Talvella suomalainen on hiljaa, sisäänpäin kääntynyt ja istuu yksin mökkinsä saunassa.
Kesällä sama ihminen puhuu tuntemattomille, pysyy ulkona aamuyöhön saakka ja haluaa nähdä kaikkia tuttaviaan.
Suomalainen muuttuu kesäkuukausina niin radikaalisti, että ilmiö on alkanut kiinnostaa tutkijoita maailmanlaajuisesti.
Kyse ei ole vain aurinkoisesta mielestä tai ansaitusta kesälomasta.
Kesällä suomalaisen aivoissa, hormonitasapainossa ja jopa käyttäytymismalleissa tapahtuu mitattavia muutoksia.
Nämä syyt ovat yhtä aikaa fysiologisia, biologisia ja psykologisia.
LUE LISÄÄ: Burnout ei ala väsymyksellä – psykologi nimeää ensimmäisen oireen, joita harva osaa epäillä
Aurinko nollaa talven stressihormonin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suomalaisten D-vitamiinitasot laskevat pimeän talven aikana merkittävästi.
D-vitamiinilla on suora biologinen yhteys serotoniinin tuotantoon, joka toimii aivojen keskeisenä mielialan säätelijänä.
Kun aurinko paistaa pitkään, aivot saavat kirjaimellisesti lisää polttoainetta sosiaalisuuteen, aloitekykyyn ja positiivisuuteen.
Tämä ilmiö ei ole pelkkä henkinen tunnetila, vaan puhdasta kemiaa.
Melatoniini lakkaa painamasta aivoja
Talvella pitkät ja pimeät yöt saavat käpylisäkkeen tuottamaan melatoniinia runsaasti.
Tämä hormoni tekee monesta suomalaisesta hiljaisen, sisäänpäinkääntyneen ja väsyneen.
Yöttömän yön Suomessa melatoniinin eritys vähenee kuitenkin dramaattisesti.
Kronobiologian tutkimusten mukaan tällä muutoksella on suora vaikutus sosiaalisuuteen, riskinottoon ja energiatasoon.
Tämä käyttäytymisen muutos tapahtuu nopeammin kuin useimmat meistä aavistaisivat.
Suomalainen introverttiys voi olla osittain kausiluonteista
Ihmisen persoonallisuus ei ole täysin pysyvä, vaan se vaihtelee myös vuodenajan mukaan.
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin mukaan jopa 10–15 prosenttia suomalaisista kärsii kausittaisesta masennuksesta, jonka oireet helpottavat kesällä selvästi.
Laajemmin tutkijat ovat havainneet, että pohjoisilla leveysasteilla sosiaalinen aktiivisuus, positiiviset tunteet ja riskinotto kasvavat johdonmukaisesti kesäisin.
Talvinen vetäytyminen ei siis ole luonteenlaadun vika, vaan puhtaasti kausiluonteinen tila.
Talven selviytymisstrategia kääntyy päälaelleen
Evoluutiobiologit arvelevat, että suomalaisten talvinen vetäytyminen on alun perin ollut elintärkeä selviytymiskeino.
Kylmään aikaan energiaa säästetään ja ravintoa käytetään mahdollisimman harkiten.
Kesällä sama biologinen logiikka kääntyy ympäri.
Ympäristössä on resursseja riittävästi ja sosiaalinen aktiivisuus muuttuu hyödylliseksi.
Aivot siirtyvät kirjaimellisesti eri toimintatilaan eli säästöasetuksesta kasvutilaan.
Miksi puhut somessa enemmän kesällä
Sosiaalisen median käyttäytymistutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että kesäkuukausina positiivinen sisältö lisääntyy verkossa.
Myös julkaisujen kommentointi aktivoituu huomattavasti kaikissa Pohjoismaissa.
Suomen Mielenterveys ry korostaa, että mielialahäiriöiden oireet helpottavat selvästi kesällä suurimmalla osalla niistä, joilla on kausittaisen masennuksen taipumus.
Tämäkään muutos ei ole pelkkä tahdon asia, vaan taustalla vaikuttaa biologia.
Tämä vaihtelee – ja se on täysin normaalia
Suomalainen ei ole talvella yksinäinen siksi, ettei hän välittäisi muista ihmisistä.
Kyse on siitä, että keho ja mieli säästävät silloin energiaa.
Kesällä sama ihminen haluaa oikeasti nähdä ystäviään ja viettää aikaa yhdessä.
Tämä kaksijakoisuus on yksi suomalaisuuden suurimmista salaisuuksista.
Tiede vahvistaa, että kyseessä ei ole luonteenvika, vaan täysin luonnollinen biologia.
Voit siis olla hyvällä omallatunnolla ylpeä molemmista versioistasi.
