Rahan korruptio: 32. Adam Smith ja näkymätön...

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 32. Adam Smith ja näkymätön käsi.

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/03/32-adam-smith-ja-nakymaton-kasi.html

[LAINAUS]torstaina 4. maaliskuuta 2010
32. Adam Smith ja näkymätön käsi

Näkymätön käsi on taloustieteilijä Adam Smithin Kansojen varallisuus -teoksessaan vuonna 1776 esittelemä kuvaus vapaalle markkinataloudelle tyypillisestä, yhteiskunnan hyvinvointia automaattisesti lisäävästä mekanismista.

Smithin mukaan yksilö, joka tavoittelee markkinataloudessa pelkkää omaa etuaan, tuottaa enemmän hyötyä yhteiskunnalle, kuin hän tuottaisi jos tarkoituksellisesti työskentelisi yhteiskunnan edun hyväksi. Teorian mukaan mekanismi toimii huolimatta siitä, onko yhteisen hyödyn tuottaminen yksilön alkuperäinen tarkoitus vai ei. Taloudellisten toimijoiden oman edun tavoittelu ja jatkuva kilpailu muuttuu ikään kuin näkymättömän käden ohjaamana yhteiskunnan kaikkien jäsenten hyväksi.

Adam Smithiä pidetään yleisesti nykyaikaisen taloustieteen isänä. Hän näki vapaan markkinatalouden kehittymisen osaksi ihmiskunnan yhteiskuntaevoluutiota, joka oli alkanut keräilyyn ja metsästykseen perustuvasta elämänmuodosta ja edennyt paimentolaisuuden kautta maanviljelysyhteiskuntaan. Kehityksen neljättä vaihetta edusti kaupallinen yhteiskunta, jonka keskeinen tunnusmerkki oli kaupungistuminen ja pitkälle kehittynyt työnjako. Huomattava osa kaupunkilaisista oli kykenemättömiä tuottamaan itsenäisesti keskeisiä elämälle välttämättömiä perustarpeitaan, minkä seurauksena aikaisempaa suuremmat ihmisjoukot saivat elantonsa myymällä erilaisia tuotteita tai työvoimaansa.

Smithin teoria, jonka pohjalle nykyinen markkinatalousjärjestelmämme on hyvin pitkälti rakentunut, perustui siis ihmisten tekemään työhön ja talouden ikuiseen, alati kiihtyvään kasvuun. Tämä yli 200-vuotta vanha ajatusrakennelma toimi erinomaisesti omana aikanaan ja pitkälti yli toista sataa vuotta sen jälkeen, mutta nykyajan ongelmien edessä se on auttamattomasti vanhentunut.

Nykyajan globaali kapitalismi ei ota lähtökohtaisesti millään tavoin huomioon monia nykyajalle tyypillisiä ongelmia, kuten ikuisen kulutuskasvun mahdottomuutta, luonnon tuhoutumista, ylituotannon ongelmaa, globalisaation ongelmia, lisääntyvän automaation aiheuttamaa työttömyyttä, luonnonresurssien rajallisuutta, suuryritysten asemaa ja vaikutusvaltaa, keinotekoisesti synnytettyä niukkuutta, markkinatalouden ylläpitämiä kieroutuneita palkkiojärjestelmiä ja lukuisia muita järjestelmästä itsestään versovia epäkohtia.

On vaikea nähdä, kuinka ympäristönsä kanssa täydellisessä tasapainossa elävä ihmiskunta voisi samaan aikaan ylläpitää kiihtyvään kulutukseen ja jatkuvaan kilpailuun perustuvaa talous- ja rahajärjestelmää. Kapitalismi yhdessä velkaan perustuvan rahajärjestelmän kanssa on viimein saapumassa tiensä päähän. Aika on kypsymässä ihmiskunnan yhteiskuntaevoluution seuraavalle paradigmalle. Ennemmin tai myöhemmin ihmisten hyvinvoinnin on perustuttava maapallon luonnolliseen kantokykyyn.

Nykypäättäjien suurin ongelma on, että he kieltäytyvät edes harkitsemasta radikaaleja järjestelmätason muutoksia, vaan pyrkivät sen sijaan etsimään ratkaisuja jo olemassa olevan järjestelmän tarjoamasta keinovalikoimasta. Valitettavasti se tulee tarkoittamaan alati lisääntyvää verotusta, lainsäädäntöä, sekä kansalaisten oikeuksien ja valvonnan kiristämistä. Mitään kestäviä ratkaisuja emme voi tällä tavoin saavuttaa. Todellinen muutos on mahdollista vain perusteellisen järjestelmätason muutoksen kautta.

"Emme voi ratkaista ongelmiamme turvautumalla siihen samaan ajattelutapaan, jota käytimme synnyttäessämme ne."

-- Albert Einstein -- [/LAINAUS]