Tahtiin tottuminen...

Jees. Nyt kun on ollut viimeisen kuukauden aika vauhdikasta tuo elämä niin on melkoisen hankala sopeutua tilanteeseen jossa ei ole mitään mielekkäältä tuntuvaa tapaa tappaa aikaa. Olo on varmasti jotain siihen suuntaan kuin normaalilla ADHD-ihmisellä kahden tunnin luennolla aiheena Ahtisaaren lapsuuden kasvuympäristö. Se että on vieläkin sama krapula kuin aamulla ei varmasti ainakaan vähennä hyperaktiivisuuden tasoa...

Kai sitä vois kohta unillekin mennä. Päivällä pitäisi taas olla töissä ja suht. kunnossakin olisi hyvä olla.

No, maanantaina alkaa taas salilla juokseminen. Eiköhän se riitä taas hetkeksi terveen viriketason ylläpitämiseksi.