Rapsakkata

Eilisessä IS Veikkaajassa kerrottiin ex-Pelicans maalivahdin Markus Helasen tapauksesta lisää.

Kiistellyn aivovamman (Pohjola kiistää) lisäksi tuntuu järkyttävältä, että kaksi vuotta tapaturman jälkeen löydetään Helasen niskasta nikamasiirtymä, joka on syntynyt videolle taltioituneen tapaturman yhteydessä.

Vammaa ei voida korjata leikkaamalla siihen sisältyvien suurien riskien takia, mutta Pohjolan ei tarvitse myöskään mielestään korvata vakuutusehtojen mukaista ammatillista ja lääketieteellistä kuntoutusta eikä maksaa vakuutusehtojen mukaista tapaturmaeläkettä.

- - - - - - -

Hyvä kooste tapahtuneesta ja ammattiurheilijoiden lakisääteisestä vakuutusturvasta, joka ei muuten pahimmillaan poikkea meidän tavisten vastaavasta.

http://www.oikeusturva.info/ > Foorumi > Oikeusturvayhteisön julkiset tiedotteet > Painajainen pahenee – Arkadianmäki vaikenee

Yllätys oli ainakin itselleni, että Cityn Anna Perho on henkilönä ihan oikeasti olemassa. Siis tuolla nimenomaisella nimellä.

Ajattelin pitkään mielessäni, että nimen taakse kätkeytyy erämiesvaistojaan Lemmenjoella lomillaan tuulettava verbaalivelikulta, joka kesäauringon heloittaessa pyytää rakkaaltaan kehräten: ”Kulta, Anna viehe.”

- - - -

Nelosella alkava G-piste ohjelma ei voi sattua ajallisesti sopivampaan saumaan.

- - - -

Eduskunnan eilen julkisuuteen pullahtanut puristelukohu ajoittuu kuin puffimaisesti samaan ajankohtaan. Jos eduskunta on kansankuntamme pienoiskoossa, niin säälittävän monenlaista tapausta joukkoon varmasti mahtuu. Toivottavasti häiriköt saadaan aisoihin tai sitten helkkyvät kulkuset varoitukseksi miespuolisten aisoihin.

Toivottavasti sisäisen tutkimuksen ulosvuodattaminen ei vain ole tarkkaan ajoitettu savuverhon laskeminen muille paljon vakavimmille asioille.

- - - -

Vaalirahoituksesta ei olla näköjään valmiita ilman lakimuutoksia ja sanktioita puhumaan mitään. Kunnallisvaalitkin ovat jo kovaa vauhtia tulossa.

Ymmärrän hyvin, jos puristelijoita vaaleissa rahoittaneet etujärjestöt, yritykset haluavat pitää etäisyyttä varismaisesti rämpivään skandaalin poikaseen tai ukkoseen.

Kansalaisten oikeusturvan toteutumattomuudesta ei varsinkaan vakuutusoikeuden ja vakuutuslääkäreiden osalta olla valmiita edelleenkään puhumaan julkisesti mitään.

Onneksi eduskunnan ja Euroopan unionin entinen oikeusasiamies, kansanedustaja Jacob Söderman/sd on pitänyt aiheita sentään kirjallisten kysymysten voimalla eduskunnassa esillä.

- - - -

Miksikö tuo Nelosen G-piste tulee sopivaan saumaan?

Nykyisten tuottavuusponnistelujen paineissa sen näkee edusmiehinämme – ja naisinamme toimivien kireäksi viritettyjen poliitikkojenkin naamasta, kun lakkaa saamasta. Vaikka mahdollisuuksia olisi, muttei enää uuvuttavan päiväohjelman jälkeen jaksa.

- - - -

Samalla voi olla, että nuo parisuhteen sisälle patoutuneet G-pistepaineet ovat sitten eduskunnassa ruvenneet purkaantumaan omia aikojaan holtittomasti ja varsinkin vailla toisen osapuolen vastakaikua. Silloinhan voivat tällaiset jutut julkisuuteen vastaisuudessakin raikua. Myyvän lööpin otsikko siintää jo verkkokalvoillani: ”Veltto jäykkänä eduskunnassa.”

Sitten kerrotaan sisäsivuilla kansanedustaja Virtasen noidannuolesta. Ja lehtikauppa käy.

Kuumaksi ponnahtaneeseen ympäristökeskusteluun pitää ottaa nyt astronauttinäkökulmaa.

Kaukaa avaruudesta katsottuna maapallomme näyttää kauniilta ja viattomalta.

Ei erota paljon laaksoja tai kukkulaa. Kauniita pilvenhattaroita, vihreää, merensinistä ja ruskeaa kylläkin.

- - - - - -

Hesarin mielipidesivulla kirjoitti 9.1.2008 pääministerimme Vanhasen Matti asiaa, johon on pakko näin jälkikäteen ajateltuna pakko tarttua, koska muutamat asiat kirjoituksessa saivat itseni huolestumaan. Pääministerin ajankäytöstä valtionhallinnon tehokkuusvaatimusten ja uusien ympäristökatastrofien aiheuttamisen suhteen.

