Rapsakkata

Näytetään kirjoitukset tammikuulta 2007.
Seuraava

Missä menee oikeuden ja kohtuuden raja?

Toivottavasti kukaan Teistä ei joudu kokemaan sitä, että jonkin yllättävän tapahtuman jälkiseurauksena joudutte tappelemaan toimeentulostanne, kuntoutuksesta, hoidoista ja lääkkeistä vakuutusyhtiötä vastaan.

Olen auttanut tämän päivän aikana puhelimitse henkilöitä, jotka alkavat olla aika lailla finaalissa.

Tappelu vakuutusyhtiötä ja vakuutuslääkäreitä vastaan on kestännyt esimerkiksi jo 13 vuotta. Ja kyse on lakisääteisten vakuutusten eli pakollisten vakuutusten turvasta.

Jos tappelutilanteeseen kuitenkin joutuu ja on eri mieltä vakuutusyhtiön kannasta, niin parasta on alkaa tappelemaan tosissaan vakuutusyhtiön esittämää kantaa vastaan.

Kirjoitan päivän toisen kirjoitukseni, koska nyt on ensimmäistä kertaa julkisuudessa luettavissa ne hylkäysprosenttien määrät, jotka ylin toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin Suomessa jakaa. Tietysti kirjallisen ja suljetun menettelyn kautta.

Tylyjä lukuja osoitteessa: http://ajankuva.blogspot.com/


Kuka tuntee vakuutuslääketieteen? - Käsi ylös

Osui tuossa ruokakaupassa käydessäni silmäni ensin edessä olevaan täyteläiseen hmmm..... ostoskärryyn ja sitten lehtihyllyyn.

Sen jälkeen huomasi selailevani uusinta OHO!-lehteä, koska huomioni kiinnittyi etusivulla olevaan inserttiin, jossa kerrottiin aivovamman liikenneonnettomuudessa saaneesta nuoresta naishenkilöstä.

Koska kaikkea voi ainakin kerran kokeilla elämässään, niin tulin ostaneeksi kyseisen jutun perusteella elämäni ensimmäisen OHO!-lehden.

Luettuani sen kotonani kaikessa rauhassa läksin seikkailemaan internetin ihmelliseen maailmaan.

Tulin kokeilleeksi hyvän ystäväni suosittelemaa uudenajan hakukonetta osoitteessa http://www.dogpile.com/

Syötin hakusanaksi vakuutuslääkäri. Ja sain 15. hakuosumaksi Ilkka Taipale! Hänhän on vähintäänkin monenlaisia ajatuksia herättävä henkilö, mutta tietää varmasti tämänkertaisen blogin otsikon aiheesta paljonkin.

Eikös hänen vaimonsa Vappu Taipale johda Stakesia? Joten tietoa tässä perheessä löytyy asiaan monelta kantilta.

* * * * *

Ja kansanedustaja ja lääkäri Ilkka Taipaleen nimen altahan löytyi mielenkiintoinen artikkeli.

Kokeilkaapa muuten hakuosumia oman vahinko-, liikennevakuutus tai työeläkeyhtiönne www- sivuilta hakusanoilla:
1. Vakuutuslääkäri
2. Vakuutuslääketiede

Otan vastaan kaikki löytönne omaan ja tuttujeni aihetta käsittelevään arkistoomme.

Kuitenkin suomalaisten on entistä tärkeämpi tiedostaa, että nuo kyseiset kaksi aluetta ovat ratkaisevassa roolissa esimerkiksi tuossa OHO!-lehdessä kerrotun nuoren naishenkilön loppuelämässä.

* * * * * * * *

Seuraava lainaus tulee Ilkka Taipaleen www-sivustolta, josta koko artikkeli on halutessanne luettavissa.

