ilmoittaa lihan luullisena ruholihana.
Luken mukaan luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia ja kypsennyshävikki vaihtelee 10 ja 30 prosentin välillä, joten kypsänä syöty määrä on noin puolet luvusta.
Vihanneksia kertyy reilu kilo viikossa
Tuoreita vihanneksia oli kulutukseen tarjolla 64,5 kiloa henkeä kohti.
Se tarkoittaa noin 1,2 kiloa viikossa tai 177 grammaa vuoden jokaista päivää kohti.
Ravintotase ei kuitenkaan mittaa syömistä vaan kulutukseen tarjolla ollutta määrää, ja hävikki sisältyy lukuun siltä osin kuin sitä ei voi erottaa aineistosta.
Hedelmiä kertyy melkein kilo viikossa
Tuoreita hedelmiä oli tarjolla noin 50 kiloa henkeä kohti.
Vuodelle jaettuna se on noin 960 grammaa viikossa eli runsaat 130 grammaa päivässä.
Määrä on kahdeksan kiloa pienempi kuin vuonna 2015, joten hedelmäkasa on kymmenessä vuodessa kutistunut eikä kasvanut.
Juustoa kertyy yli puoli kiloa viikossa
Juustoa kului noin 27 kiloa henkeä kohti, mikä on ravintotaseen historian suurin määrä.
Viikkotasolla se tarkoittaa noin 520 grammaa ja päivätasolla noin 74 grammaa.
Sama raaka-aine liikkuu siis kahteen suuntaan: juotava maito vähenee, mutta leivän päälle leikattavan juuston määrä on ennätyksellistä.
Kalaa kertyy vajaat 300 grammaa viikossa
Kalan kokonaismäärä oli noin 14,4 kiloa henkeä kohti.
Viikoksi jaettuna se on noin 277 grammaa, mikä vastaa suunnilleen kahta annosta.
Kilomäärästä ei silti voi päätellä aterioiden määrää, koska kalan omassa kulutustilastossa käytetään osin eri laskentaperusteita.
Kananmunia kertyy 12 kiloa vuodessa
Kananmunia kului noin 12 kiloa henkeä kohti, eli noin 230 grammaa viikossa.
Se on suunnilleen neljä kananmunaa viikossa, jos yhden munan painoksi laskee noin 60 grammaa.
Kymmenessä vuodessa määrä on kasvanut kilon verran, sillä vuonna 2015 kananmunia kului runsaat 11 kiloa.
Kasan koko vielä ei kerro, mikä päätyy vatsaan
Ravintotase lasketaan yli kuudenkymmenen tuotteen tuotannosta, varastomuutoksista, viennistä ja tuonnista, ja kulutusluku saadaan jakamalla ruokakäyttö keskimääräisellä väkiluvulla.
Se kuvaa kulutukseen tarjolla ollutta määrää eikä toteutunutta syömistä.
Kasat ovat siis todellisia, mutta osa niistä päätyy roskiin, ei lautaselle.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Suomalaisten syömästä kalasta liki 70 prosenttia tuli ulkomailta – kotimaisen kalan kulutus väheni
Perunaa, riisiä vai pastaa lautaselle? Yksi niistä voitti vertailussa kirkkaasti 37 muuta ruokaa
Katso kananmunan kuorta: ensimmäinen numero koodissa kertoo, millaisessa kanalassa kana eli
