Rahan korruptio: 18. Rahan arvo.

Jälleen jatkuu Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani luvulla 18. Rahan arvo.

Jani Laasosen kirjan viimeisimmän version ilmaisen latauksen löydät hänen blogisivultaan oikeassa reunassa olevan vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/02/18-rahan-arvo.html

[LAINAUS]torstaina 18. helmikuuta 2010
18. Rahan arvo

Nykyisen rahajärjestelmämme peruslogiikka on hyvinkin tarkoituksellisesti kätketty tavallisen kansan ymmärtämättömiin. Rahajärjestelmällämme ei ole edes virallista nimeä. Jos finanssimaailman vaikuttajilta sitä kysytään, saadaan vastaukseksi epämääräinen määritelmä, jonka mukaan rahan arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Mutta mitä se todellisuudessa tarkoittaa?

Rahan menekki on suorassa suhteessa sen myyntihintaan. Jos kauppa myy tuotteitaan 50% alennuksella, asiakkaiden määrä moninkertaistuu. Sama mekanismi toimii myös pankkimaailmassa. Pankkien tuotteena on raha ja rahan hintana sen korko.

Jos keskuspankki pitää rahan hintaa matalana (alhainen korko), ihmiset suorastaan jonottavat saadakseen lainoja (rahan määrä taloudessa lisääntyy ja rahan arvo heikkenee). Toisaalta rahan kallistuessa (korkojen noustessa) ihmiset jättävät uudet lainat nostamatta ja maksavat sen sijaan vanhoja lainojaan takaisin (rahan määrä taloudessa vähenee ja rahan arvo kasvaa). Tämän korkoaseen johdosta keskuspankeilla on suora valta vaikuttaa taloudessa liikkuvan rahan määrään, ja siten myös suora valta päättää talouden nousu- ja laskukausien vaihteluista.

Talousjärjestelmämme hengittää liikkeelle lasketun rahan määrän tahtiin. Kuluttajien korkea luottamus ja matalat korot saavat ihmiset ottamaan lainaa. Tämä lisää kierrossa liikkuvan rahan määrää ja heijastuu talouteen noususuhdanteena. Nyt valtaosa talousjärjestelmän sisällä elävistä ihmisistä ovat hyvinvoivia. Ihmisillä on keskimäärin riittävästi rahaa ostaa tarvitsemiaan hyödykkeitä. Vastaavasti kun kuluttajien luottamus talouteen katoaa ja velkoja maksetaan pois sen sijaan että niitä otettaisiin lisää, kierrossa olevan rahan määrä vähenee, aiheuttaen taloustaantuman tai -laman. Nyt ihmiset kokevat rahan puutetta.

Kun on kysymys rahan paino-oikeudesta, on kysymys vallasta, joka ylittää kaikki muut järjestelmän ylläpitämät valtarakennelmat. Kaikki ihmiset ja yhteiskunnan elimet pelaavat tätä samaa peliä täsmälleen samoilla rahatalouden säännöillä. Kun hallitset rahaa, hallitset taloutta. Kun hallitset taloutta, hallitset kansoja. On tärkeää ymmärtää, että rahanpainajan valta on mahtavuudessaan ylivertainen myös edustukselliseen demokratiaan nähden. Kaikki valtiot ovat osa samaa velkaan perustuvaa rahajärjestelmää. Tämän seurauksena kaikki valta on todellisuudessa keskittynyt jonnekin aivan muualle kuin minne sen yleisesti annetaan ymmärtää keskittyneen.

Edustuksellinen demokratian asema on lähinnä tuomarin rooli tässä finanssimaailman luomassa ja ylläpitämässä pelissä. Tuomari voi ohjata pelin kulkua vain sille annettujen valtuutusten rajoissa. Itse globaalin markkinatalouden pelisääntöihin presidentillä, pääministerillä tai eduskunnalla ei ole mitään sananvaltaa. Finanssieliitti ei välitä kuinka yksittäiset valtiot hoitavat omat sisäiset asiansa niin kauan, kun kaikki ihmiset järjestelmän sisällä käyttävät rahaa. Me olemme kaikki osa samaa järjestelmää riippumatta siitä, nimitämmekö sitä kommunismiksi vai kapitalismiksi. Olemme osa maailmaa, jonka todellisia johtajia ei valita demokraattisin vaalein. Me elämme maailmassa, jossa rahan valta on kaiken muun vallan yläpuolella.

"Sallikaa minulle oikeus maan rahapainoon ja säätelyyn, niin minun ei tarvitse enää välittää siitä, kuka sen lait säätää."

-- Mayer Amschel Rothschild, Rothschildin pankkidynastian perustaja -- [/LAINAUS]