Kasvoitko äidin kanssa, joka oli ystävilleen ja seurakunnalleen kuin pyhimys, mutta kotona välttelevä ja kylmä?
Tai isän, joka oli kaikille muille ystävällinen ja avulias, mutta ei koskaan sanonut sinulle rakastan sinua tai korjannut puhjenneita pyöränkumeja?
Jos nyökkäät hyväksyvästi, olet saattanut kasvaa yhteisöllisen narsistin lapsena.
Se on käännetty communal narcissist -termistä, eikä sille ole vakiintunutta käännöstä suomenkielellä.
Lue myös: Some ei usko silmiään – tällaisilta politiikan harmaahapset näyttivät parikymppisinä
Mikä on yhteisöllinen narsisti?
Siinä missä perinteisen narsistin itsetunto perustuu titteleihin, älykkyyteen tai ulkonäköön, yhteisöllinen narsisti saa arvonsa tunteen auttamisesta ja hyvän ihmisen maineesta, kertoo perhe- ja parisuhdeterapeutti Lauren Maher.
“Heillä on sama suuruudenhulluus ja erityiskohtelun tarve kuin muilla narsisteilla, mutta he rakentavat egoaan esittämällä olevansa epäitsekäitä, anteliaita ja myötätuntoisia,” Maher sanoo.
Tällainen ihminen on ulospäin usein yhteisön tukipylväs ja ihminen, jota ihaillaan. Mutta hyväntekijän julkisivu peittää usein kylmemmän todellisuuden.
“Et näe heidän auttavan ketään ilman, että siitä saa kiitosta,” Maher lisää. “Kaikessa on mukana ehto: he haluavat tulla nähdyiksi.”
Ja heidän hyväsydämisyytensä harvoin ulottuu omaan perheeseen.
“Monet asiakkaani kuvaavat vanhempiaan pyhimyksiksi julkisuudessa ja tyranneiksi kotona,” Maher sanoo.
Lue myös: Somen oma komediatähti – näyttelijän reaktiovideot ovat puhdasta komiikkaa
Näistä merkeistä tiedät kasvaneesi narsistin kanssa:
1. Et tunnista vanhempaasi kodin ulkopuolella
Ulkopuolisille vanhempasi oli lämmin ja auttavainen naapuri. Se, joka vei kukkia surevalle leskelle, järjesti koululuokkasi myyjäiset tai kuunteli muiden murheet. Mutta kotona he olivat eri ihminen.
“He voivat tuoda ruokaa tuntemattomalle, mutta käskeä omaa sairasta lastaan ‘lopettamaan draamailun’,” Maher kuvaa.
Psykoterapeutti Ami B. Kaplan sanoo, että lapsille tämä on hämmentävää:
“Lapsi miettii, miksi vanhempi käyttää kaiken energiansa vieraisiin, muttei häneen.”
2. Tarpeesi eivät tunnu yhtä tärkeiltä kuin muiden
Yhteisön narsistin lapsi oppii varhain, että omat tunteet ovat toissijaisia. Hän oppii tukahduttamaan tarpeensa selviytyäkseen, sanoo terapeutti Hannah Alderete.
“Tällainen lapsi kasvaa epävarmaksi siitä, mitä hän haluaa tai tarvitsee. Hän oppii älyllistämään tunteensa sen sijaan, että kuuntelisi niitä.”
3. Vanhempi vähättelee murheitasi – koska “muilla on asiat huonommin”
Matikan kokeen epäonnistuminen tai vaikea päivä koulussa ei ollut heidän silmissään iso juttu. Sen sijaan jos kaverisi suri huonoa numeroa matikassa, vanhempasi antoi hänelle henkilökohtaista tukiopetusta.
Tai myöhemmin kun kokeilit teini-ikäisenä ensimmäisen kerran seurustelua, niin vanhempasi tuki poika- tai tyttöystävääsi eikä sinua, koska olet niin hankala persoona.
“Yhteisön narsisti vertaa lastaan aina muihin ja mitätöi tämän tunteet,” Alderete sanoo.
“Se luo lapselle uskomuksen, ettei hän merkitse mitään.”
4. Kukaan ei usko, millainen vanhempasi oikeasti on
Ulkopuolisille vanhempasi on lämmin ja epäitsekäs – niinpä kun kerrot muille totuuden, he eivät usko sinua.
“Monet sanovat tuntevansa itsensä ‘hulluiksi’, koska muut puolustavat vanhempaa,” Maher kertoo.
Miten selvitä?
Hyväksy tunteesi. Ymmärrä se, että se mitä tapahtui, ei johtunut siitä millainen olit, vaan siitä millainen hän oli.
Yhteisön narsistin lapsena kasvaminen voi jättää syviä jälkiä, mutta niistä voi parantua.
Se alkaa oivalluksesta: “Tämä ei ollut minun syytäni.”
Ja siitä eteenpäin pienin askelin voi opetella olemaan lempeä itselleen ja rakentamaan elämän, jossa ei tarvitse ansaita rakkautta olemalla muiden sankari.
Lähde: HuffPost