TableOnlinen ruoka ja ravintola-aiheinen blogi. Blogissa tuodaan ajankohtaisia aiheita, ravintoloita sekä ravintola-alan henkilöitä kaikkien luettavaksi ilman turhia hienosteluja, alan sanastoja tai liian syvällisiä kirjoituksia.
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on ravintola.
Keittiömestarit Hans Välimäki ja Arto Rastas avasivat Bardot-ravintolan lokakuun alussa Helsingin ydinkeskustaan. Ravintolaan tehtiin valtavasti varauksia TableOnlinessa jo ennakkoon, eikä tahti osoita hiipumisen merkkejä.
Bardotin ruokafilosofia on klassisessa ranskalaisessa keittiössä ja painottuu vahvasti kaloihin. Se ilahduttaa, sillä hyvälle kalaravintolallehan on aina kysyntää!
Tämä uutuusravintola sijaitsee ehkä Helsingin parhaalla paikalla, vastapäätä Kämp-hotellia, osoitteessa Kluuvikatu 1. Ravintola on rakennettu lähes 150 vuotta vanhaan liiketilaan, jossa aiemmin on sijainnut esimeriksi erilaisia kivijalkakauppoja.
Heti ovesta sisään astuessa Bardot henkii ihanaa kortteliravintolatunnelmaa, jota on tarjolla viikon jokaisena päivänä lounaasta illalliseen.
Tunnelmalliset sisätilat kiidättävät hetkessä ajatukset Ranskaan ja ruokailuhetki on ihana pako arjesta, varsinkin nyt kun matkustaminen ei ole niin mahdollista. Tilasta löytyy paljon kauniita yksityiskohtia, sen tunnelma on viihtyisä ja lämmin.
TableOnline pääsi testaamaan sunnuntaibrunssin, joka ilahdutti monipuolisuudellaan. Brunssissa alkuruoka ja jälkiruoka katetaan valmiiksi tarjolle ja pääruoat tuodaan tilauksesta pöytään. Bardotin vahva panostus kalaan tulee hyvin esille myös brunssissa, jossa yksi kokonainen tiski on omistettu kylmille kala-alkuruoille.
Brunssiin kuuluu toinen toistaan maukkaampia alkuruokavaihtoehtoja ja lämpimän pääruoan tullessa pöytään vatsa alkaa olla jo varsin täynnä. Brunssilistalta on pääruoaksi valittavissa esimerkiksi burgeri tai perinteisempiä aamiaisannoksia, jotka useat sisältävät teemaan sopivasti kananmunaa. Lautasannokset ovat onneksi varsin maltillisen kokoisia, jotta tilaa jää myös jälkiruoalle. Brunssi onkin hyvä päättää mainioon pieneen makeaan suupalaan, joita on tarjolla juustojen lisäksi muutamia erilaisia.
Brunssiin on myös suunniteltu yhdistettäväksi muutamia cocktaileja ja viinit on hinnoiteltu ilahduttavan maltillisesti.
Brunssin ulkopuolelta suosittelemme testaamaan esimerkiksi hummerikeittoa ja sinisimpukoita. Ravintolan kyljessä on myös upea viinibaari, jossa kannattaa myös piipahtaa.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Vanhassa höyrymyllyssä toimiva tamperelainen Ravintola Myllärit on perinteikäs ravintola, joka tarjoaa upeat puitteet myös hääjuhliin ja muihin tilaisuuksiin. Pääsimme ystäväni kanssa nauttimaan maaliskuussa Mylläreiden illallistarjonnasta.
Yli satavuotiaan rakennuksen punatiiliseinät ja hirsirakenteet muistuttavat ajoista, jolloin talossa vielä jauhettiin jauhoja. Viimeisen 30 vuoden ajan tiloissa on toiminut ravintola, jossa skandinaaviset maut ja lähiruoka ovat arvossaan.
A la carte -listan annoksissa on käytetty muun muassa lähiseudun metsästäjien toimittamaa riistaa, pientuottajien juustoja sekä sesonginmukaisia kasviksia.
Alkuun nautimme kuitenkin aitoa ranskalaista A Bergère Brut -samppanjaa, joka tulee perinteikkäältä perhetilalta Champagnen alueelta. Täydellinen aloitus nautinnolliselle illalliselle!
Valitsen tarjoilijan suosituksesta alkuun karviaischutneyllä höystettyä peurarilletteä. Ystäväni päättää kokeilla Mylläreiden etanoita, jotka tarjoillaan tavanomaisesta valkosipulivoista poiketen chilillä höystetyssä kermaisessa pekonikastikkeessa.
Peurarillette yllättää runsaudellaan. Juuresten ja mausteiden kanssa ylikypsäksi haudutettu peuran lapa on ensin revitty ja kääritty sitten tiukaksi kiekoksi. Ennen tarjoilua se on paistettu meheväksi kotimaisessa hanhenrasvassa. Liha on mureaa, ja karviaischutney tuo hapokkuutta tuhtiin makumaailmaan.
Peuran lisukkeena tarjotaan palsternakan kuorista rouskuvan rapeiksi friteerattuja sipsejä. Mainio osoitus siitä, kuinka helppoa on välttää ruokahävikkiä, kun käyttää hieman luovuutta.
Juomasuosituksena maistan Narvan kyläpanimon Tukki Brown Alea, joka sopii peurarilletelle kuin nakutettu. Mylläreissä on selvästi ymmärretty, että illallisella sopii nauttia hyvää olutta siinä missä viinejäkin.
Saan ilokseni maistaa myös seuralaiseni etana-annosta. Voisin todellakin kuvitella, että nämä kermaisen täyteläisessä chili-pekonikastikkeessa tarjoillut etanat maistuisivat hyvin myös niille, jotka vielä vierastavat ajatusta etanoilla herkuttelusta. Juomana etanoiden kanssa tarjoillaan kalifornialaista chardonnayta.
Pääruuaksi otan glaseerattua hanhenkoipea, joka on peräisin Paimiosta Hauhialan tilalta. Hanhi on suussasulavan mureaa ja sen kanssa maistuu mainiosti italialainen Chianti.
Erityismaininnan ansaitsee hanhen kanssa tarjoiltu sieni-juurespyree, johon sienet tuovat ihanan umamin maun. Myös lohkoperunat ovat onnistuneet täydellisesti.
Seuralaiseni valitsee päivän kalansaaliin, joka on tällä kertaa Pyhäjärven siikaa. Kalassa on täydellinen paistopinta ja hyvä suola. Sen kanssa tarjoillaan kotimaiseen possun crudoon eli ilmakuivattuun kinkkuun käärittyä kuhaterriiniä, broccoliinia sekä ihanan täyteläistä perunamuusia, jossa ei ole voissa säästelty.
