South Pacific -musikaalin myyttisestä saaresta nimensä napannut Bali-Hai on We Got Beefin ja Slussenin heppujen uusi viritys Punavuoren sydämessä, porno- ja romukauppojen suosimassa Roban lounaispäädyssä. Naapurissa Punavuorenkadulla jo vuoden verran operoineen Slussenin tehtyä tiukan jiipin kohti fine diningia on toukokuussa pystyyn polkaistun Bali-Hain fiilikseen haettu selvästi enemmän Torin rentoa pössistä kuin valkoisia lautasliinoja ja pokkurointia.
Lounasaikaan huomaa Bali-Hain löytäneen asiakkaansa nopeasti; paikka on iloista puheensorinaa täynnä. Vaihtoehtoja listalla on neljä, joista päädymme siskonmakkarakeittoon (6,90 €) ja munakoisopastaan (7,90 €). Sopan ollessa erinomaista on pastan keitinvedestä päässyt suola unohtumaan. Tarjoilu on asiakasmäärästä huolimatta ripeää. Avara ja pelkistetty sisustus sekä seinille Kari Cavenin nakuttamat Ikean kupit ja ovennupit aikaansaavat hyväksyvän nyökkäyksen elegantie arbiteriltani.
Palaamme illalla syventäviä tutkimuksia varten. Tunnelma on edelleen sama, joskin lounasajan hektisyyden jälkeen paikka vaikuttaa lähes tšehovilaisen kiireettömältä. Tarjoilijatar ei osoita mitään hermostuneisuuden merkkejä aprikoidessamme annosvalintojemme kanssa hiukan pidempään kuin mitä yleisesti pidetään tyylikkäänä.
Härkävarras punaviinikastikkeen, paahdettujen perunoiden ja bataattien kanssa (16 e) on muhkea ja maukas, joskin chimichurri-henkinen sivukastike ei täysin täytä Nicaraguassa asuneen ystäväni tiukkoja kriteerejä. Myös entrecôte caponatan, pottujen ja bataattien kanssa (16,5 e) on mureaa ja vihannessekoitus onnistunut, mutta illan todelliseksi herkkujen heerokseksi nousee kasvisvarras risoton ja romesco-kastikkeen kera (13 e). Suomalaisiin “risottoihin” kerta toisensa jälkeen pettyneelle se piristi kuin piemontelaisen kaunottaren märkä kieli pyllyssä. Talon punaviini (23 e/litra) toimi kuin sata rasvattua naalia, ja ainoat miinukset ropisivat annosten tasaisesta suolattomuudesta.
Kiitämme
- hinta-laatusuhdetta
- sisustusta
Moitimme
- suolan puutetta
- aukioloaikoja
