Uusi ihana alku

Kylläpä on voittajan olo kun sai tuon modeemin härpäkkeen toimimaan haluamallani tavalla. Todella hankala kapistus tuo A-Linkin modeemi. Useilla keskustelupalstoilla sitä moitittiin ja syystä. Piti firmare päivittää ennen kuin homma alkoi toimia.

Muuten päivä sujui siivoamisen ja krapuloinnin välimaastossa. Pari hauskaa juttua siihen liittyi. Toinen odotettu ja toinen muuten vain kumma juttu.

Pakko taasen todeta että jokainen päivä voi pitää yllätyksen sisällään. Hyvää tai huonoa tuuria on aina tarjolla. Tänään oli lähinnä sitä hyvää fiilistä tuovaa tarjolla.

Sain perjantaina yhden mielestäni todella hyvän valokuvan lahjaksi. Päätin tänään että teetän siitä muutaman t-paidan. Duunikaverillani on silmää valokuvauksen suhteen. Kiitän maanantaina vielä uudestaan kuvasta.

Ottakaa ihmiset riskejä elämässänne niin tulee tunne että elätte. :)

Mistä johtuu että elämä on välistä ainaista hosumista? Ensin ei ole mitään tekemistä ja sitten on aivan liikaakin. Vuorokauden tunnit eivät tunnu juuri nyt riittävän ihan mihinkään. Varsinkin kun täytyy odotella että pääsee eteenpäin.

Onneksi ei ole mitään ylitse pääsemättömiä harmeja edessäpäin. Pelkästään työhön liittyviä säätöjä. Pari pientä siviilipuolen juttua on vielä mutta ne on suht helppoja nakkeja. Ravaat vain paikasta A paikkaan B niin homma on selvä.

Kesäkuun puoliväli heiman hermostuttaa, se täytyy myöntää.
Oikeasti on tosi hyvä fiilis.
Toivottavasti tämä ei ahrista ketään.:)))

Kuumana kesäpäivänä heinikkoon katosi kaksi pientä lintua säännöllisesti. Paikka oli pieni kivienkolo. Sellainen johon mahtuisi normaali miehen nyrkki. Ihmettelin minne ne linnut oikein katosivat niin pieneen koloon.

Tarkasti katsellen huomasin pienen linnunpesän kivenkolon reunalla. En ole koskaan nähnyt niin hyvin piilotettua ja pientä pesää. Pesä oli pieni mutta erittäin siisti.Jätin pesän rauhaan ja ihmettelin kuinka mikään voi olla noin yksinkertaisen nättiä. Se oli kivitaskun pesä.

Tämän päivän olen omistanut siviilielämän sotkujen selvittelyyn. Päivä lähti hyvin käyntiin. Repeilin jo aamusta kommenteille joita sain virastoissa laukatessani.:D

Odottelen suurella mielenkiinnolla iltapäivää. On minusta ennenkin sanottu että minulla on kissan luonne.:D Seitsemän elämää ja aina alas tullaan jaloilleen. :DD

Otsikko kertoo suhtautumiseni urheiluun. Se on henkireikäni kaiken kiireen ja erilaisten ristiriitojen keskellä. Tosin urheilun kautta tapaan paljon uusia ihmisiä joiden kanssa voi jutella.

Tänään tuli avattua kesän futiskausi. Tämä harrastus on siitä rennoimmasta päästä. Tosin reilu tunti pallonperässä juoksemista osoitti oman kunnon huonouden. Ehkä kunto nousee mikäli pitää kiinni lupauksesta kaksi kertaa viikossa. Onhan vielä noita sivuprojekteja joita varten pitää hikoilla tai alkaa miettiä kastumista.

Päivä oli osittain virastoissa pyörimistä. Vanhat, jo itse taakse jääneet asiat aiheuttavat taas päänvaivaa. Niin turhaa hommaa kuin ikinä voi. Huomenna säätö jatkuu mutta nyt tuntuu että olen valmiimpi asiassani.

Itselleni on aina ollut hankalinta aloittaminen. Tämä ongelma koskee kaikkia toimiani. Tämän pikku asian kun saa tehtyä lähtee asiat rullaamaan. Tietty apaattisuus on usein oman luovuuden esteenä. Ei tästä mitään tule. En osaa. En kelpaa. jne.

Olen kyllä usein miettinyt mistä tämä oikein johtuu. Aina olen tullut samaan lopputulokseen,huono itsetunto. Pitäisi kehua itseään surutta jotta saisi tunne elämäänsä tasaisuutta. Ja kukakohan sanoi että vuodet tasoittavat. Ei ainakaan minua.:D

Jotkut asiat vaativat tiukkaa otetta.

Toteamus joka on täyttä asiaa. Sitähän tässä tehdään mutta voivat asiat silti pistää kiehumaan. Kiitti vitusti.:DDDD

Kyllähän sitä on aina halunnut letkeän duunin mutta silti. On tämä homma kuiteskin aika pelleilyä. Voisi sitä jotain duunissaan tehdä.

Ainut pelastus on että vapaa-aikana olen kehittänyt riittävästi aktiviteettejä. Suunnistus on ykkös juttu. Odotan mielenkiinnolla miten uudet joukuetoverit selviytyvät tulevasta haasteesta.:P Päätin eilen että treenit vedetään vaikealla radalla. Se saattaa pienentää töpeksimistä tulevaisuudessa. Ei mitään läpijuoksutreenejä perkule vieköön.

Nyt tekee mieli jäätelöä.

Teknisistä syistä ja sosiaalisiin velvotteisiin vedoten olen taas oma itseni.:DD

Heinäkuussa pääsee seilaa! Jess.

Kiipesin korkealle kalliolle nähdäkseni sinut paremmin. Tuuli oli kylmä ja minulla oli liian vähän päällä. Mutta en valittanut. Näkymä karkoitti kylmän.

Katselin valon leikkiä veden päällä ja horisonttiin katoavia laivoja. Pilvet rajasivat taidokkaasti auringon valoa. Katsoin kuinka joku otti luovin ja antoi veneensä mennä. Siitä on yli 10 vuotta kun ensikertaa tapasimme. Nyt on kohta mennyt 2 vuotta ilman haastettasi. Sinun katsominen oli tuskainen kokemus.

Haluan taas purjehtia merellä.