Juomaksi kalan kanssa suositellaan Domdechant Werner Rieslingiä, joka tulee Saksan Hochheimin alueelta, suosikkirypäleen synnyinsijoilta. Nappivalinta, seuralaiseni myhäilee.
Vatsat alkavat olla jo tässä vaiheessa varsin täynnä, mutta aina löytyy tilaa hyvälle jälkkärille. Seuralaiseni himoitsee kepeää granaattiomenasorbettia, joka on kaikessa raikkaudessaan loistava päätös onnistuneelle illalliselle.
Itse en malta olla kokeilematta tarjoilijan suosittelemaa jälkiruokaa, jossa sitruunasorbettipallo lepää speltistä, valkosuklaasta ja lakritsista rakennetun “pesän” päällä sulassa sovussa ananaskirsikoiden, vadelmien ja pensasmustikoiden kera.
Harvoin innostun jälkiruuista näin paljon, mutta tässä yhdistelmässä toimii kaikki! Makea valkosuklaa, suolainen lakritsi, rapea speltti ja raikas sitruunasorbetti muodostavat täydellisen harmonian kirpsakoiden ananaskirsikoiden ja tuoreiden marjojen kera. Ja palan painikkeeksi tarjoiltu jälkiruokaviini Late Harvest Riesling kruunaa kokonaisuuden. Nam!
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Kissakahvila Purnauskiksen pehmoiset asukkaat ovat ihastuttaneet tamperelaisia jo reilun viiden vuoden ajan, joten oli jo aikakin käydä morjestamassa manselaisia mirrejä. Astuessamme ystäväni kanssa kissakahvilan ovesta sisään, vastassa on hymyileväisen henkilökunnan lisäksi 12 toinen toistaan suloisempaa kissaa, jotka nauttivat saamastaan huomiosta ja rapsutuksista.
Pääsemme istumaan isoon pöytään aivan ikkunan ääreen, ja pian saan vierelleni kahvilan pitkäaikaisimman asukkaan Piki-Nellin, joka asettuu sohvalle nokosille. Piki-Nellin vedellessä sikeitä, nautimme alkumaljoina Hugo-kissan alkoholittomat nimikkodrinkit. Seljankukkamehusta, hibiscuksesta ja sitruunamehusta sekoitettu makuhermoja hivelevä juoma saa jännittävän sinertävän värin jääpaloihin upotetuista siniherneenkukista. Hauskaa!
Osuimme paikalle sopivasti lounasaikaan, ja listan annokset kuulostavat kaikki herkullisilta. Meille suositellaan päivän kisukeittoa, joka on tällä kertaa tomaattinen vuohenjuustokeitto. Täyteläisen makuinen ja kauniin punainen soppa saa viimeisen silauksen maitovaahdosta, joka muodostaa annoksen pintaan kauniin kissakuvion.
Päätämme ottaa keiton lisäksi myös jaettavan Purnauskis Plate -maistelulautasen, jotta pääsemme maistamaan kahvilan antimia mahdollisimman monipuolisesti. Päätös osoittautuu oikeaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun eteemme kannetaan vadillinen houkuttelevia herkkupaloja, joissa maistuvat hienosti myös paikalliset maut.
Sienipiirakan suppilovahverot on itse kerätty Tampereen lähimetsistä, ja annoksen keskellä komeilee kunnon keko ehtaa mustamakkaraa. Perinteisen puolukkahillon sijaan sen kanssa tarjotaan vadelma-salmiakkihilloa, joka on mehevän makkaran kanssa yllättävän toimiva makupari. Toinen hillokippo sisältää perinteistä lakkahilloa, joka sopii mainiosti manchegon ja savujuuston kaveriksi.
Maistelusettiin kuuluu myös raikas salaatti, rypäleitä, karamellisoituja pähkinöitä sekä shottilasilliset päivän keittoa leivän, voin ja ihanan täyteläisen aiolin kera. Eikä tarjolla ole ihan mitä tahansa leipää, vaan Tampereen parhaaksi valittua Lempin ruisleipää, joka totta tosiaan on vallan maukasta!
Herkkuja napostellessa kannattaa täällä olla varuillaan, sillä myös kissat ovat persoja makupaloille. Etenkin nuorimmat kissoista ovat vikkeliä liikkeissään ja saattavat havitella maistiaisia lautasilta. Kissoille on tarjolla onneksi omiakin raksuja, joita niille voi antaa.
Vilinä Purnauskiksessa on melkoinen, sillä vakioasukkaiden lisäksi kahvilassa majaili vierailuhetkellä neljä hurmaavaa pentukissaa, joille etsitään uusia koteja yhdessä eläinsuojeluyhdistys Maukula ry:n kanssa. Eläinsuojelutyö on olennainen osa Purnauskiksen toimintaa, ja kissojen hyvinvointi on kahvilassa kaiken a ja o.
Sisustuskin on suunniteltu kissojen ehdoilla. Seinillä on roppakaupalla hyllytilaa kiipeilyä ja hyppelyä varten, ja omaa rauhaa kaivatessaan kissat pääsevät toiseen huoneeseen huilimaan. Nukkuvia kissoja ei ole lupa häiritä, mutta muuten rapsutukset, leikit ja hellyydenosoitukset ovat erittäin tervetulleita.
Kissojen silittelyn lomassa tutustumme jälkiruokalistaan, ja taas iskee valinnanvaikeus! Meille suositellaan “Maailman parasta suklaakakkua”, joka kuulostaa aivan ihanalta, mutta myös päivän herkku -otsikon alta löytyy monenmoista houkutusta, kuten mustikkamarmoroitua juustokakkua sekä kuohkeaa ja kermaista pavlovaa.
Aivan liian vaikeita päätöksiä, joten lopulta saamme eteemme meitä varten räätälöidyn kakkulajitelman, jossa on pienet maistiaiset kaikkia edellä mainittuja kakkuja sekä pallot aitoa ja ihanan täyteläistä vaniljajäätelöä. Juomaksi saamme Purnauskiksen tavaramerkiksi muodostuneet kisucappuccinot, joita koristavat jälleen suloiset maitovaahtokissat. Täydellistä!
Seuraavan kerran taidan ajoittaa kissakahvilavierailuni viikonloppuun, sillä Purnauskiksessa on kuulemma perjantaisin monenlaista ohjelmaa. Kuukauden ensimmäinen perjantai on omistettu kisuvisalle, ja joka kuun toisena perjantaina järjestetään aikuisten iltoja, jolloin ikäraja kahvilaan on 18, ja tarjolla on drinkkejä ja viinejä aikuiseen makuun. Kuun kolmantena perjantaina Purnauskiksessa pelataan lautapelejä kissamaisessa seurassa.
