Ilon kautta

Minulta kysyttiin eilen, voisiko City listautua pörssiin?

Onhan sitä mietitty. Listautuminen mahdollistaisi jokaiselle pääsyn yhteen Suomen nopeiten kasvavaan digimediataloon. Kansainvälistyvään Cityyn.

Talouspuoli on valmiina listautumiseen

Meillä alkaa konsernitasolla olemaan liikevaihtoa jo listayhtiön verran. Tase vahva, kasvua syntyy markkinaa nopeammin ja tuloskykyä on. Olemme mukana megatrendeissä, jotka vauhdittavat kasvuamme: urbanisaatio, digitalisoituminen ja ulkona syömisen kasvaminen.

First North voisi olla Citylle luonteva paikka

Katsoin First Northin mainosvideon. Hyvät musat ja rohkeaa asennetta. Juuri Citymäistä meininkiä. Tunnen paljon pörssiyhtiöiden toimareita ja olen kysellyt heiltä miten listautuminen on vaikuttanut yrityksen tekemiseen. Raportointivastuu lisääntyy, mutta sitähän me teemme nyttenkin. Meillä on ulkoinen asiantuntijahallitus, jolle raportoimme kuukausittain. Pörssiin lähtisi tiedote kvartaaleittain. Sellaisen tiedotteen teemme jo nyt sijoittajille. Meillä alkaa siis olla kaikki prosessit jo valmiina listautumista varten.

Ennen listautumista, kasvamme suureksi Saksassa ja UK:ssa

Olemme sijoittaneet 1,5 miljoonaa euroa kansainväliseen ainutlaatuiseen tuoteeseen. Meillä on käsissä jotain, mitä ei ole kenelläkään muulla mediatalolla. Meidän EatAndTheCity.com -tuotetta on nyt lisensoitu Saksaan Süddeutsche Zeitungille, mikä on vähän niinkuin Saksan Hesari. SZ.de -lehteä luetaan kaikkialla Saksassa ja heidän kanssa bisneksemme voi lisenssimallilla jopa 10-20 kertaistua 30-60 miljoonaan euroon. Olemme suuren äärellä.

Palkkasimme tässä kuussa Lontooseen 2 uutta myyjää. Siellä keskusteluja käydään suurten meditalojen kanssa. Potentiaalisia lisenssipartnereita olisivat esim Vice, TimeOut, The Telegraph sekä Channel 4 UK. Näistä yksi on sellainen, minkä kanssa olemme jo pitkällä ja odotan innolla, että pääsen kertomaan uutisia aiheesta.

Saksassa asuu 82,2 miljoonaa ihmistä. Se on 15 kertainen verrattuna meidän väestöön. Markkinapotentiaali on sen mukainen.

UK:ssa asuu 65,6 miljoonaa ihmistä. Markkinapotentiaali siellä on 12 kertainen suomeen verrattuna.

Parasta tässä on, että UK:ssa tai Saksassa meillä on uniikki kilpailuetu, mitä ei ole kenelläkään muulla. Meillä on nyt käsissä iso mahdollisuus kasvaa nopeasti ja se kannattaa hyödyntää. EatAndTheCity -alustamme myyntiorganisaation ja skaalautumisen vahvistamiseen haemme nyt lisää kasvurahoitusta.

Finanssivalvonnalta vihreää valoa

Finanssivalvonta antoi meille luvan osakeantiin. Ei vielä julkiseen, mutta yksityiseen. Sinullakin on nyt mahdollisuus tulla mukaan Cityyn osakkaaksi. Emme siis vielä listaudu, enkä sitä lupaa, mutta sijoituksena tämä on kiinnostava kasvuyhtiö. Kasvuodotuksistani kertoo se, että aion itse sijoittaa sata tuhatta euroa lisää samoin ehdoin kuin muutkin uudet ja vanhat osakkaat.

Sijoitustilaisuudet

Tule kuuntelemaan ravintola-alan digimurroksesta ja City Digitalista sijoituskohteena.

