Kodin lämpötila on yksi niistä arjen asioista, joita harva tulee ajatelleeksi ennen kuin se muuttuu ongelmaksi.
Liian kylmä asunto tuntuu epämukavalta, mutta vaikutukset eivät jää siihen: kylmyys kuormittaa elimistöä, lisää sairastumisriskiä ja voi olla vaarallinen erityisesti iäkkäille ja pitkäaikaissairaille.
Liian kuuma asunto puolestaan rasittaa sydäntä, heikentää unen laatua ja lisää kuolleisuutta hellejaksojen aikana.
Tutkimus on viime vuosina tarkentanut käsitystä siitä, mikä lämpötila on ihmiselle terveellisin – ja vastaus on yllättävän yksiselitteinen.
WHO:lta suositus lämpötilasta
Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2018 laajat Housing and Health Guidelines ‑suositukset, joissa sisälämpötilaa käsitellään ensimmäistä kertaa terveysriskinä samalla vakavuudella kuin sisäilman epäpuhtauksia.
WHO:n mukaan aikuisen terveyden kannalta turvallinen ja suositeltava sisälämpötila on noin 18–22 °C, ja erityisesti riskiryhmille – kuten iäkkäille, sydän‑ ja verisuonisairauksista kärsiville ja hengitystiesairaille – suositellaan pysymistä lähempänä 20–22 astetta.
Alle 18 asteen lämpötilassa elimistö joutuu tekemään ylimääräistä työtä ylläpitääkseen lämpötasapainoa, mikä nostaa verenpainetta ja lisää sydänkuormitusta.
WHO:n mukaan kylmä asunto on yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen talvikuukausina, ja vaikutus näkyy myös maissa, joissa talvet eivät ole erityisen ankaria.
Liiallinen kylmyys rasittaa kehoa
Kylmyyden terveysvaikutukset eivät ole pelkkää epämukavuutta.
Kun keho altistuu viileälle, verisuonet supistuvat ja verenpaine nousee.
Tämä lisää sydäninfarktien ja aivohalvausten riskiä. Samalla kylmä sisäilma heikentää hengitysteiden puolustusmekanismeja, mikä altistaa infektioille.
Tutkimuksissa on havaittu, että kylmät kodit lisäävät erityisesti lasten hengitystieinfektioita ja iäkkäiden keuhkokuumeita.
Kylmyys vaikuttaa myös unen laatuun: liian viileässä nukkuva heräilee herkemmin ja unen syvyys heikkenee.
Kuumuus korostuu erityisesti kaupungeissa
Toisessa ääripäässä on kuumuus, joka on noussut viime vuosina merkittäväksi terveysriskiksi ilmastonmuutoksen myötä.
Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) mukaan helleaallot ovat jo nyt yksi suurimmista sääperäisistä kuolinsyistä Euroopassa.
Sisätilojen lämpötilan noustessa yli 26–28 asteen sydän ja verenkiertoelimistö joutuvat koville, ja riskit kasvavat erityisesti iäkkäillä ja perussairailla.
Kuumuus heikentää unen laatua, lisää nestehukkaa ja voi pahimmillaan johtaa lämpöhalvaukseen.
Tutkimusten mukaan kuumuuden terveysvaikutukset korostuvat erityisesti kaupungeissa, joissa rakennusten lämpökuorma kasautuu ja sisätilat jäähtyvät hitaasti.
Lämpötilan tasaisuudella suuri rooli
Terveysnäkökulmasta olennaista ei ole vain lämpötilan absoluuttinen arvo, vaan myös sen vakaus.
Nopeat lämpötilavaihtelut kuormittavat elimistöä ja lisäävät sydän‑ ja verisuonitautien riskiä.
Siksi tasainen, kohtuullinen lämpötila on terveyden kannalta paras.