Blogin kirjoitti vapaa toimittaja ja kissafani Kaisa.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Tripla aukesi Pasilaan suuren mediahuomion saattelemana lokakuussa 2019 ja silloin aukesi myös kauppakeskukseen uusin ravintola Story. Triplan Story noudattelee sisustuksessaan ja ruokalistassaan muiden Storyjen hyväksi havaittua linjaa ja on varsin viihtyisä ravintola. Laajat listat takaavat jokaiselle sopivia makuja aikaisesta aamusta myöhäiseen iltaan.
Storyjen ruokalistat vaihtuivat tammikuun puolivälissä ja uuden listan herkkuihin mekin mentiin tutustumaan avecini kanssa. Ruokalistat vaihtuivat samalla kaikkiin Storyihin ja Triplan Storyn lisäksi TableOnlinesta on varattavissa pöytä Kampin Storyyn.
Meille suositeltiin muutamia annoksia uudesta menusta, joiden kuvailutkin jo herättivät kiinnostuksen ja vesi herahti kielelle. Uudessa menussa on testaamiemme lisäksi myös useita muita mielenkiintoisia annoksia, joista muutamia olen saattanut ennättääkin maistella jo tutustumiskäynnin ja tämän kirjoituksen julkaisemisen välissä. Siltä käynniltä suosittelen lämpimästi niin special burgeria, jossa on trendikkäästi kanaa ja kimchiä sekä meille sillä käynnillä suositeltua grillattua kesäkurpitsaa fetalla. Kannatti uskoa suositusta, fetan ja kesäkurpitsan yhdistelmä oli erinomainen!
Mutta, jos mennään nyt näihin tutustumiskäynnin annoksiin, niistä tulee ehdottomasti nostaa esiin hirviwallenberg savustetulla sipulilla ja tummalla puolukkakastikkeella. Se myytiin meille lauseella ”aivan tajuttoman hyvää!”, eikä tuossa lauseessa ole liiottelun häivääkään, se oli todella hyvää. Mehevää ja maukasta, ja riistan käyttöhän on myös aina ilmastoteko.
Storyn uusi menu on rakennettu siten, että listalla on pääruokien lisäksi "sides”, eli lisäkeannokset, jotka voi tilata pääruokien kanssa nautittavaksi tai halutessa alkupalaksi. Sideista testasimme paahdettua ruusukaalia ja grillattua sitruunaa sekä hapanleipägnoccheja ja parmesanjuustoa. Gnocchit on valmistettu Storysta ylijäävästä hävikkileivästä, arvostan! Ravintolassa voi siis olla varma, että siellä tarjoillaan aina vain tuoretta leipää ja päivän vanhat leivät eivät mene hukkaan vaan päätyvät gnocchitaikinan sekaan.
Vaikka sidet ja pääruoka-annokset ovat itsessään jo aika isoja ja varmasti riittävät vähän pienemmän nälän taltuttamiseen, ei luonnollisestikaan voitu kieltäytyä maistelemasta myös alku- ja jälkiruokia. Alkuun tilasimme mausteista merirapukeittoa, grillattua mustekalaa ja fenkolirapusalaattia. Hauskassa annoksessa keitto kaadetaan vasta pöydässä kulhossa jo olevan salaatin päälle. Mustekala ja fenkolisalaatti tekevät myös oman twistinsä ja keitto on aika uudenlainen toteutus klassikosta, vaikka perinteisiä makuja liemestä löytyykin. Tämän annoksen saa myös pääruokakokoisena.
Hirviwallerbergin lisäksi meille suositeltiin toiseksi pääruoka-annokseksi grillattua madetta kananmunakastikkeella, onhan madekausi parhaimmillaan. Annoksen seuraksi suositeltiin vehnäolutta. Me emme avecini kanssa kumpikaan ole oluen ystäviä, mutta yhdistelmä oli silti yllättävän toimiva ja sitruunan lisääminen toi vehnäolueen sopivasti happoa. Madeannoksen pehmeissä ja lempeän talvisissa mauissa ei ollut mitään vikaa, mutta hirviwallenberg tarjosi sille epäreilun vastuksen. Tiedän, kumpi pääruoka-annoksista oli ehdoton suosikkini.
Kuulin, että uudella ruokalistalla suosittu annos on myös ollut Storyn lasagne, jossa on käsintehtyä pastaa, grillattuja sieniä ja tryffelillä maustettua mornay-kastiketta. Pasta valmistetaan Storyissa itse ja tryffeli ei selittelyjä kaipaa, mielenkiintoinen annos.
Ja mahtuihan meihin toki jälkkäriäkin. Storyn crème brûlée sekä köyhät ritarit olivat molemmat maukkaita ja niistä ensimmäistä olen ehtinyt nautiskellakin jo toistamiseen ;)
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Arto Rastaan ja Hans Välimäen yhteisprojektina syntynyt ravintola Penélope on ollut auki aikalailla tasan vuoden. Olen ehtinyt siellä pari kertaa käydä lounaalla, mutta illallista en ollut vielä ehtinyt kokeilla. Lounaan perusteella odotukset illalliselle olivat korkealla.
Maamme eturivin keittäjien lyödessä hynttyyt yhteen sopii odottaa jotain suurta ja noin vuoden taipaleella Penélope on myös osoittanut kuuluvansa maan eturivin ravintoloiden joukkoon. Molempiin herroihin on tavattu aika vahvasti liittää fine dining leima, mutta Penélope n kohdalla ei voi oikein puhua fine diningistä, Ruoat ovat kyllä laadukkaita ja taiten valmistettuja, mutta kuitenkin melko yksinkertaisia ja perustuvat enemmän laadukkaisiin raaka-aineisiin kuin useisiin työvaiheisiin annoksia valmistettaessa, eli kikkailuun kuten kunnianhimoisempaa fine-diningin tekemistä usein tavataan kutsua.
Marraskuisena keskiviikkona oli tarkoitus piristää syksyn synkkyyttä menemällä kuuntelemaan Volbeatin keikkaa ja sitä ennen nauttia pikainen dinneri Penélopessa. Kiitos Postilakon ja sitä seuranneiden tukilakkojen, keikka jouduttiin perumaan. Tämä oli iso pettymys, mutta mahdollisti pikaisen dinnerin vaihtumisen hieman pidempään ja kiireettömämpään versioon. Olimme paikalla hyvissä ajoin ennen pöytävaraustamme ja siksi päätimme käydä alkudrinkeillä Penélopen viereen hiljan auenneessa Bardem baarissa, joka kuuluu samoille omistajille ja on Penélopen pikkusisko, tai nimen perusteella pikemminkin puoliso.
