Suomi on toistuvasti kansainvälisissä tilastoissa maailman onnellisin maa, mutta onnellisuus ja rehellisyys eivät tutkimuksen mukaan kulje aina käsi kädessä.
Stark Suomen ja tutkimusyhtiö Bilendin laaja kyselytutkimus paljasti yllättävän tuloksen suomalaisten todellisista asenteista pimeään työhön.
Vastaus laittomuuksien hyväksymiseen saattaa riippua suoraan siitä, kuinka paljon tienaat, ja tämä tieto kääntää perinteisen asetelman täysin päälaelleen.
LUE LISÄÄ: 71 prosenttia suomalaisista myöntää: rekka-autoa ohi mennessä kaasu pohjaan – vaikka se on laitonta
Kolmasosa pitää pimeää työtä oikeutettuna
Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi tuhat 18–74-vuotiasta suomalaista.
Reilu kolmasosa kaikista vastaajista kertoi olevansa valmis tai pitävänsä täysin oikeutettuna maksaa kodin remontin pimeästi, kun tekijänä on oma tuttava.
Lisäksi peräti viidesosa vastaajista olisi valmis maksamaan pienemmän, alle 5 000 euron arvoisen remontin kokonaan ilman virallista kuittia.
Suurituloiset hyväksyvät tämän useammin kuin pienituloiset
Tutkimuksen lopputulos kääntää tavanomaisen yhteiskunnallisen oletuksen vahvasti päälaelleen.
Suurituloisista vastaajista peräti 41 prosenttia hyväksyi pimeän työn maksamisen tuttavalle, kun pienituloisista samaa mieltä oli vain noin kolmasosa.
Stark Suomen toimitusjohtaja Harri Päiväniemi kutsuu saatua tulosta huolestuttavaksi, koska se viittaa siihen, ettei pimeässä työssä ole kyse pelkästä taloudellisesta pakosta.
Ikä muuttaa asennetta selvästi
Nuoremmat suomalaiset suhtautuvat pimeään työhön ja harmaaseen talouteen selvästi sallivammin kuin vanhemmat ikäpolvet.
Vain noin viidesosa 18–29-vuotiaista nuorista sanoi, ettei maksaisi remontista koskaan pimeästi ilman kuittia.
Samaan aikaan yli 70-vuotiaista vastaajista pimeän työn jyrkkiä vastustajia oli peräti 62 prosenttia, eli asenne tiukkenee iän myötä.
Ei vain pieni harmiton oikku
Päiväniemen mukaan pimeä työ ei ole riskitöntä kummallekaan osapuolelle, vaikka se saattaakin säästää hetkellisesti rahaa.
Työtä pimeästi tekevä ihminen ei kerrytä itselleen tulevaa eläkettä, eikä ole myöskään vakuutettu mahdollisten työtapaturmien varalta.
Samalla yhteiskunta jää vaille sille kuuluvia verotuloja, ja Päiväniemi pitää kotitalousvähennyksen pienentämistä lyhytnäköisenä juuri tätä tulosta vasten.
Vastareaktio: moni suomalainen vastustaa tätä yhä jyrkästi
Laaja tutkimus ei kuitenkaan kerro sitä, että suomalaiset hyväksyisivät ilmiön kansana mitenkään yksimielisesti.
Suurin osa vastaajista piti edelleen pimeää työtä moraalisesti ja juridisesti vääränä toimintana.
Erot eri ikäryhmien ja tulotasojen välillä olivat tilastollisesti selviä, mikä tekee tuloksesta enemmänkin kuvan asennejakaumasta kuin yleisen hyväksynnän osoituksen.
Mitä tästä kannattaa ajatella itse
Seuraavan kerran kun tuttava tarjoutuu tekemään remontin ”halvemmalla ilman kuittia”, kannattaa muistaa, mitä se käytännössä tarkoittaa molemmille osapuolille.
Tutkimuksen valossa kysymys ei ole pelkästään säästetystä rahasta, vaan siitä, kuinka paljon yhteiskunnan yhteiset pelisäännöt painavat omassa päätöksenteossa.
Kuulutko itse siihen kolmasosaan, joka hyväksyisi tämän harmaan toiminnan, vai oletko niitä, joille virallinen raja on täysin ehdoton?
LUE LISÄÄ: Hiljainen tappaja – Onko tässä suomalaisten arjen vaarallisin tapa?