Kirjoituksen otsikkona oli - Terveisiä Helsingin kaupungin ilmastopäättäjille.

- - - - - -

Ensinnäkin huolestutti, että tekikö Mattimme todella tämän kaiken itse? Jos teki, niin mihin hiivattiin niitä moninaisia avustajia tarvitaan?

”Tarkistin Helsingin Energian sivuilta monen linkin jälkeen löytyneistä taulukoista, että Helsingin tuottama lämpö tuotetaan sataprosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla ja myyty sähkö 78-prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla. 16 prosenttia sähköstään Helsinki hankkii omistaan ydinvoimalaosuuksista.”

- - - - - -

Jokainen kokemusta omaava tietää, että jos haluaa etsiä valtionhallinnon sivuilta johonkin asioihin liittyviä tietoja, niin Suomen viimeisimmän EU:n puheenjohtajakauden avoimuus ja läpinäkyvyys ovat kaukaista unelmaa.

Tsekatkaapa miten hyvin netistä löytyy klikkailemalla esimerkiksi eduskunnan sivuilta eri valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden lausumat/lausunnot. Samoin kun tiedot siitä, että mitä lakiehdotusta käsittelevää intressiryhmää nuo ”asiantuntijat” edustavat.

Ei riitä klikkailuun päivä eikä kaksi.

- - - - - -

Vaan sitten tullaan kaikkein pelottavimpaan osuuteen tuossa Vanhasen Matin kirjoituksessa:

”Kasvihuonepäästöt eivät vähene muutoin kuin korvaamalla fossiilisia polttoaineita muilla tuotantotavoilla tai keräämällä fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvä hiilidioksidi talteen ja varastoimalla se.

Norjassa käydessäni tutustuin tähän jälkimmäiseen tekniikkaan. Se nostaa kustannukset 2–3-kertaisiksi Norjassakin, jolla sentään on meren pohjassa vanhoja kaasukenttien onkaloita, joihin hiilidioksidi voitaisiin pumpata.

Mihin Suomi pumppaisi hiilidioksidinsa, joka syntyy muualta maailmasta rahdatuista polttoaineista?”

- - - - - -

Energiapolitiikasta en paljon ymmärrä, mutta eikös englanniksi kerrottu looginen totuus: ”What goes in, must come out” , pidä paikkaansa myös rakkaan maaemomme kohdalla?

Ovatko norjalaiset nyt varmoja tuosta maaemon sisuksiin pumppaamisen turvallisuudesta?

Tyhjiin kaasuonkaloihinhan on poispumpattu maakaasu jostain aikojen kuluessa kerääntynyt. Minkälainen cocktail mahtaa maaemon sisuksissa syntyä maakaasun ja hiilidioksidin yhdistelmästä?

Tullaanko maailmanloppu muistamaan välähdyksenomaisena pörähdyksenä, jonka muut avaruudenoliot huomioivat vain yhtenä tennispallomaisena vilahduksena Marsin ohi. Kohden mustaa aukkoa. Joka muistutti hetken tulihännältään Per Saukkoa.

Säikähdin jo tuon uutisotsikon nähdessäni, että joko SE taas alkaa Clintonin porukoissa!

Siis Clintonin Bilin ryöpsähtelevä toiminta Hillaryn kampanjan kulisseissa.

Onneksi sain sitten tarkennuta okulaarini koko uutisotsikkoon, sillä kysehän oli esivaaleista New Hampshiressa.

- - - - - -

Saatoin saman tien rauhoittuneena sammuttaa omalle sisäiselle valotaululleni roihahtaneen mielikuvan Clintonin sikarista ja Obamasta…

Uutisotsikko HS Online – uutisissa 9.1.2008 oli kokonaisuudessaan: ”Clinton selätti Obaman New Hampshiressa”

Enpä olisi ikinä uskonut, että yksi mieltäni suuresti askarruttavista aiheista voisi olla tällainen.

Jollakin muulla se on varmasti ihan toisenlainen. Ainakin marjalajiltaan.

Täällä tämän asian voi ottaa esille, mutta olen varma, että jos menisin selittämään tätä aihetta kauppaan, niin voisi olla kaupan työntekijöillä naurussa pitelemistä.

- - - - - - -

Valion valmistama A+ jogurtti mustikkaversiona on kiehtonut makuhermojani ja solahtanut suolistooni hoitamaan hyviä tekoja suolistoflooran parhaaksi jo parin vuoden ajan.

Nyt olen havainnut, että samassa jogurtissa saattaa olla eroja mustikkamäärän suhteen.

Olen testannut ja todennut, että jostain ihmeen syystä Siwan A+ jogurtissa on enemmän mustikoita. Kokonaisina ja täyteläisinä.

Kun taas Alepasta ostamani saman jogurtin versiot muistuttavat mustikkajogurttia vain väriltään ja hiukan maultaan.

Voisiko olla mahdollista, että Alepa ostaa ko. jogurtin, Valiolta niin tiukkaan hintaan, että Valio jättää mustikat Siwalle meneviin purkkeihin?