Bardem on sisustukseltaan mukavan kutsuva ja se olikin jo keskiviikko alkuillasta noin puolillaan. Koska meillä oli vielä kohtuullisesti aikaa ennen pöytävarausta, niin päätimme ottaa drinkkien lisäksi pientä purtavaa. Saimme leikkelelautasen ja neulamuikkuja savustettuna ja itse purkitettuna harissaöljyyn. Palan painikkeeksi valikoitui Banana Bomb ja Last Freshment baarin signature-listalta. Kaikki toimi, mutta Puruveden muikut nousivat pääosaan ja jäivät mieleen. Seuralaiseni kommentti: ”En tiennyt tykkääväni muikuista”, kuvaa hyvin tätä annosta, kun tappelimme purkin pohjalla olevista viimeisistä muikunrippeistä. Ainut mistä tähän annokseen liittyen piti antaa palautetta, että pieni haarukka olisi kiva öljyisten muikkujen saalistamiseen. Nyt käytössä olleilla cocktailtikuilla tämä oli haasteellista ja sotkuista puuhaa. Tämä oli kuulemma jo tiedostettu ja asetilaus oli sisässä.
Baarin jälkeen oli aika siirtyä ravintolan puolelle.
Jos Bardem oli noin puolillaan, niin kauniimpi puolisko oli hieman kuuden jälkeen jo lähes täynnä. Meille oli varattu pöytä aitiopaikalta köökin edestä baaritiskiltä. Penélopen arvosteluista muistan etenkin alkuun lukeneeni muutaman negatiivisen palautteen, kun varaaja oli istutettu baaritiskille ”normaalin” pöydän sijaan. Ymmärrän, että jos odottaa normaalia pöytää niin ennakko-odotuksiin nähden baaritiskille joutuminen voi yllättää, mutta omasta mielestäni kyseessä on ehdottomasti ravintolan paras paikka.
Tiskillä istuskellessa voi jutella samalla tavalla seuralaisen kanssa kuin pöydässäkin. Itseasiassa jopa paremmin koska istutaan vierekkäin. Täydessä ja meluisassa ravintolassa voi olla joskus hieman hankala jutella pöydän toiselle puolelle. Jos taas ei juttua riitä koko ajaksi tai on muuten kiinnostunut keittiön työskentelystä, niin tähän baaritiskipaikka on oivallinen. Itselle innokkaana (valittevasti innokaampi kuvaa paremmin kuin osaava) amatöörikokkina oli tosi mielenkiintoista seurata annosten nousemista. Miinuspuolena baaritiskipaikassa on, että se johtaa helposti ylensyöntiin, koska on vaikea olla haalimatta lisää annoksia, kun katselee niiden valmistumista.
Ruokalistan tutkimisen jaksoin tälläkin kertaa urhoollisesti Hendrick gt:n voimin läpi, mutta Penélopen lista sisälsi liian monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja, joten päätimme valita 5 ruokalajin setin ja antaa keittiön päättää mitä he haluavat meille tarjota. Onneksi tulin maininneeksi, mitä ehdimme baarissa jo syödä, koska muuten olisi tullut muikut toiseen kertaan. Tosin niin hyviä ne olivat, että siitäkin olisi selvitty. Charcuterie plate ja Boquerenos (muikut) löytyy tosiaan myös Penélopen puolelta listalta. Varsinaisia viinipaketteja Penélopessa ei ollut valmiina menuille, mutta sen verran hyvällä ammattitaidolla ja viinin tuntemuksella henkilökunta oli varustettu, että hyvin sieltä löytyi annoksiin sopivaa juotavaa. Menu aloitettiin sashimiannoksella, jonka kyytipoikana Sangiovese toimi hyvin.
Lohisashimin jälkeen meille tarjoiltiin hunajapaahdettua myskikurpitsaa Ras el hanout -maustesekoituksella, fetalla, verdellä ja granaattiomenalla. Tämä annos oli täysi kymppi ja ehkäpä illan paras. Annoksen maut olivat todella hyvin tasapainossa ja teki mieli nuolla kulho lopuksi. Vauhtiin kun oli päästy niin kolmas annos, Paistettu kampasimpukka, tuli melko nopeasti kurpitsan perään. Kampasimpukan kyytipoikana tuli Perigordin mustaa tryffeliä, rapeaa perunaa ja vihreää currya ja annos oli kivasti tarjoiltu simpukankuoresta.
Tahti oli ollut melko rivakka ja kolme annosta oli mennyt aika vauhdikkaasti. Pienen tauon jälkeen neljäntenä meille tarjoiltiin Lofooteilta tullutta grillattua kuningasrapun jalkaa. Annos käsitti kaksi jalkaa ja pinnalla oli paahdettua valkosipulia ja sumak’kia ja pienessä kulhossa oli vielä aiolia. Tämä annos tarjoiltiin suoraan tiskiltä ja varoteltiin, että sen eteen joutuu hieman näkemään vaivaa, mutta se on sen arvoista. Varoitus piti paikkaansa, jonkin verran joutui askartelemaan saadakseen kaikki herkulliset ravunlihat suuhun, mutta kyllä se tosiaan oli pienen (tai vaikka vähän isommankin) vaivan arvoista.
Tässä kohtaa askarrellessani rapua suuhun näin, että keittiöstä oli työn alla pulpo. Rapu oli kaikessa herkullisuudessaan melko kevyt annos ja ajattelin, että jäljellä on enää jälkiruoka ja samaan aikaan näin, että yhtä ehdottomista suosikeistani oli nousemassa keittiöstä, niin pakko oli huikata, että nostakaapa minullekin yksi sellainen. Keittiöstä kyllä sanottiin, että meille oli vielä pääruokakin tulossa, että nälän takia ei tarvitse tilata, mutta enemmän se tulikin tilattua, koska pulpo. Tursas tarjoiltiin hieman tulisen masabacha-hummuksen ja vesikrassipeston kera, jotka korostivat mureaa mustekalaa oikein hyvin.
Pääruokamme oli Penélope’s Dry Aged Black Angus Entrêcote. Menussa luki, että se tulee Suomesta, mutta tuote oli vaihtunut Australiasta tulevaksi hiljattain. Raakakypsennetty liha oli kyllä todella hyvää ja annos oli melko reilu meille kahdelle, kun takana annoksia oli Bardemin snacksit mukaan lukien jo seitsemän. Pihvin kanssa meille tuli sienirisottoa. Annos oli sen verran reilu, että jo sitä tarjoiltaessa mainittiin, että voi jättää osan syömättä, mutta ruoan haaskaus on vastoin periaatteitani ja siksi yritin kyllä syödä kaiken.
