Haluttomuudesta puhutaan parisuhteissa lähes aina väsymyksen kielellä.
Lapset valvottavat, arki kuormittaa ja päivän päätteeksi sänky on tarkoitettu lepoon, ei leikkiin.
Pariterapeutit kuitenkin tietävät, että todellinen syy on usein jotain paljon syvempää kuin pelkkä univaje – kyse on identiteetistä.
LUE LISÄÄ: Mitä tehdä, kun parisuhdetta riivaa haluttomuuden lisäksi myös puhumattomuus?
Halu vaatii erillisyyttä
Belgialainen psykoterapeutti Esther Perel on tutkinut halun ja läheisyyden välistä ristiriitaa yli kaksi vuosikymmentä.
Hänen keskeinen havaintonsa on, että turvallisuus, ennustettavuus ja täysi läpinäkyvyys – eli kaikki se, mitä hyvä ja vakaa parisuhde edellyttää – voivat samalla tukahduttaa parin eroottisen jännitteen.
Halu tarvitsee syttyäkseen tilaa, autonomiaa ja sopivasti etäisyyttä kumppanista.
Vanhemmuus syö yksilöllisyyden
Lapsiluvusta riippumatta vanhemmuus pyrkii usein hävittämään yksilöllisyyden arjen alle.
Aikuinen muuttuu rooliksi – äidiksi, isäksi ja hoivaajaksi – jolloin se osa identiteetistä, joka on kytköksissä seksuaaliseen haluun, jää piiloon.
Kansainväliset tutkimuskatsaukset vahvistavat, että ne parit, jotka onnistuvat säilyttämään psykologisen erillisyytensä, ylläpitävät halua tehokkaammin myös perhearjessa.
Kotitöiden jakaminen ei yksin riitä
Tyypillinen neuvo kumppanin haluttomuuteen on ”auta enemmän kotitöissä”.
Perel kuitenkin kyseenalaistaa tämän: kotitöiden tasapuolinen jakaminen on arjen sujumisen kannalta tärkeää, mutta itsessään se ei palauta eroottista halua.
Halu ei synny velvollisuudentunnosta tai kiitollisuudesta vaan vetovoimasta.
Vetovoima puolestaan vaatii, että kumppani näyttäytyy omana itsenään eikä pelkkänä tiimikaverina.
Identiteetin paluu on avain
Tutkimusnäyttö viittaa siihen, että halun palautuminen alkaa oman yksilöllisen identiteetin tunnistamisesta.
Se tarkoittaa aikaa, joka ei kuulu lapsille eikä kumppanille, vaan puhtaasti itselle – ei vain suoritteista palautumisena, vaan omana olemassaolon muotonaan.
Perel puhuukin ”halun omistamisesta”: halun täytyy olla oman vapaan tahdon ilmaisu, ei pelkkä vastaus toisen tarpeeseen tai aloitteeseen.
Puhumattomuus syventää ongelmaa
Halun eritasoisuus muuttuu parisuhteessa kriisiksi usein vasta silloin, kun siitä ei uskalleta puhua.
Tutkimuksissa on havaittu, että suurin ahdistus ei lopulta synny itse halun määrästä, vaan siitä tulkinnasta, jonka pari rakentaa haluttomuuden ympärille.
”Hän ei enää halua minua” on johtopäätös, joka voi olla täysin väärä.
Kyse on usein siitä, ettei kumppani löydä hoivaroolin keskeltä enää itseään.
Halu ei katoa, se vain piiloutuu
Vanhemmuuden tuoma haluttomuus ei tarkoita, että seksihalut olisivat lopullisesti kuolleet.
Se tarkoittaa, että se identiteetin osa, joka tuotti halun, on hautautunut perheroolin alle.
Sen esiin kaivaminen vaatii tietoista työtä – ei niinkään väkinäisiä romanttisia iltoja, vaan rohkeutta palata hetkeksi siksi itsenäiseksi ihmiseksi, joka oli olemassa ennen lapsia.
Hyvä uutinen on, että sitä voi jälleen harjoitella.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Professori selvitti sosiaalisen ahdistuksen biologisen syyn – se löytyi vatsasta, ei aivoista
