Blogi

Torstai-aamusta kello alko huutaan helvetinsäveliä puol seiska. Aamutsufeet nassuun ja odottaan kyytiä. Seiskalta oltiinki sitten jo vahvasti matkalla pöheikköön. Tällä ei sitten tarkoteta saksalaisen daamin häpykummun tutkailemista, reisistä alottaen, vaan kosteeseen metsään matkaamista. Meillä oli tarkotus harventaa erään pikkutien varresta metsää tollanen 15*50 metriä kaistale. Se tuntu hommana ”palana kakkua”, mutta niin vaan vietiin luulot veks alkumetreillä. Eipä sillä, en mä työtä pelkää ja tollanen kunnon ruumiillinen homma on mun toinen nimi! Siellä vesuri kourassa harventamassa alaoksia ja kannettiin isoja tukkeja olalla ku Arska Commandossa. Hommaa ei juurikaan helpottanu liukkaat kalliokivet ja raskaskulkunen metsämaasto. Sitten alko vielä sataan, sehän piristi saatana kummasti. Kävästii välillä kärventää lerssiä notskilla ja taas jakso paiskoo puunrankoja kuin komeempiki metsuri konsanaan. Tollasen kahdeksan tunnin riuhtomisen jälkeen sitä oliki melko kuitti, ja alko kaikilla oleen melko tsippi fiilis! Lopetettii hommat ja palattiin verstaalle. Siellä otettiin parit oluset ja parit konut. Maistupas muuten VITUN hyvältä! Kanervaki varmaa diggais just tällasesta, ei mitää puutarhanhoitoo vaan kunnon pöheikön fiksailua!! Sain kyydin himaan, kattelin hetken telkkua, tein pikaseen safkat ja menin vaakatasoon soffalle. Siitä sitten heräsin niska jumissa 1,5 tunnin päikkäreiden jälkeen ja hiivin suihkuun! Tekipäs koko päivä eetua, lisää tällasta mulle! En taida mennä vähään aikaan mihinkä konttoriin istuksiin vaan haen miesten töitä!

Laitoin vielä iltasella postia ex-pomolle koskien mun lopputiliä. Se oli luvattu maksaa jo maanantaina, mutta nyt päivällä tuli tekstaria muutoksesta. Kusipäinen (ja jurristi koulutukseltaan) oleva henkilöstöpäällikkö oli ohjeistanu, että rahat tuleeki vasta normaalina palkkapäivänä (20. päivä). Mua alko suunnattomasti vituttaan, vaikken niitä rahoja vielä tarvinnukka. Mä olen STNA periaatteen mies, eikä mulle vittuilla..kuten monet on karvaasti kokenu!! Laitoi tälle henkilöstökommarille meiliä, että; "laki sanoo sitä ja tätä"! Äijä vittu vastas; ”meillä on työsopimuksessa sovittu palkanmaksupäivät”. Heti perään, että; "meillä on TESsissä sovittu muuta lopputilistä"!

Multa oli lähti sokka samantien. Laitoin vittumaiseen sävyyn, että sopparissa on maksimissaan palkanmaksupäivät, ei mitään lopputilistä. Kaivoin TESsin ja tsekkasin sitä. Ei sanallakaa lopputilistä. Nyt mun vittumainen puoli otti orastavasti ohjakset kouraan. Sille äijälle läks raju teksti, jossa viittasin aiempiin asioihin. Teki mieli otttaa vielä aiheeks aiemmat rekrytointijutut, joiden takia lähdin firmasta, puheeks mutta jätin sen valttikortin toistaseks käyttämättä! Äijä ei enää vastannu mitään, luultavasti sitä alko jännittään Janne-hulabaloo! Lauleskelin mielessäni "You have no muscle, to stop Janne-HUSTLE!!"
Kattelin telkkua vielä iltasella, ennen kun tosissaan noutaja tuli ja pakotti untuvan alle.

