Syksyisin keho ja mieli vaihtavat kevyemmälle vaihteelle, ja lyhenevä päivä saa monen haukottelemaan useammin.
Laajassa alankomaalaisessa tutkimuksessa ihmiset kertoivat syksyllä ja talvella vähäisemmästä energiasta kuin keväällä, mutta vuodenaikojen väliset erot jäivät kuitenkin kokonaisuutena pieniksi.
Tutkijat selvittivät myös, liittyykö persoonallisuuspiirre neuroottisuus siihen, kenellä mielialan vuodenaikaeroja näkyy.
Kevät erottui myönteisissä tunteissa
PLOS One -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa verrattiin eri vuodenaikoina kyselyihin vastanneiden ihmisten myönteisiä ja kielteisiä tunteita sekä masennusoireita.
Analyysissä oli mukana 5 282 vastaajaa, ja myönteisiä tunteita esiintyi keväällä enemmän kuin kesällä, syksyllä tai talvella.
Myös masennusoireita oli keväällä vähemmän kuin muina vuodenaikoina, mutta tutkijoiden mukaan havaitut erot olivat pieniä tai hyvin pieniä.
LUE LISÄÄ: Elokuun pimenevät illat tuntuvat jo – mutta kaamosmasennus alkaa yleensä vasta tällöin
Syksyllä ja talvella energiaa oli vähemmän
Tutkijat tarkastelivat kokonaispisteiden lisäksi erikseen kahdeksaa masennusoirekyselyn kohtaa, joilla oli oletettu olevan yhteys vuodenaikoihin.
Vastaajat kertoivat syksyllä ja talvella vähäisemmästä energiasta kuin keväällä, ja talvella energiaa oli vähemmän kuin syksyllä.
Useimmat yksittäisten oireiden erot olivat hyvin pieniä, mutta kevään ja syksyn välinen energiaero oli tutkimuksessa suuruudeltaan pieni eikä vain hyvin pieni.
Neuroottisuuden yhteyttä tutkittiin 4 026 ihmisellä
Persoonallisuutta koskevaan analyysiin osallistui 4 026 ihmistä, jotka olivat täyttäneet myös neuroottisuutta mittaavan kyselyn.
Neuroottisuus tarkoittaa persoonallisuuspiirrettä, johon liittyy taipumus kokea kielteisiä tunteita ja psyykkistä kuormitusta stressaavissa tilanteissa.
Tulosten havainnollistamiseksi tutkijat jakoivat vastaajat mediaanin kohdalta kahteen ryhmään, joten korkeampien pisteiden ryhmä ei tarkoittanut pientä joukkoa poikkeuksellisen neuroottisia ihmisiä.
Vuodenaikaerot näkyivät vain toisessa ryhmässä
Neuroottisuudessa korkeampia pisteitä saaneiden ryhmässä myönteisiä tunteita oli keväällä enemmän kuin syksyllä ja talvella.
Myös masennusoireita oli tässä ryhmässä keväällä vähemmän kuin syksyllä ja talvella, kun taas matalampien pisteiden ryhmässä vastaavia vuodenaikaeroja ei löytynyt.
Kielteisissä tunteissa vuodenaikojen välisiä eroja ei kuitenkaan löytynyt kummastakaan neuroottisuusryhmästä.
Tutkimusaineisto asetti tuloksille rajat: valtaosa vastaajista täytti kyselyn keväällä, ja tutkijat nostivat aineiston valikoitumisen yhdeksi tutkimuksen rajoituksista.
Toinen mittaus ei vahvistanut samaa vuodenaikaeroa
Tutkimuksessa oli myös 503 ihmisen ryhmä, joka täytti myönteisiä ja kielteisiä tunteita mittaavan kyselyn kahdesti keskimäärin 22 kuukauden välein.
Kun tutkijat vertasivat samoilta ihmisiltä eri vuodenaikoina saatuja vastauksia, selviä vuodenaikaeroja ei löytynyt eikä neuroottisuuden yhteys tullut esiin samalla tavalla.
Tutkijat huomauttivat kuitenkin itse, että pienempi aineisto ei välttämättä riittänyt havaitsemaan eroja, jotka olivat jo suuremmassa aineistossa pieniä.
Kaamosoireet ovat paljon kaamosmasennusta yleisempiä
Tutkimuksen havaitsemia pieniä vuodenaikaeroja ei pidä sekoittaa diagnosoitavaan kaamosmasennukseen.
Psykiatrian erikoislääkäri Timo Partonen kertoo Lääkärikirja Duodecimin artikkelissa, että kaamosmasennusta sairastaa 1–2 prosenttia väestöstä, kun taas 20–30 prosenttia kärsii syksyn ja talven aikana lievemmistä kaamosoireista ilman masennustilaa.
Kaamosrasitukseen eli kaamosoireiluun voi Partosen mukaan kuulua esimerkiksi väsymystä, makeannälkää ja painon nousua.
Tutkijat pohtivat myös toisenlaista selitystä
Neuroottisuuden ja vuodenaikaerojen yhteydelle ei ole tutkimuksen perusteella yhtä osoitettua selitystä.
Tutkijat nostavat artikkelissaan esiin mahdollisuuden, että korkeampaan neuroottisuuteen taipuvaiset ihmiset saattavat yhdistää oireitaan ja pahaa oloaan vuodenaikoihin muita herkemmin.
Tämä selitys jäi tutkimuksessa hypoteesiksi, mutta se kääntää tutun syysajatuksen kiinnostavasti ympäri: vuodenaika voi liittyä siihen, miltä olo tuntuu, mutta persoonallisuus saattaa liittyä myös siihen, miten ihminen selittää oman olonsa.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Heräät levänneenä, ja sitten unimittari kertoo, että nukuit huonosti – ilmiöllä on nimi
Yllättävä yhteys: kahvinjuonti voi suojata mieltä talven pimeydessä
