Uusi ihana alku

Tänään haluan nukkua hyvin.
Uni ollut viime aikoina vähän kortilla. Semmoiset 12 tuntia unta olisi hyvä juttu.

Jotkut pitää sinua viisaana, toiset hulluna.
Turhaa kumpaakaan mielipidettä on oikaista.

Jotkut sydämmestään vihaa sua,toiset rakastaa.
Siihen itse et voi vaikuttaa siis antaa mennä vaan.

Se on yhdentekevää, niin yhdentekevää.
Kunhan silloin tällöin itsens kanssa pärjää.
Muu on yhdentekevää,herttaisen yhdentekevää,
koska viimein aina peilikuvansa kanssa kaksin jää.

Rikkaat pitää sua köyhänä, ja köyhät porhona.
Ellet itse muista tarkkaan, niin kysy voudilta.

Toiset ihastelee kauneuittais päätäs silittäin.
Toiset kysyy "Ootko rekan alle jäänyt äskettäin?"

Se on yhdentekevää, niin yhdentekevää.
Kunhan silloin tällöin itsens kanssa pärjää.
Muu on yhdentekevää,herttaisen yhdentekevää,
koska viimein aina peilikuvansa kanssa kaksin jää.

Jotkut pitää sua sankarina,toiset pellenä.
Karavaani kulkee, koirat haukkuu, ei sen väliä.

Jotkut tahtois sua nostaa, toiset laskis poveen maan.
Silti jäljelle ei meistä jää puuristiä kummempaa.

Se on yhdentekevää, niin yhdentekevää.
Kunhan silloin tällöin itsens kanssa pärjää.
Muu on yhdentekevää,herttaisen yhdentekevää,
koska viimein aina peilikuvansa kanssa kaksin jää.

Kertoiskos joku mikä logiikka on omistaa kaksi puhelinta ja pitää kumpikin koko päivän vastaaja päällä?

Niin ja takaisin soitto on sula mahdottomuus.

Kyll maar mä kovasti ihmettelen =D

Mulla on duuni josta pidän. Hommia enemmän kuin tarpeeksi.
Rahahuolet on ratkenneet \o/
Mulla loisto muksut.
Mä oon suht terve.
Minulla on vielä pari suunnitelmaa tulevaisuuden suhteen.

Miksi olla huonolla tuulella? =D

Ja tuota valkeaa ainetta tulee taivaalta aivan liikaa.

Parin pikku duuni mokan päivä. Aamu alkoi ahdistuksella, maanantai aamu. Meinasin aloittaa normaalille parin tunnin lusmuilulla. Onneksi noin kasin aikaan muistin yhden ulkopuolisen tahon järkkäämän koulutuksen. Olin saanut itse vaikuttaa koska se tapahtuu mutta niimpä unohdin sen =D Ehdin paikalle juuri ajoissa.

Koulutus oli helppo juttu mutta päivä jatkui samoissa merkeissä missä alkoikin. Läksin tutkimaan yhtä ongelmaa asiakkaalla mutta empä löytänyt asiakasta =D Päivä se on huomennakin. Sitten löysin erään varaosan joka kuului minulle.

Korjasin laitteen ja tajusin tilanneeni osan ihan turhaan. Täytyy olla hiljaa koko asiasta. Sitten kun menin kokeilemaan kätteni töitä löysin itseltäni täysin unohtuneen duunin. Laite oli siinä levällään pöydällä ja päällä lappu että "älä koske". Ollut siinä jo reilun kuukauden =)

Taitaa olla kohta Titanicin kohtalo mulla jollen saa asioita järjestykseen. Sähköpostia en ole uskaltanut katsoa enään pariin viikkoon.
Otan liikaa töitä. Se on kaiken sekoilun syy.

Selvittelen näitä sitten huomenna.

Töitä tein koko päivän,
ja aurinkoa en nähnyt koko päivänä lain.

Töitä urakalla tein,
mutta kuitenkin vain aikaani siellä tapoin.

Tuntuu kuin olisin maahan lankeava sade,
pieninä puroina joka paikkaan hajoava.

Iltasella itsensä keräävä.

Haaveilen yksinäni,
mitään muuta en silloin tee.

Joka päivä mietin,
että löytäisin jotain myös sinne,
iltoihini.

Jos yhdenkin aurinkoisen päivän saisin,
sen jotenkin takaisin saisin.

Jollain tavalla, jotenkin.
Se illastani paremman tekisi.

Elin eläämääni,
sinä yksin mielessäni.

Tein mitä tein.
Mutta kaiken jätin kauas taakseni.

Ja niin ollut jo kauan.
Teen kuitenkin kaikkeni.

Jotta saisin takaisin,
ne kauneimmat iltani.

Muista sammuttaa tuo kynttilä sitten...:)

Turhaa on tuuleen huutaa,
kuuleeko sitä kuitenkaan kukaan.

Kiireellä lähdet,
rauhattomana palaat,
itseltäsi kaiken salaat.

Valoako kohti kuljet,
vai kaikki portit perässäsi suljet.

Jep, sitä tiedä et.

Otsikko on suoralainaus erään toisen hemmon allekirjoituksesta =)

Huomasin sen vasta tänä aamuna. Aamuna johonka heräsin aivan liian aikaisin vääntämään kaiken maailman kuittauksia. Töitä siis.

Elämän ja joukkuepelin rinnastaminen on aika osuva vertaus. Kaikkihan me haluamme kuulua johonkin joukkoon. Työporukkaan tai kaveri porukkaan.

Ihminen on sosiaalinen eläin. Toiset tietenkin haluavat enemmän ihmisiä ympärilleen kuin toiset. Toisien työ voi olla erittäin sosiaalista. Tapaa paljon ihmisiä eri tilanteissa. Näkee kaikenlaista. Toiset taas tekevät yksinäistä duuniaan omalla tahollaan. Tämä kaikki vaikkuttaa sitten duunin jälkeisiin tarpeisiin. Toinen haluaa tavata vastapainoksi ihmisiä toinen haluaa levätä liian kiireen jälkeen.

Itse kuulun tuohon vetäytyjien joukkoon. En vain jaksa kaiken säätämisen jälkeen olla kovinkaan eloisa. Viime aikoina kun tahti on kiihtynyt olen huomannut vielä tuttuja loppuunpalamisen merkkejä. Ei meinaa saada aikaiseksi kaikkia omia juttujaan kotonaan.

Toinen piirre mikä korostuu stressaantuneena on agressiivisuus. Huomaa että tulee olleensa hyökkäävä ja turhankin piikikäs. Ajatukset pyörivät vain oman selviämisen ympärillä. Jos edes senkään.

Palatekseni otsikon aiheeseen haluan kiittää muutamia ihmisiä. Kiitos piristävistä kommenteistanne ja keskusteluista. Joo, ja jos olen jotain tulkinnut väärin, Andöö =)

Kaksikko saapui lukitun oven luo. Painoivat summeria ja pääsivät sisään. He olivat osaavia ammattilaisia. Tekivät työnsä nopeasti ja tehokkaasti.

Vanhempi ja tukevampi mies johti työtä. Nuorempi "luigi" teki työnsä myös hyvin totellen johtajaansa. Nuoremmasta jäi todella kylmä kuva. He jäivät yleisönsä mieleen.