Mamman marinat

Näin meille opetettiin ala-asteella kun teki mieli kirota. Näin kummallista unta joka pani vähä sylettään. Menin naimisiin lapissa ja hääpukuna mulla oli lapin puku ja päässä punanen paula. Katoin kyllä eilettäin meidän häät niin se voi olla et se jäi vaan uniin.. Mä rupian kohta pelkäämään omaa alitajuntaa jos se viestittelee unien kautta tuollasia asioita... Pyh pyh.. Ihan höpänpöppää

Otin pikku kossin kanssa yhteen eilettäin. Avasi uunin luukun (jossa on lapsilukko) rupes paukuttamaan sitä luukkua ja sillon meni hermo. Karjaisin kerran oikeen kunnolla ja sitte käskytin sen keräämään kaikki lelut ja oikomaan matot. Totteli kuin ajatus. Pitääkö sitä hermonsa menettää ennenkö sitä pienen apinan saa tottelemaan????!!! Luojan kiitos on taas isänsä viikonloppu. Hetken rauha... Päättelin eilisen perusteella että jos sitä saa 3v uhma-apinan totteleman niin eiköhän se onnistuisi armeijassakin komentaa vallan hyvin nuoria kossia..... Lupaivat soitella siitä työpaikasta tällä viikolla mitä hain viimeviikolla. Ei o mittää kuulunu, mutta toiveikkaana ollaan... Jännittää niin perkeleesti. Iso kossi lähti pelailemaan biljardia tohon melkein naapurikaupunkiin. Saa olla rauhassa seki hetkisen, mä sain nukkua aamulla pitkään ja kun heräsin niin lapsi ja mies oli hukasa. Olivat lähteneet miesten aikaa viettmään...

Olimma kossin kanssa romanttisella viikonlopulla pohjosessa, terveiset kaikille sieltä.. Kossi päätti perjantaina että nyt lähemme ja niin sit kimpsut ja kampsut kasaan ja menoksi. Tutustuin kossin kavereihin ja löysin lisää uusia tuttavuuksia.. Viikonlopun saldona: 5 vonkaavaa miestä (joista yksikään ei ollut kossi), poromiehen humppaa, paljon tikanheittoa ja kuskin hommia sekä läpiajo Kemistä... Olihan se vallan mukavaa olla sielä mutta kuskin hommat otti välillä aivoon.. Lapin miehillä on ihan oma iskutaktiikkansa.. Sielä tehään heti selväksi et mitä on vailla ja jos nainenkin on suostuva niin kolomannen grokin jäleen ollahan tissis kiini.. No mun tissis ei ollunna kukaan kiini, onneksi. Muuten olis tullu mörva... Yks immeinen jäi mun mieleen pysyvästi, kossin kaveri oikein mukava mies. Niin hurjan näkönen mutta yhtä pelottava ku nallekarkki. Kossin kanssa pyydettiin se kylään sitten.. Sitte kävimmä tähtiä kattelemas ja käveltiin kaupungin ytimessä. Oli niin vallan mukavaa.. Saa olla kateellinen... Hölökynkölökyn... Niin ja yks juttu viä, menen huomenna työhaastatteluun. Pitäkää peukkuja

Joo... Ahistuksen nahistus. Taistelin just tunnin ja pitkän vartin pikkukossin kanssa nukkumaan menosta. Nyt tämä koti mitä on eron jälki niin omannäköseksi ja mahdollisimman mukavaksi on laittanu niin sen seinät kaatuu nyt päälle. MÄ HALUAN KOTUA POIS NYT HETKEKSI. Ja mahdollisimman pian kiitos. Sanoin isolle kossille kun saan laskut pois jaloista niin sitte otetaan ja lähetään pohjoseen niin lujaa et hippulat vinkuu.. Ei sitä aina jaksa vaikka se lapsi kuinka ihana on. Sysään pikkukossin suntiolle viikoksi kun lähetään ja koiran äitille ja naapuri saa hooitaa postit. Näin se menee... Suntioki lähtee ens kuus kaheksi viikkoa kanarialle ja pojan viikonloppu on siinä välis ja se jää pois nii saa luvan hoitaa sen aikaa kun me ollaan pohjoses..

Eilen päätin, en hae kertaakaan pikkukossia putkasta. Nyt on jo niin kamala uhuma ikä iin millanen se on 7 tahi 10 vuoden päästä?? Kyllä koetellaan äidin ja isäpuolen hermoja.. Isokossi se eilen tais keksiä ratkaisun ongelmaan.. Aikataulu jota noudatetaan tarkasti. Tokihan meillä on ollu aikataulu ja rutiini mutta nyt jotain lisäyksiä ja ehdottomia ei juttuja... Eilen oli taas sellanen pv että olis vain tehny mieli heittäytyä lattialle ja olla hiljaa. Ehkä suomeenkin tarvittais joku nanny 911 ohjelma formaatti mihin saisin ilmottaa itteni ja pikkukossin. Nyt aamupalalle ja sitten ulos rattikelkkailemaan. Ehkä saan isonkossinkin ylös, ehkä en. Hellurei ja hellät tunteet..

Selekään sattuu niin saatanasti.. Rusahti eilen niin hyvin että... Mitäköhän siihen särkyhynki ottais.. ei auta olovanasa mikää... Voi kun saisin sen autonkin sieltä korjaajalta et sais ajohon taas. Pikku kossi se ei suostu millää taas menehen päikkäreille. Tietää et illalla se kuojuu jo pikkukakkosen aikaan ja on niin kiukkunen koko ajan. Jaksettava on...

Väsyttää niin saamaristi, oltiin kossin kanssa tuossa melkein naapurikaupunnissa alemyyntejä kiertämässä. Selekäki rusahti niin rumasti tossa kun emmerdalea tuijotin, nyt se on niin kipiä ja arka että ei pysty kunnolla liikkua. Kossit piti mua hyvästä ku näkivät että sattu. Nyt käväsen tupakalla ja sit vokottelen kossin sänkyhyn. Katomma vielä muutaman bonesin. Heissansaa...

Joo se tunnen olevani.. Nyt tuntuu että ottaa luonnolle niin lujaa kun joku asia ei menekkään niinku haluais. Suntio otti pikkukossia päiväksi leikkimään sen luo ja nyt soittiki että menevät käymään isovanhemmilla ja sen jälkeen toiseen mummolaan toiselle paikkakunnalle. Eihän se lapsiriepu saa minuuttiakaa leikkiä isänsä kanssa kun maakunta kierrosta vedetään. Ja tämä toistuu joka toinen vkl kun kossi on isällänsä. Ja auto sitten.... oli puhe et saan sen korjauksesta tälläviikolla mutta sekin on nyt vielä kuvitelmaa... Ja sitten vielä kun olisin halunnu romantiikkaa isolta kossilta just nyt ni töllöstä tuli jotain sen ohjelmaa, toki mua jo ittiäki naurattaa tämä tällänen jos mä haluan kattoo jonku ohjelman ni en mäkään muuta taho tehä. Vielä nämä mun iänikuiset läskimakkarat alkaa vituttaa niin rakkahasti että... Mutta veikkaisimpa että kun ne läskitkin on aina ollu niin ei sitä varman olisi sama ihminenkää tai jotain.... Kummallista. Sit vkln aikana on tullu jotain kummallisia mietteitä etten ole tarpeeksi hyvä mihkää. En hyvä äiti,en tarpeeksi kaunis kossille,en osaa laittaa mitään oikein plaa plaa plaa... Persoonallisuushäiriökö?? Vaikenen, voi olla parempi.. Mutta vain pieneksi toviksi.