Tasaisen olon ihanuus kunniaan! :D

Kunnon suomalainen ei sitten iloitse mistään koska kaikki voi koska vain mennä ihan vituiksi. Tämä oli päälimmäinen oppi jonka sain aikanaan vanhemmiltani. Kun ei iloitse mistään niin mikään ei voi kolahtaakaan. Sairasta.

Viime aikoina olen tehnyt kaikkeni etten vertaisi itseäni kehenkään toiseen. Olen vain pyrkinyt tietoisesti nauttimaan tästä hetkestä. Kas kummaa, minullahan menee itse asiassa ihan hyvin. Tosin voihan siihen hyvään oloon vaikuttaa säänöllinen liikunta ja monet muutkin jutut. Yhtäkkiä on vain tullut aloittaneeksi monta henkilökohtaista projektia joita on aikaisemmin vain lykännyt.

Vaikka syksy painaa päälle pimenevi iltoineen on mieli kuiten valoisa. Ehkä kaikkein suurin asia on tunne siitä että itse voi vaikuttaa asioihinsa. Työkään ei aiheuta stressiä kun pystyy itse vaikuttamaan työmääräänsä. Osa työkavereista valittaa jatkuvasta liiasta nakituksesta. Olen koko ajan puhunut siitä että junailkaa. Järjestäkää hommanne niin että näytätte kiireisiltä ja tehokkailta. :D

Minä olen koko tämän viikon opettanut yhtä uutta heppua töihimme. Hän on kyllä tuttu jätkä aikaisemmistakin projekteista. Ekana päivänä hän ei oikein tajunnut miksi haalin kolmen päivän työt jo maanantaina. Tänään syy valkeni kun toisilla alkoi puhelimet soida vaan ei minulla. Minulla on ihan "riittämiin" kiireitä. Minusta mikään ei ole ärsyttävämpää kuin puhelimella tai sähköpostilla tulevat nakkihommat. Ennakointi kunniaan.

Tosiasiassa en usko että tämäkään onni kauan kestää. Sitä kun tarpeeksi kauan töissä vaan viheltelee ja naureskelee niin käry käy. Ja sitten minulla vaihtuu taas työt. Hällä väliä, nautin tästä kikkailusta kun voin.:D