Työeläke 4/2006
TEKSTI Kati Kalliomäki

Työkykyä, lääketiedettä ja vakuutuslääketiedettä

Lähes iäisyyskysymykseksi on muotoutunut varsin usein kuultu hämmästely: kuinka vakuutuslääkäri voi arvioida kenenkään työkykyä edes tapaamatta potilasta? ”Katujen miesten” sankariksi noussut kansanedustaja Ilkka Taipale ja ylilääkäri Anne Lamminpää Valtiokonttorista ovat iäisyyskysymyksestä samaa mieltä, mutta muuten he kirjoittavat erilaiset huoneentaulut.

Ilkka Taipaleen huoneentauluun:

Vakuutuslääketiede arvioi yksilön työkykyä

1. Vakuutuslääkäri ei näe potilasta

2. Vakuutuslääkäri ei tiedä työnteosta

3. Vakuutuslääketiede ei tutki seurauksia

Taipaleen teesi numero 1:

Vakuutuslääkäri tekee suosituksen asiakirjojen perusteella näkemättä potilasta.

”Kansa kritikoi tätä eniten, minä en. Vakuutuslääkäri näkee tuhansien potilaiden papereita ja voi verrata niitä toisiinsa ja luoda peruslinjan eläkkeiden hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi. Pulmia on silti paljon. Ensinnäkin eri tautiryhmien hyväksymiskriteerit eivät ole kovin julkisia kenttälääkäreille ja osaa kriteereistä ei ole edes kirjallisena olemassa.”

”Toiseksi lääkäritodistukset ovat monesti heikkoja tai puutteellisia, eivätkä vakuutuslääkärit anna lausuntokohtaista palautetta. Jos lisätutkimuksia vaadittaisiin kirjallisesti, kuka ne maksaisi? Lisäksi lausunnon kirjoittanut lääkäri ei saa hylättyä eläkehakemusta edes tiedoksi. B-lausuntokaavakkeessa tulisi olla valtakirjaosuus, jolla annettaisiin lupa lääkärin saada tietää ratkaisu.”

”On aivan ilmeistä, että jokaista selkävika- tai fibromyalgiapotilasta vakuutuslääkärin ei tulisikaan nähdä. Sääli tai hyvä selitys- tai valitustaito ei voi olla argumentti eläkkeen saamiseen, mutta vakuutuslääkärin olisi hyvä tavata heikkolahjaisia, ressukoita, avuttomia ihmisiä, joista jo kiikarin oikein päin kääntämällä näkee, mistä on kysymys.”

”Mielenkiintoinen on käyttöön tuleva toimintakykykaavake. Kun potilas ja lääkäri täyttävät sen huolella, suurin piirtein puolet hylätyistä eläketapauksista selkävika- ja mielenterveysryhmässä hyväksytään. Eli aiemmin on tehty liian kireitä ratkaisuja elävään elämään nähden.”

Taipaleen teesi numero 2:

Vakuutuslääkäri ei väistämättä tiedä potilaan työntekokyvystä mitään

”Lääkäri tietää sairauksista ja oireista paljon ja niiden vaikutuksesta toimintakykyyn, mutta ei useinkaan työnteosta riittävästi. Työnantaja, työnjohtaja tai työkaveri näkee parhaiten, onko ihmisestä enää selvin päinkään töihin.”

”Henkilökohtaisesti tapaan vain sellaisia työttömiä henkilöitä, joita työ- tai sosiaaliviranomaiset arvioivat työkyvyttömiksi vapaille työmarkkinoille. Ikävä kyllä, joudun tapaamaan henkilöitä, joiden eläkehakemus on hylätty kerran tai useammin, mutta työviranomaisten ja työnantajien mielestä he eivät pärjäisi töissä.”

”En tapaa siis lainkaan ihmisiä, joiden eläkehakemus on hyväksytty. Siksi näkökulmani on vinoutunut, etsin ihmisistä vain negatiivisia puolia. Voin onnitella aivovammaistakin: onneksi olkoon, vammastasi on kerrankin elämässäsi hyötyä, kun voit sen perusteella päästä eläkkeelle.”