Tämän jälkeen tarjolle oli vielä tulossa pari jaettavaa jälkkäriä, mutta niitä ennen pyysimme pienen aikalisän. Hetken vatsan annettua painua ja keittiön työskentelyä ihmeteltyämme meille tuotiin ensin sitruunapiirakkaa ja sitten vielä paistettua suklaamoussea. Molemmat olivat hyviä annoksia ja etenkin sitruunapiirakka todella kaunis annos, mutta tässä kohtaa ei ruokahalua juuri enää ollut jäljellä ja siksi meillä oli hieman vaikeuksia jälkkäreiden kanssa.
Sadepilvellä on hopeareunus, ainakin tällä kertaa kun harmiksemme peruttu keikka johti pitkään ja herkulliseen illalliseen. Bardemin snacksit, ylimääräinen pulpo, keittiön ”laskuvirhe” ja jaetut jälkiruoat johtivat siihen, että tulimme syöneeksi kymmentä eri annosta. Saimme siis melko hyvin läpileikkauksen Penélopen tarjonnasta. Tosin sen verran laaja lista on kyseessä, että jäi sinne monta tosi mielenkiintoista annoista vielä kokeiltavaksikin. Tämä onkin yksi Penélopen vahvuuksista, että vastoin nykyistä suuntausta, siellä on paljon erilaisia vaihtoehtoja ja soveltuu siksi oivallisesti isommillekin porukoille tai henkilöille, joilla on paljon joko henkisiä tai oikeita ruokarajoitteita. Tämä luo toki vaatimuksia keittiöllekin, kun pitää hallita paljon annoksia, mutta ainakin oman kokemuksen mukaan tämä puoli vaikutti olevan hyvin hanskassa. Keittiön tasosta kertoo sekin, että vaikka lista on täynnä toinen toistaan parempia raaka-aineita, niin ehkä illan paras annos tulee niinkin eksoottisesta ja kalliista raaka-aineesta kuin kurpitsa.
Jos siis syystä tai toisesta Penélope on vielä testaamatta, niin kannattaa koukata paikalle. Samoin kuin uusi Bardem on syytä katsastaa ja sinne vinkkini on tilata muikut drinksun kyytipojaksi. Penélopen vinkki taas on, että kun teet varausta, niin laita viestiksi, että haluisit istua baaritiskillä.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Piipahdimme ystäväni kanssa testaamaan Frida’sin uudistunutta ruokalistaa eräänä sateisena marraskuun alkuiltana. Frida’s on tuttu ravintola ja olen siellä muutamasti jo ennättänyt käydä edellisen ruokalistan aikana, joten halusin toki testata myös tapahtuneet muutokset ja uudistukset.
Usein kuulee kehuttavan Frida’sia erityisesti cocktailien ja pienempien purtavien suhteen ja ne toden totta ovat molemmat oikein toimivia. Pienet annokset ilahduttavat raikkaudellaan ja makumaailmalla ja cocktailit ovat hauskoja ja kivan meksikolaishenkisiä.
Frida’sista kerrotaan, että he ovat uuteen listaansa hieman yksinkertaistaneet drinkkiensä makumaailmaa. Ravintolan avautuessa alkukeväällä 2019 cocktailit olivat kuulemma kokeellisempia, mutta nyt niitä on pyritty tuomaan lähemmäs teemaa ja ruokaa, joka on varmasti oikein hyvä päätös.
Cocktailien nautiskelun jälkeen meille suositellaan valittavaksi valmista maistelumenua.
TUNA TATAKI
Kevyesti marinoitua tonnikalaa, guacamolea, pico de galloa & talon tortillalastuja
LAMB BIRRIA
Pitkään kypsytettyä lammaspataa, avocadolla, punasipulilla, korianterilla & limellä.
CHURRO
Churrot sitruunakastikkeella ja tummasuklaadipillä.
Menun avaa keitto, joka on oikein ihana startti kylmän marraskuisen illan illalliselle. Keitossa on hyvät maut ja mausteet. Keiton tortillalastut tuovat mukavaa twistiä ja raikkautta annokseen, mutta ovat hivenen hankalasti syötäviä.
Toinen annos, raikas tuna tataki, on kauniin keveä ja sen raaka-aineissa on selvästi jatkumoa edellisen annoksen makuihin avokadolla ja tortillalastuilla. Molemmat alkuruoat toimivat todella mukavasti; ne ovat raikkaita ja kivoja makupaloja, jotka ilmentävät hyvin Frida’sin makumaailmaa.
Pääruoaksi saamme lammasta, paljon lammasta. Lihaa ei tässä annoksessa ole säästelty. Kolmaskin annos sisältää avokadoa ja tortillalettuja, illan ruoat ovat vahvasti näiden raaka-aineiden ympärille rakennettu. Eikä se toki haittaa; avokadohan on erinomainen raaka-aine ja sopii Frida’sin teemaan. Pehmeiden tortillalettujen vuoksi annosta on hivenen haastava syödä, tee siis viisaammin kuin allekirjoittanut: älä pukeudu valkoiseen paitaan.
Churrojälkkäri kuuluu maistelumenun. Se oli alkuruoan tapaan lämmin ja talvinen, jopa lohdullinen jälkiruoka. Toisen jälkiruoka-annos vaihdettiin listan toiseen jälkkäriin, kauniiseen suklaakakkuun. Tällä kertaa olisi kannattanut pitäytyä maistelumenussa, sillä churrot vetivät jälkiruoista ehdottomasti pidemmän korren ja ihmeteltiin yhdessä avecini kanssa, ettei olla taidettu saada näin hyviä churroja aikoihin.
Varaa pöytä TableOnlinesta: Frida's Lönnrotinkatu 18, Helsinki
Katja/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Näin joulun lähestyessä halusin yllättää äitini ja päätin viedä hänet viettämään rauhallista sunnuntaipäivää satumaiseen Porvooseen, jossa jouluntaika on käsinkosketeltavissa. Porvoossa on pitkään tehty töitä tunnelmallisen joulun eteen ja kaupungilla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja aina rauhallisista joulukonserteista kinkkubingoon. Jotta kaupungissa vierailevien ja paikkakuntalaisten ei tarvitsisi nauttia jouluntunnelmasta tyhjin vatsoin on myös ravintola Salt antanut oman panoksensa tunnelmallisen joulun eteen.
Porvoon kirkon kupeessa, vanhassa idyllisessä rakennuksessa sijainnut, menestystä ja tunnettuutta kerännyt, Wanha Laamanni päivittyi keväällä 2019 Saltiksi. Ravintolan omistajat halusivat tuoda Porvooseen uudenlaisen ruokakonseptin, jossa yhdessä syönti ja jaettavat annokset ovat toiminnan keskiössä. Menujen suunnittelussa ja toteutuksessa on pyritty panostamaan korkealuokkaisiin kasvisruoka-annoksiin, joissa on hyödynnetty myös uusia proteiininlähteitä.