2.11. Sijoitustilaisuus @Turku klo 17
13.11. Sijoitustilaisuus @Oulu klo 17
14.11. Sijoituslounas @Helsinki klo 12
20.11. Sijoitustilaisuudet @Tampere klo 12 ja 17
21.11. Sijoitustilaisuus @Jyväskylä klo 17
22.11. Sijoitustilaisuus @Helsinki klo 17
sähköpostilla voi kysellä lisää, ilkka.lavas ät city piste fi

Tervetuloa mukaan osaksi suomalaista vientibisnestä, osaksi digitaalisen median kasvutarinaa. Listätietoja allekirjoittaneelta. Tervetuloa mukaan!

Ilkka Lavas
toimitusjohtaja,
City Digital
sähköpostilla voi kysellä lisää, ilkka.lavas ät city piste fi

ps. Tutustu bisneksiimme:
http://www.improvemedia.fi
http://www.eatandthecity.com
http://www.citydigital.fi
http://www.eat.fi
http://www.syö10.fi
http://www.city.fi

JURIDINEN HUOMAUTUS (Lakimies pakotti laittamaan):
Tämä blogaus ei ole osa antiesitettä eikä kehoitus sijoittamiseen ;)

Buli osa jengist menee raflaan siks, ett ne haluu dokaa. Bissemestoi Stadist hittaaki joka ostarilta. Mut onneks on rafloi niilleki, ku diggaa skruudaa gutaa safkaa.

Stadi on siit magee mesta, ett on mist valkkaa. Rafloi hittaa ihan joka lähtöön. Yhet haluu hifistellä ja diggaa niit snadei piperryksii, mis kokki on funtsannu puol päivää, stellaaks se retiisin lautaselle suoraan vai vinoon. Jonku toisen täytyy saada nopeesti safkaa, ku on karmee nälkä eikä saa bungaa ku muutaman egen ja pitäs viel saada limu kaupan päälle. Kaikkien mielest kyl jotain tuplajuustomestoi ei pitäis kutsuu rafloiks. On sit muitki mättömestoi, mist saa femmal pizzan tai kebabin. Niit on vilde ja kai pizza koht julistetaan härmäläiseks kansallissafkaks lihaboltsien tilalle.

Mut onhan se kliffaa, ett voi skruudaa eri maiden safkoi, eikä tartte shingraa Stadist mihinkää. Sitä voi fiilistellä, ett on ihan ku ois jossain ulkomail. Jotkut ei kyl diggaa, jos joutuu viel bamlaan enkkuu, ku kaikki kyypparit ei bonjaa härmää. Se ois kyl snygii, jos Stadis ois jossain rafla, mis bamlattas meidän omaa kieltä – slangii. Siel pluggais menus tsieguraa, fisuu, fläsäsoosii ja botlareit tai muit perinteisiä stadilaissafkoi. Jälkkäriks voi divaa tsufet ja skruudaa bulkit. Se ois piristävä poikkeus kaikkien mestojen joukos, mis blisataan lattee, espressoo tai cappuccinoo ja tacoi, nachoi, sushei ja muit safkoi, minkä nimiikään ei aina bonjaa.

Ehkä joku vaik jo funtsii slangiraflaa. Nyyii mestoiha tulee nopeemmi ku niit ehtii testaa. Ja sit on kaikki gamlat helmet, mihi jengi haluu skruudaan vuodest toiseen. Siin on oma fiiliksensä, ett voi tsittaa samas mestas ku Sibbe tai Leinon Eikka tai Tauno Palo joskus kauan sitte. Jos siis tsennaa, ketä ne oli.

Onki mielenkiintost, ett on mestoi, mihin pitää varaa pöytä jotain puol vuotta etukäteen, vaik safkat bungaa monta kybää. Ja sit on niit, ku kituuttaa ja yrittää tsögaa bulimmin asiakkait. Vuoden tai parin pääst ne pannaan boseen, ku omistajan fyrkat on finaalis. Jotai ne niis toisis osaa duunaa eri taval, ku kerran jengi diggaa. Joskus on kyl vaan tsägäst kii, ett sun idis onnistuu ja jengi hiffaa sun mestan. Siel sattuu vaik käymään joku hemmo, jonka kaikki tsennaa, niinku lätkän skulaaja tai shungaaja. Tai sä oot perustanu sun raflan just oikeeseen mestaan.

