Blogi

Näytetään kirjoitukset lokakuulta 2006.

"Muumipeikko, Pikku Myy auton alle litistyy.."  1

Tänään aamun ensimmäinen biisi oli Tiktakin Sankaritar.. Pääsin kurssille ja alkoi lumisade ja biisi vaihtui.. "I´m dreaming of a white christmas.." Aaargh, ei vielä jouluhössötyksiä.. Odottelen, ett puhelin soi.. Tahtoo sen työpaikan!

Viikonloppukin meni musiikkipainotteisesti.. Eräs moottoriturpa hyppäs mun unissa ja sen johdosta päivät on alkanu ehkä turhanki usein "dieselin hajulla".. Mutta on ainaki ollu mukava herätä aamusin, kun on saanu naureskella, että olipa taas levoton uni... ;)

Hiukan meinasin revetä eilen otsikon laulunpätkän kuullessani. Olin bussissa ja seisoin siinä käytävällä odottelemassa pysäkille tuloa.. Siinä istui pikkutyttö äitinsä kanssa ja jutteli tytön päiväkodissa tekemästä piirrustuksesta. Keskusteluun tuli pieni tauko ja yhtäkkiä tyttö alkoi laulamaan tota luritusta. Mistä ihmeestä se tuli? Hoksasin sen bussista noustessani, mulla oli takin kauluksessa Pikku Myy -pinssiheijastin.. Hymyilytti koko lopun päivää. Ja arvatkaa mikä biisi soi päässä nukkumaan mennessä.. =)

"..In the land of ice and snow.."

Ice Queen

Wintersun/Ice Queen
Wintersun/Ice Queen

"Tänä yönä tulee talvi"  1

Se iski taas. Se iski salakavalasti yön ylhäisessä yksinäisyydessä, just ennen nukkumaanmenoa. Ikävä. Itsesääli. Itku. Eikä ketään kenen viekkuun mennä nukkumaan. Ei ketään kenen kainaloon käpertyä. Ei pikaista hoitokeinoa.

Jäljelle jää vaan odotus. Toivo, ett se kuluttaa itse itsensä loppuun. Tai kenties paine purkautuu seuraavien kyyneleiden mukana. Tekstin tuottaminen, runo, muistiinpano päiväkirjassa, muutama rivi blogissa, saattaa aukasta sisäiset solmut. Tai ehkä sen tietyn kaverin/ystävän/pojan halaus ja hymy pyyhkii pois sen kaiken pahan olon.

Jäljelle jää vaan odotus..

Neiti kaihomieli