Puhelimesi tietää, milloin menet nukkumaan.
Se tietää, kuinka nopeasti kirjoitat viestejä ja miten usein avaat Instagramin.
Tuoreen tutkimuksen mukaan se tietää myös masennuksestasi kuukausia ennen kuin sinä itse huomaat mitään.
Harvardin tutkijat: puhelindata ennustaa masennusta
Harvardin yliopiston psykologian tutkija Andrew Reece julkaisi yhdessä Vermontin yliopiston Christopher Danforthin kanssa EPJ Data Science -lehdessä tutkimuksen, jossa koneoppimismalli analysoi Instagram-kuvia.
Malli tunnisti masennuksen merkit 70 prosentin tarkkuudella pelkästä kuvavirran värimaailmasta ja suodatinvalinnoista.
Se oli tarkempi kuin yleislääkärin vastaanottokäynti.
LUE LISÄÄ: Tutkijat mittasivat, mitä aivoille tapahtuu, kun lomalla ei käytä puhelinta kolmeen päivään
Käyttödata kertoo enemmän kuin sanat
Northwesternin yliopiston psykiatrian professori David Mohr tutki puhelimen käyttödataa masennuspotilailla.
Hänen Journal of Medical Internet Research -lehdessä julkaisemansa tutkimus osoitti, että sijainnin vaihtelevuuden väheneminen, ruutuajan siirtyminen yöhön ja puhelimen käyttömallien muutokset ennustivat masennusjaksoa viikkoja ennen kliinistä diagnoosia.
Puhelin ei tiedä, mitä tunnet, mutta se tietää, miten käytät sitä – ja tuo käyttötapa muuttuu ennen kuin mielialasi muuttuu.
Neljä digitaalista biomarkkeria
Tutkimusten perusteella neljä mittaria nousee toistuvasti esiin.
Ensimmäinen on ruutuajan siirtyminen myöhäisiltaan ja yöhön.
Toinen on sosiaalisen median käytön muuttuminen aktiivisesta – kommentointi, postaaminen – passiiviseksi eli pelkäksi selaamiseksi.
Kolmas on viestien vastausajan pidentyminen.
Neljäs on puhelimen nostokertojen lisääntyminen entistä lyhyemmillä sessioilla.
Passiivinen selailu on varoitusmerkki
Kun ihminen väsyy psyykkisesti, aktiivinen sosiaalinen vuorovaikutus vaihtuu helposti pelkäksi mekaaniseksi näytön tuijottamiseksi.
Tämä muutos näkyy datassa nopeammin kuin ihmisen omassa itsearviossa.
Aivot siirtyvät ikään kuin säästöliekille, ja se heijastuu suoraan puhelinkäyttäytymiseen.
Terapeutit suhtautuvat varovaisesti
THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen on muistuttanut, että yksittäiset käyttäytymismuutokset eivät ole diagnooseja.
Puhelindata voi olla hyödyllinen hälytysjärjestelmä, mutta se ei korvaa ammattilaisen arviota.
Masennuksen diagnosointi edellyttää kliinistä haastattelua.
Tarkista näyttöaikaraporttisi
Jokaisen älypuhelimen asetuksista löytyy näyttöaikaraportti, joka kertoo päivittäisen käytön jakautumisen.
Jos huomaat selvän muutoksen – erityisesti iltakäytön lisääntymisen ja aktiivisen someosallistumisen vähenemisen – se ei vielä välttämättä tarkoita mitään vakavaa.
Se on kuitenkin sama signaali, jonka tutkijoiden koneoppimismalli tunnisti.
Mielenterveyteen liittyvissä huolissa kannattaa aina olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Aivotutkijat varoittavat – tämä yleinen somekäyttäytyminen heikentää muistia
