Sainpas pikkukossin nukkumaan. Erävoitto 6-0 äitile. Huomena olis tuola keskustassa joulunavaus. Sinne olis suunta illalla kossin hoitopvn jälkehen. Luvasa olis poniajelua ja ilotulitusta. Sitte pikkukossi menee isällensä viikonlopuksi. Rauhaa ja hiljaisuutta 2 kokonaista päivää, luulempa vain että korvia särkee. Meillä on vissiin alakanu joku 3 vuoden uhuma, tuntuu pikemmin 3. maalimansodalta. Taas ootan aamua etten saa luupään ovia auki ja kummiski kauhias kiiruhus on lähtöki ja sit menee hermot ja sitte kellää ei oo kivaa..... Paljon se päivärutiini ottaa mutta paljon se antaa kun on noin ihana poika ja noin ihana kossi tuossa vierelä ja tietää että kumpaanenki rakastaa vaikka äiti on joskus vähän väsynyt ja nukkavieru. Kossin sanoin "ei se o niin nöpön nuukaa."
2 kommenttia
Maarit
21.11.2008 07:46
Paljosta saan olla tytyväinen, se on totta. En ikinä o uskonu et kun jonkun löytää niin se vois kolahtaa ko metrinen halako. Ja mun menneellä itseluottamuksella en uskonu sen olevan mahdollista. Ennen tuntu et iteluottamus on tarttunu jalanpohjiin mutta nyt se hipoo jo korvia.. Isona ihmisenä itseluottamus tahtoo karista matkale mutta mulle se on kyllä tullu takasi ja oon siitä vallan ylpeä..
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
5.12.2021 10:53
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin