Rahan korruptio: 36. Vapautesi on ostovoimasi...

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 36. Vapautesi on ostovoimasi arvoinen. Jani Laasosen blogissa jälleen lisämateriaalia, eli käykää katsomassa.

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/03/36-vapautesi-on-ostovoimasi-arvoinen.html

[LAINAUS]maanantaina 8. maaliskuuta 2010
36. Vapautesi on ostovoimasi arvoinen

Riippumatta valtiojärjestelmästä, järjestelmää ylläpitävä valtaeliitti kertoo aina kansalaisilleen kyseessä olevan vapaa ja demokraattinen järjestelmä. Siinä uskossa mekin elämme. Mutta kuinka vapaita todellisuudessa olemme? Kuinka vapaa ihminen voi olla rahajärjestelmässä, jossa kaikki hengissä pysymiseen vaadittavat maapallon resurssit ovat yksityisomisteisten yritysten omaisuutta? Eikö koko lähtökohta tunnu jotenkin vakavalla tavalla kieroutuneelta? Pysyäksesi hengissä sinut pakotetaan osaksi järjestelmää. Saadaksesi kelvollista ruokaa ja juomaa, sekä kunnollisen asunnon ja terveydenhuollon, sinun on pakko käyttää rahaa. Saadaksesi rahaa, sinun on mentävä työhön. Eikö se jo tarkoita työpakkoa? Mitä työ sitten on? Olemmeko työssämme vapaita?

Sillä hetkellä kun ihminen astuu työpaikan ovesta sisään, hän astuu sisään diktatuuriin. Hän luopuu itsemääräämisoikeudestaan, vapaa-ajastaan ja itsenäisestä ajattelustaan. Työpaikalla hän tekee kuten hänen käsketään tehdä ja puhuu mitä hänen käsketään puhua. Työpaikka määrää myös ihmisen asuinpaikan. Ihminen viettää valtaosan elämästään näkymättömissä mutta sitäkin todellisemmissa kahleissa, kuin hauki katiskassa. Yhteiskunta kasaa ihmisen niskaan salakavalasti niin paljon erilaisia vastuita ja velvoitteita, ettei hänellä ole mitään käsitystä siitä, mitä todellinen vapaus voisi olla.

Yksi nyky-yhteiskunnan ihmiselle tyypillisimmistä näkymättömistä itseorjuutusmenetelmistä on omaisuuden hankkiminen. Koko järjestelmä rakentuu sen varaan. Markkinataloudessa tavaroita myydään mielen manipulointiin erikoistuneen teollisuudenhaaran, mainosteollisuuden keinoin. Rahajärjestelmässä kaikella tavaralla on jokin teoreettinen arvo, jonka vuoksi se kannattaa säilyttää, riippumatta siitä, kuinka tarpeellinen esine on tai kuinka harvoin sitä käytetään. Ajan saatossa ympärillemme kertyy käsittämätön määrä näennäisen arvokasta materiaa, jolla emme oikeastaan koskaan tee mitään, mutta jota olisi myös hullua heittää kaatopaikalle sen sisältämän teoreettisen arvon vuoksi. Niinpä tarvitsemme kaikelle tälle materialle kelvollisen säilytyspaikan. Tarvitsemme asunnon, jossa on paljon varastotilaa ja vahvat lukot, niin että kaikki tavara varmasti mahtuu sisään, eikä kukaan vie sitä pois luotamme.

