Olipas päivä...

Heräsin liian aikaisin eilisen ryyppäämisen ja sekavan päivärytmin tuloksena. No, nojailinkin siinä sitten koneella muutaman tunnin ja lähdin syömään ja katsomaan "hengellisen johtajan" kanssa uusimman Bättiksen. Ihan jees pätkä mutta ei elänyt hypetyksen tasolla. Ruokakin oli ennen testaamattomassa raflassa aika jees. Hysteerinen tarjoilija jaksoi jutella vähän liikaa olosuhteista kun ruoka ei saapunut ihan hirveän vauhdilla. Muuten tosiaan ihan bueno rafla, oliko nyt Texas nimellä. Entinen Eatz Helsingin keskustassa. Loppu aika menikin ihmisten mielenrakenteita ja toimintaa pohtiessa.

Kotimatkalla oli kirjaimellisesti säkenöivän hyvä fiilis. Nyt ei siis puhuta mistään rakkaudesta tai sen suuntaisesta mutta siis..no..vedin naama irvessä melkein kotiin saakka mikä on aika saatanan harvinaista. Olo on melkein kuin uudesti syntyneellä...jos niin voi sanoa. En keksi parempaakaan kuvausta.

Mutta sillai niinq. Tosi ihquuuuu! Perkele.

Kirjoitettaessa soi Rhapsody: Dawn of Victory.