Rahan korruptio: 7. Kaupunkien synty

Jani Laasosen kirjan "Rahan korruptio - Johdatus resurssipohjaiseen talousajatteluun" luvallinen julkaisu blogissani jatkuu luvulla 7. Kaupunkien synty.

Jani Laasosen blogissa lisämateriaalia joka on todella hyvä katsoa läpi, sillä Yrjö Kallinen puhui asiaa jo 1971.

http://resurssipohjainentalous.blogspot.com/2010/02/7-kaupunkien-synty.html

Jani Laasosen kirjan viimeisin versio löytyy latauksena hänen blogisivunsa oikeasta reunasta heti vierailijalaskurin alla olevasta kuvakkeesta.

[LAINAUS]sunnuntaina 7. helmikuuta 2010
7. Kaupunkien synty

Yhteisen rahan synnyn seurauksena tavaroiden vaihto kasvoi ja ihmisten hyvinvointi parani, mikä sai ihmiset muuttamaan yhä lähemmäs toisiaan. Muodostui kyliä ja kylistä kaupunkeja. Yhä edelleen ihmiset tarvitsivat ruokaa, juomaa ja suojaa kuten ennenkin, mutta nyt kulta oli kiinteästi sidottu näihin välttämättömyyshyödykkeisiin. Saadakseen välttämättömyyshyödykkeitä, ihminen tarvitsi kultaa, mikä teki nyt myös kullasta epäsuorasti välttämättömyyshyödykkeen.

Toisin kuin ruoka tai vesi, kulta ei pilaantunut varastoissa, eikä sitä sen vuoksi voinut olla koskaan liikaa. Päin vastoin, mitä enemmän kultaa ihminen omisti, sitä helpommaksi hänen elämänsä kaupungeissa kävi, sillä ihmiset, joilla vastaavasti oli puutetta kullasta, olivat valmiita tekemään palveluksia niille ihmisille, joilla kultaa oli ylen määrin.

Kaupungissa nälkää tuntevan ihmisen ei tarvinnut enää osata virittää metsästys-, kalastus- tai sadonkorjuuvälineistöään tyydyttääkseen oman ravinnontarpeensa. Sen sijaan nälkäinen kaupunkilainen hakeutui niiden ihmisten puheille, jotka omistivat kultaa. Näille ihmisille hän pyrki myymään omaa työpanostaan kultaa vastaan.

Työnantajalla oli nyt etu puolellaan. Hän oli kyllin viisas maksaakseen tehdystä työstä sen verran, että työläiset saivat elinkustannuksensa katetuiksi, mutta samalla kuitenkin niin vähän, että heidän oli palattava seuraavana päivänä takaisin turvatakseen toimeentulonsa myös seuraavana päivänä. Näin syntyi päivästä toiseen työtä tekevä työväestö. Niukkuuden pakottamina ja luonnosta vieraantuneina heidän oli päivästä toiseen myytävä itseään ja omaa vapaa-aikaansa kultaa vastaan.

Jos varakas ihminen oli kyllästynyt, saattoi hän palkata ihmisiä myös omaksi huvikseen. Ihminen joka osasi taitavasti imitoida apinaa, saattoi nyt tienata elantonsa apinana. Kovanyrkkiset ja -luontoiset nuoret miehet saattoivat luoda itselleen elannon taistelemalla aidatussa kehässä toisiaan vastaan rikkaiden ihmisten huviksi. Matemaattisesti lahjakkaat yksilöt palvelivat varakkaita ihmisiä parhaiten huolehtimalla heidän varallisuudestaan, kun taas nuoret ja kauniit naiset sopeutuivat parhaiten heidän seuralaisikseen. Kaikki mitä kaupungeissa tapahtui, sai elinvoimansa rahasta. Saadakseen ruokaa, ihminen tarvitsi kultaa. Saadakseen kultaa, ihmisen tuli suorittaa palveluksia. Koska rahan tavoittelu ei sellaisenaan sisältänyt mitään eettisiä sääntöjä, tarvittiin avuksi lakijärjestelmiä, jotka antoivat ihmisille raja-arvot, joiden puitteissa heidän tuli rahajärjestelmän sisällä toimia.[/LAINAUS]