LinkedIn-profiilia on vaikea lukea täysin neutraalisti.
Taustakuva, tittelit ja huolellisesti aseteltu profiilikuva synnyttävät vaikutelman muutamassa sekunnissa.
Saksalaistutkimuksen mukaan vaikutelma osuu kuitenkin harvoin niihin kohtiin, joilla on eniten merkitystä.
Tutkijat tarkastelivat 64 profiilivihjettä
Münsterin yliopiston persoonallisuuspsykologian professori Mitja Back ja Osnabrückin ammattikorkeakoulun tutkija Tobias M. Härtel analysoivat 406 saksankielisen LinkedIn-käyttäjän profiilit.
Osallistujat täyttivät lisäksi itsearviointikyselyn, jolla mitattiin grandioosin, eli eli suureellisen narsismin piirteitä.
Profiileista poimittiin 64 mitattavaa vihjettä aina profiilikuvan ilmeestä seurattuihin tileihin.
Vihjeet koodasivat koulutetut arvioijat, eivät algoritmit.
Vertaisarvioidut tulokset julkaistiin Journal of Occupational and Organizational Psychology -lehdessä.
LUE LISÄÄ: Kolmeosainen tutkimus paljasti: etätöitä vastustavilla johtajilla on useammin narsistisia piirteitä
Tutkimus ei etsinyt diagnoosia
Tutkimuksessa ei tunnistettu narsisteja.
Kohteena oli suureellinen narsismi persoonallisuuden piirteenä, ei varsinainen narsistinen persoonallisuushäiriö.
Käytetty kysely erottaa toisistaan ihailun tavoittelun ja kilpailuhakuisuuden.
Ensimmäisessä korostuu oma erityisyys, jälkimmäisessä muiden vähättely.
Taustakuva ja esiintymistaito nousivat esiin
Taustakuvan lisääminen profiiliin liittyi korkeampiin narsismipistemääriin.
Sama koski esiintymistaidon merkitsemistä taitoluetteloon.
Piirteitä esiintyi enemmän myös niillä, jotka seurasivat erityisen suuren seuraajamäärän keränneitä tilejä.
Yksikään kohta ei kerro yksittäisen ihmisen persoonallisuudesta, vaan kyse on koko aineiston tilastollisista yhteyksistä.
Pitkä esittelyteksti ei ollutkaan ratkaiseva
Kiinnostavimpia olivat ne piirteet, joista odotettua yhteyttä ei löytynyt.
Pitkä tietoja-osio ei yksin ennustanut narsistisia piirteitä.
Sama koski pitkää taitoluetteloa tai muuten näyttävää profiilia.
LinkedInissä lähes kaikkien odotetaan esittelevän osaamistaan, joten avoin itsekehu ei erotu samalla tavalla kuin muualla.
Hymyn määrä liittyi vain osaan piirteistä
Profiilikuvan vähäinen hymyily yhdistyi erityisesti kilpailuhakuisuuteen.
Ihailun tavoitteluun sama yhteys ei päde yhtä selvästi.
Vakava ilme ei silti ole narsismin merkki.
Yhteys voi kertoa yhtä hyvin kuvan tyylistä tai alan tavoista.
Mitä tuloksista voi päätellä
Aineistossa oli 406 saksankielistä käyttäjää, joten tuloksia ei voi yleistää kaikkiin kulttuureihin tai ammattiryhmiin.
Narsismipiirteet perustuivat käyttäjien omaan arvioon, eivät kliiniseen tutkimukseen.
Kiinnostavaa onkin se, että verkkoon rakennettu työminä sisältää pieniä vihjeitä, jotka voivat yhdessä liittyä persoonallisuuteen.
Profiilin perusteella ei kuitenkaan kannata päätellä työkaverista vielä mitään.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Psykoanalyytikko: tämä lause voi kertoa narsistisista piirteistä