”Työssä olevat saavat lausunnon työnantajalta, työterveyslääkäriltä tai -hoitajalta, miten huonosti ovat oireidensa takia pärjänneet töissään. Pitkäaikaistyöttömät ovat huonossa asemassa, ei ole ketään lausunnon antajaa. Siksi soitankin heidän viimeisille työnantajilleen kysyäkseni asiaa luvan kanssa. Mikä on ollut työkyky selvin päin "normaalityöntekijään" nähden,kolmannes, puolet vai kaksi kolmannesta? Jos on puolet tai alle ja tautejakin on riittävästi, suosittelen eläkkeelle.”

”Ellei näin saada riittävästi näyttöä työkyvyttömyydestä, organisoimme työkokeilun. Valitettavasti heikko menestys selvin päin työkokeilussakaan ei varmista myönteistä eläkepäätöstä.”

”Paras kriteeri olisi: palkkaisiko vakuutuslääkäri itse tai hänen vakuutusyhtiönsä kyseisen henkilön siivoojaksi, rakennusmieheksi, hitsaajaksi - edes tukitöihin? Epäilenpä.”

Taipaleen teesi numero 3:

Vakuutuslääketiede ei ole tehnyt seurantatutkimuksia riittävästi

”Meillä on riittämättömästi tietoja siitä, mitä esimerkiksi vakuutusoikeuden hylkäämissä eläkehakutapauksissa on käynyt. Milloin henkilöt lopulta eläköityvät, mikä on heidän kuolleisuutensa, kuinka moni heistä on reaalisesti mennyt töihin - mitä heille ylipäänsä on tapahtunut?”

”Omista tutkimistani potilaista kuolee vuoden sisällä 5-10 prosenttia. Tiedän vain kaksi tapausta tutkimistani potilaista, joissa eläkehakemus on hylätty ja kaverit ovat työssä - toisin päin tilanne on paljon karmeampi.”

”Myös erilaisista lääkinnällisten ja ammatillisten kuntoutussuositusten toteutumisen seurantatutkimuksia on liian vähän. Suositukset paljastuvat kovin idealistisiksi.”

Lue lisää vakuutuslääkäreistä ja vakuutuslääketieteestä osoitteessa:
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/620/kannanotot/tyoelake.htm


Aika jännä juttu

Eipä sitä voisi uskoa, ellei itse kokisi.

Tammikuuta mennään ja leppäkerttuja sekä perhosia tapaa ulkoilmassa pörräilemässä.

Fasaanikukoillakin on tainnut mennä testosteronit sekaisin, koska ääntelevät ja askeltelevat kuin kevään korvilla kuksimaan pääsyä viritellen.

Naaraspuoliset fasaanit, juoksevat karkuun ja ääntelevät siihen malliin: "Että älä ukko horise, tämän vuoden kiintiö käynnistyy, vastaa lumien tultua ja sulettua pois poikkeen."


Ensi viikon puheen aihe

Eduskuntavaaleihin liittyvät tarkkaan harkitut ristipistot poliittisiin vastustajiin päin ovat pikku hiljaa alkaneet.

Ensin yritettiin leipoa odotetusti Nato - kannasta viikkotolkulla jatkuvaa julkisuuskeskustelua ja eduskuntavaalien yhtä tärkeimmistä ratkaisunaiheista.

* * * * * * * * *

Tuossa Nato - aiheesta voitaisiin tehdä vaihtokaupat koko kansan kanssa.

Suomen Nato-kannasta saavat päättää eduskunta, hallitus ja presidentti.

Sitten vain EU-perustuslaki avoimeen kansanäänestykseen, niin saadaan selville, minkälaisia koiruuksia ja ketunhäntiä siihen on lopulta haudattuna.

* * * * * * * * *

Vaan sitten takaisin eduskuntavaalien warm-up osioihin.

Sitten alkoivat nähtävästi puolueiden sopimat vuoroviikoin julkistettavat tosijulkkisehdokkaiden esittelyt. Ensin Kike Elomaa, Tommy Tabermann ja vielä Anne Pohtamo. Ketkähän ovat tämän ja ensin viikon tosijulkkisehdokkaat?

