mietiskelyä

ohhoi...mietiskelyä täynnä ollut viime yö. toissayönä olinkin metallisoturin luona. Se kävi hakemassa mut jo seiskalta , vaikka kahdeksalta oltiin sovittu...ilta oli ihan kiva, juteltiin ja kateltiin telkkaan ja ja yöllä...yöllä "eksyin" sen sänkyyn. mutta se ei ollutkaan samanlaista kuin ennen. kyllähän se kosketti mua, en kiellä, mutta se ei kyennyt koskettamaan mua pintaa syvemmältä. Tarkoitan että tuntuihan se hyvälle, mutta ei se koskettanut mun sisällä mitään lankoja. enkä mä suuremmin edes halunnut sitä...alkaapi pahasti vaikuttaa että, olen jo sillekin immuuni.
viime yönä juuri näitä mietin.Että olenko todella rakentanut niin hyvät suojamuurit ettei niitä oikeasti enää voi ylittää?
ja jos joku sattuisi pääsemään niiden ohi, otan silloin jalat alleni ja juoksen, kuten tapauksessa uolevi...mietin, ja tulin tulokseen että mulla on kaksi vaihtoehtoa. Yrittää murtaa omat muurini tai elää yksin loppuikänä...ongelma on se, että vaikka uskaltaisikin avata portit ja murtaa vartiotornit, niin en tiedä onko se mahdollista=/...niin monta vuotta on niitäkin rakennettu.kai pitää tuumia tätäkin lisää...