Mut ei raflan pitäminen mikään iisi duuni oo muutenkaan. Kylhän sä sen snaijaat, ett Härmäs kaikki on kiellettyy, mitä ei oo erikseen sallittu. Tai ainaki meil on bulisti sääntöi. Ennen on ollu kyl viel dillempii. Niinku vaik se, ett joskus sata vuot sit friidut ei voinu mennä raflaan ilman kundei! Friidujen onneks Stadis oli kyl muutama poikkeuski, mis ei tällast dorkaa sääntöö ollu. Ja oli sekin monen mielest ihan hanurist, ku sulle ei blisattu brenkkuu, jos sä et skruudannu jotain, vaik smergarii. Tai se, ett kundeil piti olla skraga kaulas. Siin oli kyl portsarien mielest hyvä pointti, ett ne sai lisää bisnestä, ku niil oli narikas niit skragoi ja jossain mestois kans sprigin rotsei, mitä kundit sai londaa, ku ne bungas, ja pääs sit ineen.

Kaikkien starbujen mielest skraga ei ollu mikään dorka sääntö. Nyt ne samat starbut tsiigaa yrmeenä, ku jengi menee raflaan mis kuteis sattuu. Ne minnailee, ku enne friidut oli aina staileis kledjuis, fleda kondikses. Ja kundeil oli snygit sprigit päällä. On niit tietty vielki mestoi, mihin ei viitti mennä missään rupukuteis, ettei jengi tsiigais longaan.

Ihan mahtavaa siis, ett Stadis on bulisti erilaisii rafloi. Kuhan viel hittais ne kliffat mestat, muutki ku omat lempparit. Jos haluu koklaa jotain, mis ei oo enne ollu tai mist frendit ei oo bamlannu, kandee tsekkaa netist. Sielt hittaa iisisti vinkkei. Ja ku hogaa sen helmen, mihin haluu mennä, kandee varaa pöytä, ettei joudu gartsal spiidaan, ku ei pääsekään ineen.

Teksti: Virve Kuutar
SlangiBuidu.fi

Kiitos Virvelle tekstistä. Menestystä skruudaamis mestojen koklaamiseen ja elämään!

Ilkka Lavas
Mediaduunari
City Digital, City Dev Labs. EatAndTheCity, Eat, TableOnline

Jos opiskelijat saisivat tehdä robotilla mitä vaan, syntyisi varmaan drinkkirobotti.

Pädillä ohjattava Raspberry Pi:hin kytketty Drinkkirobotti osaa tehdä parikymmentä eri drinkkiä. Opiskelijoiden Pullonkaula -kerhossa tehty robotti on tehty opiskelijoiden vapaa-ajalla. Robotin tekeminen, esimttäminen ja virittäminen on konkreettista tekemistä, jonka tarkoitus on tuoda robotiikkaa lähemmäs ihmisten arkea.

Katso miten drinkkirobotti toimii

Korvaako drinkkirobotti sitten baarimikon?

Drinkkirobotti voi helpottaa helppoja tehtäviä. Robotit voivat tehdä rutiinitehtäviä jolloin baarimikkojen rooliksi jää tehdä haastavampia drinkkejä ja reseptiikkaa. Robotiikan alalla puhutaan co-boteista, jossa ihminen tekee yhdessä robotin kanssa hommia. Myös tässä drinkkirobotissa ihmisellä on roolina suunnitella reseptit, hankkia ja järjestellä ainesosat robottia varten sekä palvella ihmistä ja opastaa käytössä. Robotti ei korvaa ihmistä, mutta helpottaa monesti elämää.

Menestystä ja innovaatioita elämääsi!

Ilkka Lavas
sarjayrittäjä
City Dev Labs
City Digital
TableOnline

Lisätietoja:
http://drinkkirobotti.fi/ https://www.instagram.com/explore/tags/drinkkirobotti/
www.pullonkaula.net