Salt on pitkään ollut bucket-listallani ja nyt jos koska, oli hyvä hetki käydä testaamassa ravintolan jaettavat annokset, sillä onhan joulu tunnetusti jakamisen aikaa. Varmistaakseni onnistuneen illan päätin hyvissä ajoin varata pöydän ennakkoon kyseiselle illalle. Omasta mielestäni ravintolan asiakaskokemus alkaa siitä hetkestä, kun asiakas varaa ravintolasta pöydän. Saltissa tämä on huomioitu hyvin ja pöydän pystyy tietenkin varaamaan helposti TableOnline.fi:sta. Samalla voi jo ennakkoon tutustua ravintolan menuihin ja viineihin. Pohdimme avecini kanssa jo ennakkoon, että haluamme maistaa Saltin joululounasta, koska se on tarjolla myös sunnuntaisin.
Kierreltyämme hetken kaupungin idyllisissä kivijalkakaupoissa ja Porvoon rakennuksia ihaillen, alkoi pöytävarauksemme lähestyä. Matkaa Porvoon keskustasta Ravintola Saltiin ei ollut kuin muutama sata metriä ja matka meni kylmästä kelistä huolimatta täysin huomaamatta joulunvalojen loisteessa.
Ravintolaan sisään astuttaessa rentous ja maanläheisyys näkyivät heti Saltin sisustuksessa, joka mielestäni sopii hyvin ravintolan konseptiin. Omistajan mukaan suuri osa ravintolan sisustuksesta on toteutettu itse käsityönä ja tätä itse arvostan aina.
Riisuttuamme takit narikkaan ystävällinen tarjoilija toivotti meidät tervetulleiksi ja ohjasi valitsemaan mieluisan pöydän. Istuuduttuamme pöytään tarjoilija toi meille menut ja esitteli joululounaaseen kuuluvan herkullisen alkupalapöydän sekä antoi suositukset viineistä.
Alkupaloista omaksi suosikikseni valikoituivat lämminsavulohi sinappidressingilla ja Saltin perunasalaatti. Äitini puolestaan tykästyi savuporomoussen täyteläisyyteen ja puolukoiden tuomaan kontrastiin.
Näiden herkkujen lisäksi alkupalapöydästä löytyi:
Punajuurta, pähkinää ja balsamicoa, suolasieniä ja vuolukermaa, haudutettua punakaalia sekä artesaanileipiä ja voita.
Pöytävarausta tehdessä olimme päättäneet valmiiksi, että valitsemme joululounaan lämpimiksi merilohta tillipestolla ja vermuttikastikeella sekä glaseerattua porsaanposkea ja maa-artisokkaa. Pääruokien lisäkkeiksi kuuluivat paahdettua perunaa ja aiolia sekä punajuurta ja suolakurkkua. Tarjoili osasi kertoa tarkkaan eri viinivaihtoehtoehdoista ja niiden pohjalta päädyimme valitsemaan lohen kanssa puolikuivan ja kevyehkön Mülheimer Sonnenlay Riesling Zeppelin 2018. Porsaanposken kanssa puolestaan valitsimme tarjoilijan suositteleman täyteläisen ja mausteisen Bout D’Zan Cotes du Rhone Rouge 2018.
Lämpimistä ruoista erityisesti avecini lemppariksi muodostui merilohi tillipestolla ja vermuttikastikeella, joka häkellytti myös minua sen useilla eri mauillaan. Itse vanhana lihan ystävänä annan toki oman ääneni porsaanposkelle, joka ei erillisiä kehuja tarvitse, vaan maistettaessa saavutti kyllä oman paikkansa. Ensi kerralla haluan kuitenkin testata myös munakoisokaalikääryleen ja paahdetut tomaatit, joka oli lämpimien annosten kasvisvaihtoehtona.
Jälkiruoaksi kuuluivat juustot hillon kera sekä suolakinuskipannacotta ja kardemummaa. Juustot mielestäni päätteli hyvin suolaisen osuuden, kun taas lopullisen makeuden suuhun toi suussasulava suolakinuskipannacotta ja kardemumma.
Ravintolan lupaus: ”Enemmän annoksia, enemmän makuja, enemmän hyvää fiilistä ja tunnelmaa” lunasti kyllä meidän kohdallamme lupauksensa. Jaettavien annosten ansiosta pystyimme molemmat nauttia niin merilohesta kuin myös erittäin mureasta ja maukkaasta porsaanposkesta. Iltamme oli todella onnistunut ja vaikkakin Saltin annokset ovat suunniteltu jaettaviksi, olisivat ne mielestäni sopineet erinomaisesti myös yksin nautittaviksi. Ravintolan kokonaisilmapiiri oli hyvällä tapaa rento ja kotoisa. Samaan aikaan henkilökunta kuitenkin erittäin asiantuntevaa ja annokset toteutettuina parhaista raaka-aineista.
PS. Salt ei ole ainoastaan lounas- tai illallispaikka vaan ravintolassa voi myös rentoutua pienen purtavan ja viinilasillisen äärellä. Salt tarjoaa myös tunnelmalliset ja uniikit puitteet kokoustamiseen ja varmistaa, että loihtii kokouspäivään herkulliset antimet kauden parhaista raaka-aineista.
Varaa pöytä TableOnlinesta: ravintola Salt Vuorikatu 17, Porvoo.
Jani/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Hello Stranger ei ole enää mikään tämän syksyn uutuus (avajaiset olivat 23.3.2019) Helsingin Vilhonkadulla, mutta mikäli kyseinen ravintola ei ole vielä tuttu, tässä pieni yhteenveto. Hello Stranger on laadukkaisiin raaka-aineisiin, viineihin sekä cocktaileihin panostava ravintola-terassi-cocktail bar Helsingin päärautatieaseman välittömässä läheisyydessä, joka tarjoaa helposti jaettavia (tai yksin syötäviä) annoksia alkuruoan ja pääruoan välistä hintansa ja kokonsa puolesta.
Itselleni on kertynyt vajaa kymmenkunta ruokailukertaa Hello Strangerissa. Käyntikertoja sitäkin enemmän. Kesäisin sisäpihalla toimii tunnelmallinen Secret Garden -terassi vaihtuvine DJ iltoineen ja esiintyjineen, sekä toinen puolisko Hello Strangeristä toimii erinomaisena loungena ja cocktailbarina.
Syksyn alussa Hello Stranger uudisti ruokalistansa ja vei makumailman Italian Piemonteen. Marraskuun alussa valikoimiin lisättiin Hello Strangerin ylpeys, 5/7 ruokalajin chef's menu, joka on saatavilla trendin mukaisesti myös loppuun asti mietittynä kasvisversiona. Annokset kasvismenussa eivät siis ole samoja kuin lihaversiot, miinus liha. 5 ruokalajia 52 €, 7 ruokalajia 65 € sekä kasvismenu 52 €. Viinipaketti 45/55 €. Yksinkertaista ja helppoa, valitse menu, istu ja nauti showsta.
