Rahan korruptio: 22. ...rahaa tyhjästä.

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 22. Kuinka tavalliset liikepankit luovat rahaa tyhjästä.

Jani Laasosen blogissa jälleen tärkeää lisämateriaalia koskien aihetta, joten käykää katsomassa.

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/02/22-kuinka-tavalliset-liikepankit-luovat.html

[LAINAUS]maanantaina 22. helmikuuta 2010
22. Kuinka tavalliset liikepankit luovat rahaa tyhjästä

Kun valtioiden rahajärjestelmät olivat vielä sidoksissa kultakantaan, valtioiden keskuspankit määrittelivät pankeille niin sanotun vakuusvarantovaatimuksen, joka määräsi oikean kullan suhteen luottolaajennuksen keinoin tyhjästä luotuun kuplavarallisuuteen.

Jos tuo suhdeluku oli esimerkiksi 1:9, ilmoitettiin pankin vakuusvarantovaatimuksen olevan 10%. Näin ollen yhtä pankkiin talletettua kultakiloa vastaan pankkiiri saattoi täysin laillisesti painaa 9 kultakilon edestä kultaan oikeuttavia seteleitä niin sanotun luottolaajennuksen keinoin ja myydä tätä tyhjästä luotua rahaa asiakkailleen koron hinnalla.

Kun rahajärjestelmät jättäytyivät pois kultakannasta, vakuusvarantosäännös jäi yhä voimaan. Synnyttääkseen järjestelmään uutta velkaa, pankit tarvitsivat yhä vakuudeksi jotain. Koska kulta oli jäänyt pois kuvioista, jouduttiin uusi velka takaamaan vanhalla velalla. Lisäksi lainaa hakevan asiakkaan tuli kiinnittää lainan vakuudeksi myös konkreettista reaaliomaisuuttaan. Nyt pankki siis synnytti uutta velkaa vanhaa velkaa vastaan, joka taattiin velalla, joka taas taattiin velalla jne. Näin ollen uusi lainaraha ei pankin puolelta koskaan perustunut mihinkään muuhun kuin tyhjien lupausten loputtomiin sarjoihin.

Rahan perustana ei ollut enää mitään. Raha oli pelkkä lupaus ja sellaisena se oli täysin abstrakti käsite - jos se ei sitä ollut jo aikaisemminkin. Kaikki perustui pelkkään uskoon rahan arvosta. Siitä huolimatta, että pankit synnyttivät nyt uutta velkaperusteista rahaa tyhjästä, vaadittiin asiakkailta yhä edelleen velkasumman takuuksi velkasumman arvon verran hänen omaa henkilökohtaista reaaliomaisuuttaan.

Seuraavassa esimerkissä kuvaan rahan syntyprosessia tavallisissa liikepankeissa. Esimerkissä käytän setelirahaa sen helpon havainnollistettavuuden vuoksi. Todellisuudessa kaikki liikepankkien luoma raha synnytetään pankkien tietokonejärjestelmässä vain muutamalla hiiren klikkauksella. Raha on pelkkiä bittejä tietokonejärjestelmissä, mutta käteisen rahan avulla esitetty esimerkki tuo rahan syntymekanismin pääperiaatteet parhaiten selväksi. Selvyyden vuoksi vakuusvarantovaatimus on esimerkissä tasan 10%. Todellisuudessa se vaihtelee tyypillisesti 0 - 12% välillä, riippuen lainanottajan riskiluokituksesta.

Spekulatiivisen rahan kohdalla, jossa rahaa synnytetään tyhjästä pelkkään viputarkoitukseen, tai jos rahaa synnytetään verotusoikeuden omaavan julkishallinnon käyttöön, rahan syntyprosessi on huomattavasti suurpiirteisempää kuin yksityisille tai yrityksille lainattaessa. Näissä tapauksissa vakuusvarantovaatimus voi olla niinkin alhainen kuin 1:100, 1:400 tai peräti ääretön 0%, jolloin uutta rahaa voidaan synnyttää yksinkertaisesti vain kirjaamalla haluttu summa tilille.

Esimerkki:

Kuvitellaan tilanne, jossa uusi pankki on vasta perustettu, eikä sillä ole vielä yhtään asiakasta. Alkupääomakseen se on tallettanut 1 111,12 euron suuruisen lainan pankin vakuusvarantoon, keskuspankin asettaman vakuusvarantovaatimuksen ollessa 10%. Pankki on nyt valmis aloittamaan liiketoimintansa.

