Venäjällä käydään tällä hetkellä yhä kiivaampaa keskustelua lasten huoltajuudesta – sekä sosiaalipalvelujen toiminnasta että perheiden oikeudellisesta asemasta. Sodan, talouskriisin ja kiristyneen poliittisen ilmapiirin seurauksena viranomaiset ovat tehneet linjauksia, jotka herättävät vanhemmissa epävarmuutta siitä, milloin ja millä perusteilla lapsi voidaan ottaa valtion huostaan.
Lue myös: Lähde kävelylle ilman päämäärää – ja löydä itsesi uudelleen
Keskustelua ruokkivat sosiaalisessa mediassa levinneet tapaukset, joissa lapsia on viety vanhemmilta poliittisten mielipiteiden, alkoholiongelmien, asunnottomuuden tai epäselvien kasvatusriskien perusteella. Monet näistä tarinoista ovat nousseet venäläisille uutissivustoille ja lisänneet painetta selvittää, miten laajaa viranomaisten harkintavalta käytännössä on.
Huostaanottojen kriteerit hämärtyvät sodan ja politiikan keskellä
Yksi venäläisperheiden suurimmista huolenaiheista liittyy siihen, että vallitsevassa poliittisessa ilmapiirissä epäisänmaallinen käytös saatetaan tulkita riskiksi lapsen kehitykselle. Joissakin tapauksissa vanhemmille on annettu varoituksia esimerkiksi sodan vastaisten mielipiteiden ilmaisemisesta julkisesti, ja sosiaaliviranomaiset ovat konsultoineet kouluja ja päiväkoteja tilanteissa, joissa perheiden poliittinen aktiivisuus on herättänyt viranomaisten huomion.
Lue myös: Kuolleeksi luultu kartellipomo pidätettiin Espanjassa
Samalla köyhyyden ja sosiaalisten ongelmien kasvu on lisännyt niitä perheitä, joiden kohdalla viranomaiset arvioivat lapsen olevan vaarassa. Huostaanoton perusteet voivat sisältää epämääräisiä määritelmiä kuten epävakaa perhetilanne, vanhemman kyvyttömyys varmistaa kehitykselle terve ympäristö tai riskialtis elämäntapa.
Näiden tulkinta riippuu pitkälti paikallishallinnosta.
Uusperheiden ja salasuhdelasten asema puhuttaa
Viime kuukausina venäläisillä keskustelufoorumeilla on noussut voimakkaasti esiin tilanteita, joissa perhe joutuu pohtimaan lapsen asemaa uuden kumppanin tullessa kuvioon – tai kun mies saa lapsen salasuhteen kautta. Tyypillinen asetelma on se, että lapsen biologinen isä ei kykene tai halua hoitaa lasta, ja uusi kumppani odotetaan ottavan vanhemman roolin ilman juridista asemaa tai tukea.
Lue myös: Miksi naisten tekemä väkivalta järkyttää?
Naiset kertovat tilanteista, joissa heitä painostetaan hoitovastuuseen lapsesta, joka ei ole heidän omansa – joskus jopa miehen ja tämän rakastajattaren lapsesta. Moni kokee, ettei venäläinen lainsäädäntö selkeästi määrittele, mitä uuden puolison velvollisuudet ovat tai voivatko he kieltäytyä ottamasta lasta kotiinsa ilman, että viranomaiset tulkitsevat sen “perheongelmaksi”.
Isyyden kiistat ja tapaamisoikeudet hämmentävät perheitä
Miehet ovat puolestaan kertoneet turhautumisestaan isyyden selvittämisen käytäntöihin: DNA-testejä voidaan venyttää kuukausia, ja viranomaiset voivat vaatia elatusmaksuja ennen testitulosta. Joissakin tapauksissa mies on menettänyt oikeuden tavata lasta, vaikka hän kokee biologisen yhteyden olevan kiistaton.
Lue myös: Leikkipuisto ei ole villi länsi – vanhemmat kertovat milloin tuli mitta täyteen
Samoin tilanteet, joissa uusi puoliso tai isovanhemmat haluavat osallistua lapsen kasvatukseen, mutta heiltä puuttuvat lailliset oikeudet, aiheuttavat ristiriitoja ja pitkiä oikeusprosesseja.
Valtio pyrkii keskittämään päätösvaltaa – perhe pelkää mielivaltaa
Venäjän valtio on viime vuosina yrittänyt vahvistaa otettaan perhepolitiikasta: presidentin alaisiin työryhmiin on ehdotettu laajempia valtuuksia määritellä, milloin lapsi voidaan määrätä huostaan ja miten sosiaalipalvelujen harkintavaltaa käytetään.
Lue myös: Maailman vanhin aviopari rikkoo ennätyksiä – yhteisikä huimat 215 vuotta
Kriitikot pelkäävät, että valtion kasvanut kontrolli johtaa mielivaltaisiin päätöksiin – ja siihen, että perheen poliittinen tai taloudellinen asema vaikuttaa ratkaisevasti siihen, saako lapsi jäädä kotiin.
Huoltajuuskeskustelu on laajentunut koko yhteiskunnan tilan mittariksi
Keskustelu lasten huoltajuudesta ei Venäjällä ole enää vain sosiaalipolitiikan kysymys. Siitä on tullut peili, joka heijastaa valtion muuttunutta suhdetta kansalaisiin, perheiden epävarmuutta sodan keskellä ja yhteiskunnan koventunutta ilmapiiriä.
Lue myös: Ihmiset tunnustivat netissä lapsuudenaikaisia "rötöksiään" — mielikuvituksekkaita petoksia
Paikalliset tarinat – huostaanoton pelosta, uusperheiden epäselvistä rooleista ja salasuhteiden aiheuttamista hoivakiistoista – muodostavat mosaiikin, joka kertoo paljon nykypäivän Venäjästä: järjestelmästä, jossa perhe-elämä ja politiikka limittyvät tavoilla, joita kukaan ei osannut ennakoida.
On myös asia erikseen miten tämä kaikki soveltuu narratiiviin, jonka mukaan valtionjohto haluaa tukea äitejä ja maahan lisää kansalaisia.
Lähteet: Amntesty International: Russia Authorities targeting children in their crusade against anti-war dissent, Vesti.ru, Cyberleninka
