Puhdasta tajunnan virtaa.
Tänään ratkaisin kolmen kuukauden murheen ihan itse. Huomenna teen oman muistion tapahtuneesta sillä epäilen yhden herran kaunistelevan asioita. Samalla kun tuo sotkuinen duunihomma ratkesi, loppui myös selkäkivut. =)
Tiedän olevani vähäsen työnarkomaani. =D
Vähäks on värikästä duunissa =D
Tällä menolla tulee jollekin kenkää, toivottavasti ei minulle.
Harvinaisen suoraa tiedon tulvaa. Mitäköhän tästäkin vaiheesta seuraa?
Muutaman kerran olen ollut todistamassa vastaavaa prosessia ja aina joku on saanut fudut.
Minne menet?
Mitä tunnet?
Mitä meinaat?
Missä oot?
Mikä on?
Milloin?
Miksi?
Millainen?
Minkälainen?
Mihinkä?
Herää, viimeinen juna meni jo.
Katsot kättesi työtä ja tiedät että vituiksi meni. Onneksi on ihmisiä jotka sentään osaavat hommansa. Pelastus tähänkin ongelmaan :D