Ensimmäisenä asiakkaana pankkiin kävelee asiakas, olkoon hän nimeltään Asiakas A. Hän kertoo tarvitsevansa 10 000 euron lainan ostaakseen itselleen käytetyn auton. Lainan vakuudeksi Asiakas A esittää omistamaansa metsäpalstaa, jonka arvo on n. 10 000 euroa. Kaikki edellytykset lainatapahtumalle ovat nyt siis olemassa. Nyt pankkineiti katsoo pankin tilejä. Hmm, vakuusvarannossa on 1 111,12 euroa. Ei siis syytä huoleen! Vakuusvarantovaatimuksen ollessa 10%, pankki voi synnyttää uutta rahaa suhteessa 1:9, kunhan asiakkaalla on esittää velalleen joku lainasummaa vastaava vakuus. Kun metsäpalsta kiinnitetään velan vakuudeksi, sen arvoa vastaan voidaan luoda 1 111,12 x 9 = 10 000 euroa uutta rahaa. Asia on kunnossa. Nyt 10 000 euroa uutta rahaa on syntynyt ja siirtynyt Asiakas A:n kautta talousjärjestelmän kiertoon.

Tätä toimenpidettä, jonka keinoin tavalliset liikepankit synnyttävät yli 98% kaikesta järjestelmässämme kiertävästä rahasta, kutsutaan pankkien luottolaajennukseksi. Toimintaan tarvitaan pankkitoimilupa, asiakkaan fyysistä omaisuutta vakuudeksi sekä keskuspankin määrittämän vakuusvarantovaatimuksen löytyminen pankin tililtä. Kun nämä ehdot täyttyvät, pankit voivat luoda niin paljon uutta velkarahaa, kuin uusille lainoille löytyy kysyntää.

Mutta ei tässä vielä kaikki. Lähes kaikki pankeissa synnytetty raha palaa takaisin pankkiin, joutuen uusien lainojen vakuusvarannoksi.

Tarkastellaan seuraavaksi kuinka paljon rahaa alkuperäinen 1 111,12 euron talletus järjestelmään tuottaa, kierrettyään lukuisia kertoja pankkijärjestelmän kautta, joutuen siten yhä uudestaan ja uudestaan pankkien luottolaajentamaksi.

Asiakas A menee nyt Asiakas B:n luo ja ostaa itselleen käytetyn auton. Kaupan yhteydessä Asiakas A:n pankista lainaama 10 000 euroa siirtyy Asiakas B:n haltuun. Nyt Asiakas B saapuu rahasumman kanssa vuorostaan pankkiin. Hän tahtoo avata tilin ja tallettaa sinne autokaupasta saamansa 10 000 euroa. Sisään tulevasta rahasta pankki tallettaa vakuusvarantosäännösten ohjeiden mukaan kymmenesosan, eli 1000 euroa vakuusvarantoon, jolloin 9000 euroa jää edelleen lainattavaksi.

Nyt pankkiin kävelee kolmas asiakas. Asiakas C:llä on mielessään uusi liiketoiminta, johon hän tarvitsee kipeästi uutta alkupääomaa. 9000 euroa riittää mainiosti liiketoiminnan käynnistyskustannuksiksi. Vakuudeksi hän esittää vanhan äitinsä asuntoa, sillä hän on saanut myös äitinsä vakuuttumaan liikeideansa kannattavuudesta. Vakuus kelpaa pankille ja hiiren klikkauksella 9000 euroa uutta velkarahaa on syntynyt.

Saamillaan rahoilla Asiakas C ostaa Asiakas D:ltä toimistotarvikkeita ja muuta yritystoiminnassa tarpeellista tavaraa. Nyt Asiakas D tallettaa saamansa 9000 euroa pankkiin. Pankki puolestaan asettaa 9 000 euron talletuksesta taas 10%, eli 900 euroa vakuudeksi vakuusvarantoon, mikä mahdollistaa 8100 euroa uutta rahaa seuraavan lainanottajan tarpeisiin. Toki ainoastaan siinä tapauksessa, että seuraavalla lainaajalla on asettaa lainasummaa vastaava määrä fyysistä omaisuutta velan vakuudeksi.

Kun 8100 euroa käy tekemässä oman kierroksensa ja palaa takaisin pankkiin, 810 euroa siirtyy vakuudeksi ja 7290 vapautuu uudelleenlainattavaksi. Kun tämän alenevan ketjun annetaan jatkua katkeamattomana riittävän kauan, keskuspankin myöntämä alkuperäinen 1 111,12 euron laina on kumuloitunut pankkijärjestelmässä lopulta noin 100 000 euroksi uutta velkarahaa. Tätä tyhjästä luotua velkarahaa takaamaan pankki on saanut asiakkaansa kiinnittämään 100 000 euron arvosta fyysistä omaisuutta. Jos lainan lyhennysten kanssa ilmenee ongelmia, pankit voivat ulosmitata asiakkaan velan vakuutena olevan omaisuuden omiin nimiinsä. Jos kaikki kuitenkin menee hyvin ja laina maksetaan sopimuksen mukaan sovitussa aikataulussa takaisin, pankit perivät asiakkailta korkotuloina jopa alkuperäistä lainasummaa suuremmat yhteenlasketut voitot.[/LAINAUS]