Hello Strangerin palvelu, tunnelma sekä ruoka on mutkatonta, vaikka kaikesta näkee ja tuntee, että niihin on nähty paljon vaivaa. Näistä syistä Hello Strangeriin on vaan niin helppo tulla kerta toisensa jälkeen.
Illallisen aloitan yleensä saapumalla hieman etuajassa ravintolaan ja nauttimalla yhden jos toisenkin Mari Seppälän loihtiman cocktailin, vasta tämän jälkeen siirrytään itse illallisen pariin, koska miksi ei!?
Maistelimme molemmat chef's menut, viiden ruokalajin tavallisen sekä kasvisversion. Illan aikana chef's menuissa suosikeiksi tai yllättäjiksi nousi luultavasti tartar (sekä kasvis että perinteinen), yrttiohratto sekä sashimi. En listaa tässä kirjoituksessa kaikkia annoksia tai laita kaikista kuvia, ei anneta kaiken yllätysmomentin mennä piloille.
Chef's menu elää hieman tilanteen, sesongin ja raaka-aineiden saatavuuden mukaan, joten yhdenkään käyntikerran ei pitäisi olla samanlainen, ellei mene esimerkiksi peräkkäisinä päivinä illallistamaan. Se suosittelen ilmoittamaan tästä erikseen, näin keittiöstä varmistetaan ettei samoja annoksia tai raaka-aineita käytetä liiaksi.
Hello Strangeristä on muodostunut minulle jonkilainen laadukas, mutta rento suosikkini uusien helsinkiläisravintoloiden joukossa. Korostan kuitenkin, ettei minulla ole absoluuttista suosikkia tai esimerkiksi mitään top 5 -listaa. On vain erinomaisia ravintoloita, jotka sopivat eri tilanteisiin eri tavalla eri päivinä. Joka tapauksessa Hello Stranger lunastaa paikkansa Helsingin ravintolaskenessä ja on ehdottomasti testaamisen arvoinen.
Hello Stranger kuuluu myös niihin ravintoloihin, joissa suosittelen antautumaan henkilökunnan vietäväksi. Anna vain muutama suuntaa-antava makumaailma suosikkisi esimerkiksi cocktaileihin liittyen ja takaan, että Hello Strangerin valikoimista löytyy erinomaisia vaihtoehtoja ellei jopa napakymppejä.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Helsingin Kirkkokadulla sijaitsevaan Rodolfoon en ole aiemmin tullut päätyneeksi edes vahingossa, minkä havaitsen jo alkuruokien kohdalla virheeksi, sillä kaikki annokset olivat laadukkaasti valmistettuja ja maistuvia.
Vuodesta 1970 lähtien toimineen Rodolfon jokainen annos on positiivinen yllätys. Pöytään tuodaan toisensa jälkeen isoja annoksia, joissa maut ovat kohdallaan. Kala ja karitsa sekä mustekala on paistettu erinomaisesti ja Suomesta jatkuvasti hyvää tiramisua metsästävä avecini oli erittäin ilahtunut valitessaan keittiön suosituksesta sitä jälkiruoaksi.
Saadaksemme mahdollisimman hyvän selvyyden ravintolan annoksista, pyysimme tosiaan henkilökunnalta suosituksia. Niitä tulikin reippaasti ja ne osuivat nappiin. Italialaishenkinen ravintola suositteli alkuun tulisempaa, mausteliemessä haudutettua mustekalaa sekä mietoa ja lempeää vitello tonnatoa. Molemmat olivat erinomaisia annoksia ja mustekalaa en olisi osannut itse listalta valita, joten suosittelu meni oikein nappiin.
Välipastaksi saimme pasta puttanescan, joka oli kevyt ja suolainen ja toimi hyvin annosten välissä. Huono puoli hyvässä pastassa oli vain se, että vatsat alkoivat olla jo aika täynnä pääruokaan siirryttäessä.
Pääruoaksi avecilleni tuotiin päivän kalansaalis, joka oli nieriää sekä minulle karitsankaretta. Ja jälkiruoaksi, niillehän on ihan oma mahansa, nautiskelimme tiramisua ja sitruunasorbettia.
Vierailumme ravintolassa sattui selvästi kiireisen päivän loppuiltaan. Kuulimmekin, että Rodolfossa oli järjestetty samana päivänä jo yhdet isot juhlat ja paikalla oli vielä pienempi hääseurue. Vaikken minä ollutkaan aiemmin tietäni tähän kruununhakalaisklassikkoon löytänyt, ovat sen selvästi ottaneet omakseen monet. Tunnelma oli rento ja henkilökunta hurjan ystävällistä, vaikka heilläkin varmasti alkoi jo pitkä päivä tuntua jaloissa isojen seurueiden jälkeen.
Nyt osaan Rodolfoon jatkossa!
Varaa pöytä TableOnlinesta: Rodolfo Kirkkokatu 5, Helsinki
Katja/TableOnline
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.
Tallinnan Telliskiven alue on jo jonkin aikaa ollut hipsterien pyhiinvaelluskohde ja viime vuosina sinne on löytänyt myös tavallisemmat tallaajat ja turistit. Itse en ole yhtä aiempaa ruokailua lukuun ottamatta ehtinyt juuri alueeseen tutustua, joten nyt loppukesän aurinkoisena iltana oli hyvä hetki lähteä paikkaan ja sen ravintolatarjontaan tutustumaan.
Ravintola Jahu oli valittu illallispaikaksemme. Kyseessä on uudehko ravintola, jonka omistajille kyseessä on toimivan fast food -brändin laajennus illallisravintolaksi. Jahu Street Gourmet on huhujen mukaan jo pidemmän aikaa ollut Tallinnan parhaiden pizzojen paistaja ja aika ajoin siellä on kuulemma ollut korttelin pituiset jonot. Ravintoloitsijalle ei pizzojen paistaminen kuitenkaan riittänyt ja hän halusi perustaa kunnianhimoisemman projektin, jonka tuloksena syntyi Jahu Resto, joka tituleeraa itseään Viron ensimmäiseksi biodynaamiseksi ravintolaksi.
Ravintolan kantavana ajatuksena on siis toimia kestävästi ja suosia luomua ja lähituottajia niin paljon kuin mahdollista. Toinen kantava ajatus on suuri käsityön määrä, joka näkyy mm. sijoituksena pastakoneeseen, jolla tehdään päivittäin tuoreet pastat.
Ruokailu aloitettiin kolmen alkupalan lajitelmalla, jotka jaettiin seurueemme kesken. Tarjolle tuli Tartaria, kampasimpukoita ja Caprese salaattia. Aloitin maistamalla tartaria, joka on perussuosikkejani.