Sunnuntai meni sitten ihan vaan rauhallisesti ottaen ja kokaten pyhäateriaa. Tälläi landella kun ei oo sunnuntaisin senkää vertaa touhuumista, kuin kotona Turussa. Olisin varmaan himassa ollessani lähteny heti, ku vaa silmä välttää, hakkaan bilistä tai vaikka päiväolusille. Välillä pitää ottaa rauhallisemmin ja täällä se onnistuu pakosta ;)! Alkava viikko oli samaa tylsää touhuumista. Istuin koneella, yrittäen ettiä töitä, mutta se ei vielä niin kuitenkaan kiinnostanu. Toki joka päivä tein porukoille safkat ku tulivat töistä himaan. Kotiorja pelittää taas! Ja enhän oo ollu vasta ku viikon ”lomalla”, eikä pitäs niin vielä kiinnostaakka uudet duunit. Otetaan rauhallisesti, niin kyllä se siitä sitten.
Keskiviikkoillalla sitten sainkin jo puhelinsoiton, mua tullaan hakeen aamusta metsään puunkaatohommiin. Se oli siis suht ajoissa nukkumaan ja odottaan rankkaa päivää.

Herätys ei tänä lauantaina tehny tiukkaa, vaikka oliki kumottu kuppia enemmän, ku Matti ja Mervi koko viikonloppuna. Aamutsufeeta nassuun ja tsekkaan Hullut Päivät, ennen kun juna lähtis takas landelle. Eipä noillakaa päivillä ollu taas yhtään mitään, muutaku Hulluja Ihmisiä ;)! Kävin ostamassa Hitman-leffan ja hyppäsin junan. Siis tietty suoraan raflavaunuun. Kun olin käpylän pääteasemalla, broidi oli vastassa. Mulle kerrottiin, että mua odottaa paikallisessa iso olut ja pippuripihvi. Mikäs siinä, palvelu pelaa täälläki, varsinki heti ku tieto tämän tason päälliköstä kiirii vaan tiettyjen immeisten korviin. Mentävähän se oli, kun kerran tälle olutlinjalle jo tänään oli lähdetty. Siellä oli puolen sukua venaas jo aika hyvissä pohjissa. Siellä sitten istuttii, syötii ja juotiin. Muistin et mullahan on lahjaviski repussa, joten suunnattiin meille himaan ja jatkettiin maltaan maistelua. Jossai vaihees sitten luomi alko painuun ja otin vähän apuhuilia, samalla ku porukka pelas iskelmäpeliä olkkarissa. Mä olin puoliunessa ja huutelin oikeita vastauksia unensekaisella äänellä. VITTU MOON VAAN PARAS!
Jossain vaiheessa oli vaan vielä pakko nousta, ettei mee yöunet ihan vituralleen. Maisteltiin lisää viskiä ja kahvia, kunnes sitten tuli oikeesti uni ja oli pakko vähän kuittailla viime aikojen univelkoja!

Juhlaperjantai, heräsin jo puol kuus ja matkasin äippäpuolen kanssa kohti Tkua. Jätin mutsin puolivälissä töihin ja otin käyttööni sen Volvon. Kuiva aurinkoinen keli ja Volvossa hevosia enenmmän ku Vermossa kauden puolivälin mennessä! Oli taas pitkästä aikaa kiva polkee autoo, joka tekee mitä käsketään ja minähän käskin. Vaikka automaatti olikin, pikkutiellä silmämunat muljahteli takaraivoon, kun edes ajatteli kaasuun koskemista. Motarilla sitten vasta kiva oliki päästellä, 180 oli sillai äkkiseltää mittarissa ja osa edelläajavista tuntu seisovan jarrupedaalilla. Onneks Ruottalaiset on laittanu rattiin, että missä on oikee ja vasen…osasin siis väistellä noita motarillaseisovia peltiromuja. Turkuun päästyäni vetäsin pikkaset päikkärit iltaa aatellen, käväsin työkkärissä, mutten jaksanutka jonottaa. Tumpuloita täys koko instituutio. Hain velipojan, ja mentiin takas mun luo. Oli aika korkata taas viski ja ottaa aperatiivia illan ruokasessioihin. Kello tuliki yllättäen jo kaks, haettiin sisko duunista ja mä jäin cityyn maisteleen olusta, lasten hilpastessa ruottalaispellillä takas landelle. Mä aloin kunnolla pohjustaa tuota illastamista ja maistelin olusia hyvällä maulla.

Käväsin vetää sitten vielä Lehmässä yhden ruokahalua kiihottavan ja sinne ne emännät sitten jo ilmestykin. Siitä steppailtiin blankoon ja toki tuopit heti tuulenhalkojan eteen. Mun oli pakko ottaa sitä niin paljon kehuttua lammaspastaa ja jumalauta, se oli HYVÄÄ. Söin vielä puolentoista annostakin, kun koordinaattori ei saanut omaansa alas!