Eikä siinä mitään pahaa mielestäni tosijulkkisten suhteen ole. Pääasia, että mahdollisimman moni kansalaisistamme käyttäisi äänioikeuttaan.

Viikonloppuna Jäätteenmäki "paljasti" eronsa pääministeri satulasta olleen demarien salajuoni ja tämä viikko menee varmasti kuunnellessa Heinäluoman antaman reboundin jälkikaikuja. Kuka teki mitäkin.

* * * * * * * *

Uutispäivä Demari kirjoitti 13.12.06 numerossaan seuraavaa:

Viisitoista vuotta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä ollut Markku Lehto siirtyy eläkkeelle. Lehdon läksiäisseminaari järjestettiin alkuviikolla Helsingissä.

Lehdon kunniaksi voidaan lukea, että hän kykeni ylläpitämään hyvinvointivaltion rippeet lamavuosien ahdingosta huolimatta kasassa.

- Viisitoista vuotta sitten mietimme sosiaali- ja terveysministeriössä aika epätoivoisissa tunnelmissa, kuinka sosiaaliturvasta voisi pelastaa edes sen arvokkaimmat osat. Kaikki muistamme, kuinka hurjalta talouden syöksy silloin näytti, Lehto toteaa.

Selviytymismalli kirjattiin 15 vuotta sitten

Lehto muistuttaa, että jo viisitoista vuotta sitten tehtiin ne linjaukset, joita nyt toteutetaan. Suomen sosiaalijärjestelmän selviytymismalliksi otettiin ihmisten työ- ja toimintakyvyn parantaminen, työuran pidentäminen ja palvelurakenteen uudistaminen.

Näihin keskittymistä ei Lehdon mielestä ole tarvinnut katua, mutta niiden toimeenpano on osoittautunut monin verroin silloin ajateltua vaikeammaksi.

* * * * * * * *

Eli hienoa, että nyt aletaan jo tunnustaa julkisesti, että hyvinvointivaltion rippeillähän tässä räppäillään.

Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen ilmoitti 26. - 27.12.06 Turun Sanomissa, Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa, että sosiaaliturvajärjestelmä on pantatava täysremonttiin.

Sitten asialle antoi nopean komppaustuen puoluekaveri Liisa Hyssälä. Peruspalveluministerin satulaltaan.

Nopeasti nykyinen sosiaali- ja terveysministeri (sd) Tuula Haatainen kiisti ruoskan sivallusmaisesti koko remontin tarpeellisuuden.

Sitten ilmoitti pääministerimme olevansa huolissaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta Suomessa.

Perinteiseen tapaan presidentimme puhui uuden vuoden puheessa vain hiukan kotimaista asiaa ja sitten tähtäimeen otettiin tuttuun tapaan koko maailmaa koskevat asiat.

Aivan kuin 5 miljoonainen kansa niihin loppujen lopuksi voi paljoa vaikuttaa. Yksi vaikutustekijä olisi mielestäni näyttää muille maille, että maassamme eletään, niin kuin muille mieluusti opetetaan. Varsinkin ihmisoikeus ja oikeusturva-asioissa.

Hienoa on, että suomalaisten vanhusten pitkään jatkuneet ongelmat alkavat nousta framille, sitä mukaa, kun päättäjien oma ja puolison ikä alkavat lähestyä uutta vaippaikää.

Tosin se on pikku hiljaa peruskansalaisillekin selvää, että heillä on kyllä varaa muuhun kun Tena-vaippavellissä vellovaan vanhuuteen.

* * * * * * * *

Vaan yksi järkyttävä yhteensattuma tuosta entisen sosiaali-ja terveysministeri Huuhtasen lausumasta sosiaalijärjestelmän remonttiasiasta osui silmääni.