Myös asunto itsessään pitää sisällään tietyn arvon, minkä vuoksi se on suojattava mahdollisen tulipalon, murron tai vesivahingon varalta. Niinpä se tulee vakuuttaa. Sama juttu liikkumisen mahdollistavan auton kanssa. Jotta voimme maksaa kaiken tämän, tarvitsemme pysyvän työpaikan ja pankkilainaa. Nyt koko elämämme on sidottu yhteen ja samaan pisteeseen, jonka ympärillä kiertelemme täsmällisesti ohjelmoidun aikataulun sanelemina. Jos tahdomme muuttaa, meidän tulee hankkia uusi työpaikka ja siirtää kaikki roju mukanamme uuteen pisteeseen. Näin järjestelmä pakottaa ihmisen muodostamaan itselleen konkreettisen, vapaata liikkumista haittaavan esteen. Koska ihminen ei tiedä paremmasta, hän uskoo virallista totuutta, joka väittää hänen olevan täydellisen vapaa ja hallitsevan itse omaa elämäänsä.

Mitä enemmän ihminen omistaa, sitä enemmän omistusten ylläpidosta koituu huolta ja rahankulua, mikä puolestaan johtaa lisääntyneeseen tarpeeseen tehdä työtä. Kaikki nämä asiat linkittyvät myös siihen, kuinka ihminen mieltää itsensä ja kuinka muut ihmiset mieltävät hänet yhteisön sisällä. Tavallinen ihminen ajautuu lopulta niin kiinteäksi osaksi rahajärjestelmää, että hänen on täysin mahdoton edes kuvitella maailmaa ilman omistusta ja rahaa. Niinpä hän on samalla myös täysin voimaton niiden ihmisten edessä, jotka hallitsevat näitä vallan välineitä. Raha on valtava, erittäin taitavasti peitelty vallan väline, joka koskettaa kaikkia niitä ihmisiä, jotka joskus joutuvat tekemisiin rahan kanssa - siis kaikkia ihmisiä.

Ne tahot, jotka päättävät liikkeelle lasketun rahan määrästä, verotuksesta, energian hinnasta ja muista tavallisten ihmisten elämään vaikuttavista tekijöistä, ohjailevat massoja mielensä mukaan. Ihminen sitoo itsensä velkaan, omaisuuteen ja rahaan, antaen siten suitset valtaeliitille, joka voi lähes loputtomasti kiristää tahtia, ilman että sen tarvitsisi juurikaan välittää kansalaisten vasta-argumenteista. Nimittäin jos joku asettuisi poikkiteloin järjestelmää vastaan, hän menettäisi pian omaisuutensa lisäksi myös työpaikkansa ja sosiaalisen statuksensa. Ja koska ihminen jolla ei ole omaisuutta, työpaikkaa tai sosiaalista statusta, on toisten ihmisten silmissä arvoton, hänen sanoillaan ei ole enää painoarvoa. Vain menestyvien ihmisten mielipiteillä on merkitystä. Menestyvät ihmiset päättävät asioista ja he ovat tyypillisesti ihmisiä, jotka pitävät nykyistä järjestelmää erinomaisena. Heillä ei ole mitään tarvetta muuttaa sellaisen pelin sääntöjä, jossa he itse pärjäävät ja jonka varaan heidän koko identiteettinsä on rakentunut.

Järjestelmä pakottaa kaikki ihmiset samaan muottiin. Valtaeliittiä ei kiinnosta kuinka radikaaleja mielipiteitä esität, niin kauan kun käytät rahaa. Jos käytät rahaa, olet välittömästi mukana pelissä ja silloin joku muu päättää siitä mitä teet, missä olet, mitä puhut ja kuinka sinun tulee asioista ajatella.

Kai ihmisillä jotain vapauksia sentään on? Onhan toki! Vapautesi on sitä, että kun olet päivän tehnyt työtä, saat iltaisin itse valita, minkä merkkisen oluen avulla rentoudut, minkä lääkeyhtiön valmistamilla masennuslääkkeillä lievennät pahaa oloasi, minkä yrityksen valmistamalle sohvalle pääsi kallistat ja minkä televisiokanavan kelmeään valoon lopulta nukahdat. Vapautesi on sitä, että saat itse päättää mitä tienaamillasi rahoilla teet. Siinä on todellinen vapautesi. Vapautesi on ostovoimasi arvoinen![/LAINAUS]