Seuraavaks oliki jälkisuunnitelman vuoro, päätettii mennä tsekkaan Apteekki. Aika pikaset siellä vedettii, kun päätettii tehdä pari nostoo ja talletusta Pankissa. Hämyisen ja parin vahvan olusen jälken kutsuki jo tuttu Edison. Olikin jo jälkiruuan paikka ja maisteltiin yhdet mun tarjoomat snapsit ja sitten alakertaan lyömään mustaa kepillä!
Tässä vaiheessa vahvuuteen saapu yks kottarainen lisää ja seikkailu kohtu Silveriä alko, on se vaan sellanen mesta että! Kuunneltiin hetki karaokekiljumista ja kun ei enää jaksanu, oli aika ottaa peitto ja tyyny käyttöön. Hima siis kutsu ja kun en ollu ihan yksin liikenteessä, joutu taas uhrautuun akrobatiaan...JEE!

Torstai, ensimmäinen virallinen vapaapäivä. Nukuin suhteellisen pitkään ja nousin oikeestaan moraalini vastaisesti vasta ennen yhtätöistä keittään äijän kahvitunnille myrkyt! Siinä sitten loppupäivän pyörin ympäri isoo taloo haparoiden, ku sokee nudistirannalla ja mietin tekemistä. Ei vittu, ei pää voi hajota käpylässä näin nopeesti. Ei vittu, voihan, vastas ääni pään sisältä ja jatko puuron mussuttamista. Mä siis aloin ajatteleen työpaikan hakemisen miettimistä, mutta jotenki se ajatus jäi tossa matkalla, arvatkaa minne; kaljalle tietty!

Mä sitten otin ne työkalut esille, jotka melkee parhaiten taidan, pannut ja kattilat. Aloin kokkaa porukoille, kun ne tulee töistä himaan. Hyvät safkat teinkin, vaikkei kaapissa ollu juuri mitään. Sitä ei oo niin sanotusti ylläpidetty sen jälkeen, ku tämä kokovartalokomposti muutti omille teilleen. Siinä kuulemma säästy useempi mummontonni, kun ei tarvinnu mua enää ruokkia. No, nyt ajattelin ottaa tilanteen haltuun ja tyhjentää kaapin Turhapuromaisesti kahdesti päivässä, ja tietty sen eteen jotain tehdäkki. Olen siis porukoiden hovikokki.
Siinä se ilta taas meni sitten tuttujen kavereiden kesken; Salkkareiden, Frendien ja Simpsonien kera. Sitten vielä telkkua tosi myöhään vaikkei tainnu testikuvaa parempaa ohjelmaa edes tulla. Sitten se olikin sama sävel, ku ennenkin…Nukkuumattiiii lasteeen!

Niinhän se sitten oli, että lähdettävä se oli landelle pakoon ison metropolin houkutuksia! Tosin aamun lehdestä huomasin että Pekka ja pätkä maalarimestareina tuli just parhaaseen katseluaikaan telkusta. Mulla kun tuo helvetinkone ei suolla ku sinistä ruutua ja taukoomatonta mainostamista TurkuTeeveeltä, mä päätin mennä katteleen ton pätkän sukupuolipolille. Mä tiesin nimittäin, että siellä on telkku ja se on päällä. Sinne siis lompsis, ja telkku auki. Huippurainaa katellessa tuli mieleen, että voishan sitä Päällikönki A-luokan hiilloksen testata samalla kulkutaudeista. Todennäköisyys, että mitää vakavampaa löytyis, ei ollu (AIDSIN nääs sairastin jo lapsena)! Eipäs ne tietenkään huolinu mun A tai edes B näytettä, ku mulla oli toi hammasmätää poistava kuuri päällä. Päätin sitten kuitenki mennä luovuttaa labraan verta sellasen pikkasen ihmisen vajeen verran.