Se koskee juuri viisitoista vuotta sitten eduskunnassa hallitukselle tehtyjä kirjallisia kysymyksiä isoista ongelmista, jotka edelleen vuonna 2007 ovat niin sanotusti täydessä terässä.

Liitän netistä löytämäni listauksen edelleen ratkaisemattomista ongelmista sosiaalivakuutuksen piirissä tämän plokkaukseni loppuun.

Ja eikös siellä ollut eduskunnassa muitakin nykypäivän avainvaikuttajia lyömässä sanan mukaisesti rahahanoja tulpalla tukkoon?

Tukosten vaikutuksethan ovat näkyneet kansan parissa jo tuon viidentoista vuoden ajan, kuten STM:n eläkepäiville siirtynyt kansliapäällikkö Markku Lehto Uutispäivä Demarissa kertoi, mistä nykymeno sai alkunsa.

* * * * * * * * *

Tästä työmaa Kepulle
Kirjoittanut: Ei hyssälöitäväksi 29.12.2006 klo 20.36

1990 - luvun alkuvuosina oli sosiaali-ja terveysministerinä muuan Jorma Huuhtanen.

Taitaa olla sama mies nykyisin Kelan pääjohtajana. Ja antoi joulunaikaa samansuuntaista viestiä julkisuuteen kuin pääministeri Vanhanen:

"Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Jorma Huuhtanen vaatii nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän perusteellista uudistamista. Nykyinen järjestelmä on niin sekava ja hajanainen, etteivät pienet remontit riitä, Huuhtanen sanoo sunnuntain Aamulehdessä ja Turun Sanomissa."

Ja jos kaivetaan eduskunnan arkistoista hallitukselle silloisista ongelmista tehtyjä kysymyksiä, jotka ovat edelleen ajankohtaisia, niin voidaan perustellusti kysyä, onko ongelmille tarkoituskaan tehdä mitään?

Vastaukset kysymyksiin löydätte eduskunnan www-sivuilta.

- - - - - - - - - - - - - -

Arkistotunnus Kysyjä ja aihe Vastannut ministeri

1. KK 194/1991 Jouni J. Särkijärvi: Lääkärien jääviydestä sairausvakuutuksesta korvattavia laboratoriotutkimuksia määrättäessä

Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski

2. KK 159/1992 Sulo Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkettä koskevien päätösperusteiden tutkimisesta

Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

3. KK 502/1993 Mats Nyby: Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteiden yhtenäistämisestä

Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

4. KK 876/1994 Sulo Aittoniemi: Tapaturmavakuutusten korvauskäsittelyn nopeuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

5. KK 127/1994 Kari Urpilainen, Anna-Liisa Kasurinen, Aarno von Bell Pentti Lahti – Nuuttila: Varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeen saamisedellytyksistä

Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

6. KK 579/1994 Sulo Aittoniemi: Pitkäaikaistyöttömien mahdollisuuksista palata työelämään

Työministeri Ilkka Kanerva

7. KK 591/1994 Sulo Aittoniemi: Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisperusteista

Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

8. KK 694/1994 Pekka Leppänen, Heli Astala, Claes Andersson, Eila Rimmi, Iivo Polvi, Martti Korhonen, Ensio Laine, Asko Apukka, Raila Aho, Reijo Laitinen: Työkyvyttömyyseläkehakemusten käsittelystä

Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

9. KK 776/1994 Esko Seppänen: Vammalan Seudun Eläkekassan toiminnan valvonnasta

Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

10. KK 846/1994 Lea Mäkipää: Eläkerahastojen luottotappioista

Sosiaali- ja terveysministeri Jorma Huuhtanen

Lähde: Suomi24 > Keskustelu > Politiikka > Pääministeri

* * * * * * * * *

Toivottavasti saamme lukea "Suti" Aittoniemen kommentteja tiedotusvälineistä ennen vaaleja , mikä näissä ongelmakentissä on niin vaikeaa, että niitä ei pystytä ratkaisemaan 10 - 15 vuodessa?


Seuraava