Suomessa viime vuosina olleen, ja nyt jo vähän hiljentyneen, tartarbuumin aikana näitä on tullut syötyä aika monenlaista. Jahun versio tartarista oli perinteinen. Luomuliha oli tässä annoksessa kohdallaan ja maku oli hyvä. Ravintola kertoo panostavansa luomuun, mutta alkuruoan kanssa joimme Itävaltalaista Gruner Veltlineriä, joka siis ei ollut orgaanista, mutta muuten erinomaista.
Toisena kävin kampasimpukka-annoksen kimppuun, joka oli myöskin toimiva kokonaisuus täydellisesti paistettua kampasimpukkaa myöten. Annoksessa oli mukana chorizoa tuomassa hieman tulisuutta ja kampasimpukat oli käytetty pannulla chorizon paistossa tulleesta rasvasta. Lisukkeena oli varhaisperunaa ja hieman majoneesia.
Viimeiseksi jätin oman osuuteni Caprese salaatista, joka koostui virolaisista tomaateista ja Italiasta tulleesta burrattasta ja basilikasta. Kaksi muutakin alkuruokaa olivat kelpo esityksiä, mutta tämä vei kielen mennessään. Lähituottajalta tulleet luomutomaatit olivat todella makeita ja ne yhdistettynä tuoreeseen burrattaan oli kaikessa yksinkertaisuudessaan täyden kympin annos.
Alkuruokien jälkeen oli tarkoitus maistaa ravintolan itse tekemiä ja kovasti mainostamia pastoja. Saimme eteemme kolme eri pastaa, mutta tällä kertaa emme jakaneet niitä vaan saimme jokainen oman annoksen. Minulle tuli casarecce pasta-annos, jossa oli rapuja ja fetajuusto. Pastasta kyllä maistoi, että se on tuoretta ja kun kypsyys oli täydellinen ja myös lisukkeet tuoreita ja maukkaita, niin ei voi valittaa tästäkään annoksesta. Tai itseasiassa voi. Se oli nimittäin aika reilun kokoinen ja kun aikomus oli vielä syödä pääruokakin, niin sitä tavoitetta ei annoskoko palvellut. Olisi pitänyt ehkä jo etukäteen kommunikoida, että aikomus on syödä vielä pääruokakin ja silloin annos olisi osattu tehdä vähän maltillisemman kokoiseksi.
Pastojen kanssa pääsimme myös maistelamaan ravintolassa tarjoiltavia natuviinejä. Oli mahtava kuunnella, kun omistaja kertoi heillä myynnissä olevista natuviineistä, jotka pyritään valitsemaan niin, että rypäleet kasvaisivat vulkaanisella maaperällä. Oli kiva kuunnella kuinka innostuneesti hän näistä viineistä kertoi ja sanoi itse hyljänneensä perinteiset viinit kokonaan. Ja olivathan ne hyviä viinejä. Maistoimme kahta erilaista vulkaanista natuviiniä ja näistä etenkin ensimmäinen jäi vahvasti mieleen poikkeavana jopa natuviinien kategoriassa, jotka itselle eivät niin äärettömän tuttuja kuitenkaan ole.
Viinien maistelu oli siinäkin mielessä sopivaa, koska pastojen täyttämä vatsa kaipasi vähän lepoa ennen pääruokia ja pyysimme pientä taukoa tähän kohtaan.
Pääruoaksi meille tuli ankkaa, pihviä ja turskaa, joista minä valitsin itselleni ankan. Pääruoka oli senkin takia saatava syödä, että saimme maisteilla myös punaista vulkaanista natuviiniä, joka toimikin ankka-annoksen kanssa todella hyvin. Ankka ja entrecote olivat sekä luomua, että lähituotantoa ja kyllä se luomuliha vaan useimmiten, kuten tälläkin kertaa, paremmalta maistuu. Maistoin hieman myös kolmatta turska-annosta, joka sekään ei ollut huono, mutta ei mielestäni aivan yltänyt kahden muun annoksen tasolle.
Alkuruoat, reilu pasta-annos ja pääruoka olivat tehneet tehtävänsä ja olo oli hieman tukala. Omistajalla oli tähän kohtaan pelisilmää ja hän ehdotti ruoan painikkeeksi limoncelloa. Jälkiruoan olin jo päättänyt olla syömättä, mutta yksi seurueestamme oli jo aiemmin vieraillut ravintolassa ja pakotti meidät maistamaan paikan cannoleja, jotka ovat kuulemma syntisen hyviä. Onneksi ne ovat myös melko pieniä, joten pakkohan niitä oli maistaa. Oikein hyviä cannellonit olivatkin, mutta tässä kohtaa ruokahalu oli jo sen verran hyvin tyydytetty, että ehkä niistä ei osannut niin paljon nauttia, vaikka kahvin kyytipoikana menivätkin oikein hyvin.
Nyt oli ruokailu suoritettu, mutta omistajan tullessa kysymään haluammeko vielä jotain, kuulin suustani tulevan lauseen "yksi Hendrick’s gt kiitos". Tähän mennessä olimme juoneet vain viiniä, paitsi yksi seurueestamme, joka ei juo alkoholia, oli nauttinut parikin kappaletta alkoholittomia gin & toniceja. Varmaan tästä johtuen gt-hammastani oli alkanut kolottamaan.
Juttelimme vielä lopuksi omistajan kanssa ja kehuin hänelle, että Jahu on loistava italialainen ravintola. Hän otti tyytyväisenä kehut vastaan, mutta huomautti, että kyseessä ei ole italialainen ravintola. Tällaista ei tosiaan missään ollut sanottukaan, mutta sellainen mielikuva minulle oli paikasta muodostunut. Muun muassa itsetehdyt pastat, limoncello ja jälkkäricannelonit olivat vieneet mielikuvani saapasmaan suuntaan. Tähän yhdistettynä laadukkaat, pääosin orgaaniset viinit, toivat kokonaisuudesta jotenkin mieleen Suomessa jo kulttimaineeseen nousseen Baskeri ja Basso -ravintolan. Tämä lienee sellainen kehu, että sitä ei tarvitse sen enempää selitellä ja tähän on hyvä lopettaa.
TableOnline.fi – Löydä ravintola makusi mukaan – on online-pöytävarauspalvelu, joka on vahvasti mukana suomalaisen ravintolakulttuurin kehittämisessä. TableOnline perustettiin kesällä 2010 muutaman yrittäjähenkisen ystävyksen kesken ajatuksena tuoda tasokkaat ravintolat ja ulkona syöminen lähemmäksi suurta yleisöä, oppia uutta ja kasvaa Suomen suurimmaksi ravintoloiden näkyvyyden edistäjäksi. TableOnline.fi on osa City-lehden mediarypästä.