Vai onko kyse usein toistuvasta sattumasta, joka vain osuu jatkuvasti Siwalle meneviin toimituseriin?

Eurolla on valtavan positiiviset vaikutukset.

Ainakin kaupallisen alan yrityksiin.

Itselläni on yksi varma seurantakohde käsittämättömiin hinnannostoihin, koska olen odottanut vuoden ajan josko kyseessä olisi vain väliaikainen hintapiikki.

Vaan kun ei ole, niin voin paljastaa seurantani kohteen.

- - - - - - -

Kyseessä on tiiliskivipakkauksessa myytävä omenamehu. Rainbow – merkkisenä bulkkitavarana. Saa ainakin lähi - Alepasta, joka seuraavan hintaesimerkin jälkeen lienee jatkossa ketjuohjattu Ylepa.

Markka – aikaan tuon omenamehun hinta oli 50 penniä tai 70 penniä per purkki. Nyt hinnaksi on vakiintunut kätevästi 70 senttiä per purkki = 420 penniä.

Laskettuna tuon 70 pennin purkkihinnan mukaan, niin korotus on ollut 600 prosenttia!

Laskettuna taas markka – aikaan olleen 4 purkkia tarjouksessa (2 mk) á 50 pennin purkkihinnan mukaan, niin korotus on ollut kyseiselle omenamehulle euroajan aikana 840 prosenttia.

- - - - - - -

Vaan onneksi meillä on Tilastokeskus, joka saa takuuvarmasti valtiovarainministeriön tilaamat ja maksamat hintavertailut aikaiseksi: ”Hinta ovat nousseet euroaikaan vain pikkasen.”

Toisekseen olisi kaikkien euronaikaisista hinnannoususta purnaavien suhteen ihanteellista, jos lapsilisät, opintotuet, eläkkeet, toimeentulotuki ja työttömyyskorvaukset sidottaisiin jatkossa Rainbow - omenamehuindeksiin.

Lentävä hollantilainen. Oli saanut korvieni mielestä kovan kilpailijan nykyaikaisena versiona.

Jatkuva radiosoitto takasi aikanaan sen, että kappale jäi soimaan sielussa ja nykimään sisuskaluissa.

Genesiksen kappale, joka kuulosti selvästi "Invisible Dutch" - nimiseltä kiinnosti sen verran paljon, että tulihan se viimein ostettua myös CD-levynäkin omaksi.

Tosin nyt uskaltaa jo tunnustaa, että hieman rajattomaan itseluottamukseen kielitaidon suhteen tuli pienoinen naarmu.

"Invisible Touch" ja "Invisible Dutch" eroavat hieman merkitykseltään toisistaan.

Juha Vuorisen kirjassa ”Kristianin Teinivuodet” piileskelee mielestäni menestyselokuvan käsikirjoituksen siemen. Tai sitten kokonainen latinki tv-sarjaan.

Melkoisen naurettava ja kuitenkin koskettava kuvaus 1980-luvun suomalaisesta perusperhe-elämästä, jonka keskipisteessä aikuistuva Kristian yrittää selvittää omaa suhtautumistaan melkoisen villinä sykkivään seksuaalisuuteensa ja rakastumisiinsa. Samalla kun Kristian tutustuu työelämän lainalaisuuksiin, joita ei tänä päivänäkään koulukirjoista kukaan opi.

- - - - - - - - - -

Perheen vanhempien, Hertan ja Oton, keskinäiset mittelöt kirvoittavat kirjan sivuilta monta naurua. Jonkin sortin valtataisteluahan se parisuhde taitaa olla nykyisinkin. Eikä vanhempien roolien stereotypiat ole paljon Suomessa muuttuneet. Ainakin, jos yhteiselon matkaa siunaantuu riittävän pitkän aikaa.

Perheen isän kuvitteellinen Nutte - niminen pornolehti toimii yhtenä polkujaan etsivän Kristianin seksuaalisuuden kasvatuskanavana.

Myöskin pieruaiheen tiimoilta kirjasta löytyy takuuvarmasti aihepiiriä ymmärtäville omat huippunsa. Alkoholikokeiluista puhumattakaan. Niin Kristianin kuin Otto – isän.

Kirjaa lukiessa rupesivat maistumaan omassa suussani 80-luvun Ruska - viinin ja Herba - liköörin huikeat makukokeilut. Kuopio – Riistavesi All Night Long. Ding and Dong.

- - - - - - - - - -

Toivottavasti Juha Vuorisen tuotanto jatkuu tulevinakin vuosina vuolaana. Toivottavasti tuotantoa käännetään laadukkaasti myös muille kielille.

Itse uskallan suositella naisväelle hänen koko tuotantoaan turvallisena tutustumismatkana miehisen elämäntyylin ja sielunelämän syövereihin.

Siihen eivät välttämättä kaikenmaailman hypermarketit ja Ikeat katalogeineen mahdu. Ainakaan joka vuosi läpikäytyinä.