Rahan korruptio: 62. Tiede rahajärjestelmässä.

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun." luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 62. Tiede rahajärjestelmässä. Jani Laasosen blogissa taas lisämateriaalia.

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/04/62-tiede-rahajarjestelmassa.html

[LAINAUS]tiistaina 6. huhtikuuta 2010
62. Tiede rahajärjestelmässä

Kaikki ymmärtävät tieteellisen metodin varaan lasketun päätöksenteon edut. Tiede viittaa systemaattiseen tiedonhankintajärjestelmään, jolla ihmiset pyrkivät ymmärtämään todellisuutta yhä tarkemmin.

Tieteellinen menetelmä ei ole kiinnostunut ihmisten mielipiteistä. Mielipiteiden sijaan tieteen tarkoitus on mitata todellista maailmaa. Tieteellinen menetelmä, jossa tietoa tavoitellaan epädogmaattisesti, arvostelevasti ja läpinäkyvästi, on tehokkain ja järkiperäisin käsitysten muodostamisen menetelmä.

Valitettavasti rahajärjestelmän varaan rakennetussa yhteiskuntajärjestelmässä rahan voima on kaikkien muiden voimien yläpuolella, eikä tiede tee tässä asiassa poikkeusta.

Koska nykyihmiset ovat vuosien saatossa oppineet luottamaan tieteelliseen metodiin, tieteelliset tutkimukset pitävät sisällään valtavan kaupallisen potentiaalin. Tämä synnyttää tiedemaailmaan luontaisen palkkiojärjestelmän korruptoituneelle käytökselle.

Koska myös tiedemiehet ovat pelkkiä tavallisia ihmisiä ja siksi riippuvaisia rahoituksesta ja uralla etenemisestä, syntyy tiedemaailmaan luontainen kysyntä tutkijoille, jotka ovat valmiita tekemään tieteellisiä tutkimuksia tarkoitushakuisesti. Tällaisessa tapauksessa koko tieteellinen metodi käännetään päälaelleen. Tutkimuksen rahoittaja, esimerkiksi monikansallinen suuryritys, saattaa projektin alussa vihjailla tutkimusprojektin vetäjälle, minkälaista tieteellistä tulosta tutkimuksella haetaan.

Jos tutkimustulos miellyttää rahoittajaa, on tutkijalle luonnollisesti tiedossa lisääntyvää mainetta ja mammonaa. Tiedemiehen tehtäväksi jää nyt rahoittajan ja toimeksiantajan tarpeiden täyttäminen sellaisten koejärjestelyjen kautta, jotka johtavat rahoittajaa miellyttävään, toivottuun lopputulokseen ilman, että tutkimus vaikuttaa epätieteelliseltä.

Aina korruptiota ei tietenkään tapahdu, tai jos tapahtuu, epäilyjä on vaikea todistaa oikeiksi. Siksi riittää, että tiedostamme tämän järjestelmässä piilevän, korruptiota luontaisesti tukevan, kieroutuneen palkkiomekanismin. Jos tällainen palkkiomekanismi on olemassa, on suoranaista naiviutta elää siinä uskossa, ettei sitä koskaan hyödynnettäisi myös reaalimaailmassa.

Rahajärjestelmän luoman korruption keinoin esimerkiksi tupakkateollisuus onnistui viivyttämään kymmenillä vuosilla ihmisten yleistä tietoisuutta tupakoinnin aiheuttamista sairauksista. Rahan keinoin useat arvostetutkin tiedemiehet saatiin antamaan toivottuja, eli vähätteleviä lausuntoja tupakan terveysriskeistä, minkä johdosta kaikki tupakkayhtiöitä vastaan nostetut oikeusjutut kaatuivat yksi toisensa jälkeen. Miljoonat ihmiset maksoivat tästä rahan korruptoimasta tieteellisestä metodista hengellään. Näin tapahtui siitäkin huolimatta, vaikka myös virallinen totuus, eli valtiot ja poliitikot yleisesti tuomitsivat tupakoinnin ja pitivät sen aiheuttamia terveyshaittoja hyvin todennäköisinä. Tämä on osoitus vain siitä, kuinka rahan voima vaikuttaa kaikkien muiden voimien yläpuolella.

Mitä siis tapahtuisikaan, jos virallinen totuus ja media kaikessa laajuudessaan asettuisivat joskus kannattamaan tällaista korruptoitunutta tieteellistä metodia? Nähtäisiinkö silloin ehkä lääketeollisuuden ajamia maailmanlaajuisia rokotekampanjoita jonkun mitättömän uhkan vuoksi? Voitaisiinko vääristellyn tieteellisen metodin keinoin luoda jokin globaali, koko maapalloa tai ilmastoa koskettava uhka, jonka keinoin koko maailma saataisiin alistettua yhden keskitetyn valtakoneiston alaisuuteen?[/LAINAUS]