Ton episodin jälkeen sitten reippaasti steppailin kaupunkiin asti, ja kävin Hullujen Päivien™ jälkeen juhlaoluella (toinen lomapäivä ja moon hengissä)! Parin ohrasen jälkeen junaan ja tietty raflavaunuun. Kun juna saapu Loilandiaan, se saatanan tylsyys iski ku oksennustarve bulimikkoon! Mä tiesin, että mä lähden täältä junalla tai jalat edellä!! Onneks illalla piippas vielä puhelin, ja vanhat duunikaverimuikit lupas viedä mut illastamaan perjantaina parempaan raflaan (siis syy lähteä takas vanhaan kunnon Turkuun)! Hyvillä mielin siis saatoin nappailla tabut kielen alle ja ottaa rennosti, hiukan telkkua ja koisaan!

Taas on aika muutoksen. Aikakausi siis muuttuu ja nyt on aikaa kujeilla enemmän. Tiistai siis ja ensimmäinen päivä vapaaherrana. Oli kiva kerranki taas nukkua arkena, ilman että nokialainen jodlaa saatanan säveliä heti aamusta korvanjuuressa. Enpä mä mitään tosi pitkään voinu kyllä koisaa, ku piti lähtee tokavikaa kertaa palikkatohtorille. Sinne siis ympyrätaloon hortoileen ja tietty aivan väärässä paikassa. Tai no, kerrosta liian alhaalla. Sitte kun oikeen paikan vhdoin löysin, ei ristinsielua missään. No toki infossa istu sellanen kunnon sotamaalin vetäny 25v hoitsutäti, joka pälisi luuriin, eikä noteerannu mua mitenkään. Kait sillä taas oli kynsi katkennu naputtaessa konetta ja oli heti pitäny ottaa kriisipuhelu parhaalle kanaystävälle!
Sieltä sitten iäkkäämpi ts. kokenut hammashoitsu tuli toivottaa mut tervetulleeks, juu kiitsa vaan! Pukukopin kautta ja sellanen valkonen paperitakki päällä leikkaussaliin! Siellä sitten jo odottiki ite pääkirurgi veitsiään terottaen, ja joku nuori tyttö- tahi poikaharjottelija. Se oli niin päästä varpaisiin puettu, ettei sukupuolesta ottanu selkoo! Sitten se perkeleen show alko; mulle vedettii liina päälle ku elokuvissa sivuosumien sattuessa. Mä en nähny enää mitään, möllötin siellä vaan monttu auki ja odotin tulevaa. About 5 piikkiä se lekuri tikkas mun kitalakeen ja sitten mentiin. Eihän se saanu sitä palikkaa pois paikalta mitenkään, kun se kerran oli poikittan leukaluussa. Pora esiin ja pantiin suristen. Vähän se vihlo leukaa ja muita legoja, mut mä en välittäny. Kyllä kipua mahtuu maailmaan. Se pääjehu huomas sen ja lupas laittaa lisää troppia huuleen, mut mä sanoin sedälle; ”Anna mennä vaan, luultavasti lasku kirpasee enempi!”, tai mitä nyt sain puolenpään puudutukselta sanotuks.

Ei se toimitus kestäny ku suomalaisen aktin verran; pusuineen, pesuineen ja puheineen! Tuppo suuhun ja sitten tää hoitsuopiskelija (joka osottautu varsin käteväks tytyks) sai antaa ohjeita. Ei kuuma, ei kylmää, älä mee saunaa äläkä revittele suuta. Mä sitten kysyin siltä, että saako tällä leukaperällä lipoo, jos tilaisuus tulee? Se alko vetää punaa kasvoille ja mä korjasin; siis kutsu jäätelöbaariin? Pääpiru oli tällä aikaa printtaillu ohjeistusta, troppikuponkia ja saikkupaperin. Mä sanoin sille konitohtorille, että nappuloita en vetele ja moon LOMALLA, joten voit vaikka popsia ton saikkulipun!
Painelin himaan taas pää turvoksissa ja leffavuokraamon kautta. Oli aika chilliä oleskella himassa, joskin hiukan hirvitti, et mitä tapahtuu ku puudutus loppuu. Olihan mun sileetä poskee ommeltu ja revitty sisäpuolta aika reippaalla otteella. Kattelin leffoja loppuillan ja söin sosesoppaa, piti huuhdella haavaa viskillä mutta jätin sen suunnitelman muhiin. Aika poikki olo oli tollasen koettelemuksen jälkeen ja nukkumatti kolkutti aika reippaasti ovia!