Musiikkikappale voi palauttaa mieleen automatkan lapsuudesta, vaikka itse kappale olisi julkaistu vuosia ennen syntymääsi.
Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa nuoret aikuiset reagoivat tavallista voimakkaammin musiikkiin, joka oli suosittua heidän vanhempiensa nuoruudessa.
Cornellin yliopiston psykologian professori Carol Lynne Krumhansl ja Justin Zupnick tulkitsivat tuloksen kertovan siitä, kuinka lapsuudenkodin musiikki voi kulkea mukana pitkälle aikuisuuteen.
Tutkimuksessa kuunneltiin hittejä vuosilta 1955–2009
Psychological Science -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa 62 korkeakouluikäistä osallistujaa kuunteli kaksi Billboard-listan kärkihittiä jokaiselta vuodelta 1955–2009.
He arvioivat kappaleiden tunnistamista, miellyttävyyttä ja laatua sekä niiden herättämiä tunteita ja henkilökohtaisia muistoja.
Tutkijat kysyivät myös, liittyivätkö muistot esimerkiksi yksin, vanhempien tai ystävien kanssa kuunneltuun musiikkiin.
Oma nuoruus muodostaa muistihuipun
Nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden tapahtumat jäävät usein myöhemmin muuta elämää vahvemmin mieleen.
Muistitutkimuksessa ilmiötä kutsutaan muistihuipuksi, ja se näkyi odotetusti myös musiikissa: osallistujat reagoivat vahvasti oman elinaikansa kappaleisiin.
Tutkimuksen erikoisin tulos löytyi kuitenkin ajalta ennen heidän syntymäänsä.
Vanhempien nuoruuden musiikki teki toisen huipun
Muistot, tunnistaminen, mieltymys, laatuarviot ja tunteet nousivat uudelleen esiin varhaisen 1980-luvun musiikin kohdalla.
Cornellin mukaan osallistujien vanhemmat olivat näiden kappaleiden ilmestyessä tyypillisesti noin 20–25-vuotiaita, siis iässä, jossa musiikki usein kiinnittyy voimakkaasti omaan elämänhistoriaan.
Tutkijat päättelivät, että vanhempien nuoruuden musiikkia oli myöhemmin soitettu niin paljon lapsuudenkodeissa, että se oli saanut myös seuraavan sukupolven elämässä oman merkityksensä.
Sama ilmiö voi tänään tarkoittaa 1990-luvun hittejä
Vuoden 2013 osallistujat olivat noin parikymppisiä, joten heidän vanhempiensa musiikillinen muistihuippu osui tutkimuksessa 1980-luvun alkuun.
Jos sukupolvien ikäero olisi nykyisillä parikymppisillä suunnilleen samanlainen, vastaava vanhempien nuoruuden kerrostuma osuisi monessa perheessä jo 1990-luvulle.
Suomalaisessa kodissa se voisi tarkoittaa esimerkiksi vuoden 1996 Nylon Beat -hittejä, jotka ovat voineet päätyä lapsen korviin automatkoilla, keittiössä tai vanhemman omilta levyiltä.
Kappale saa uudessa perheessä uuden elämäkerran
Vanhemman nuoruuteen liittyvä kappale ei siirrä lapselle vanhemman muistoja.
Sen sijaan sama musiikki saa seuraavan sukupolven elämässä uusia tilanteita ympärilleen: kesäloman automatkan, lauantaiaamun siivouksen tai illan, jolloin vanhempi lauloi mukana keittiössä.
Siksi ennen omaa syntymää julkaistu kappale voi myöhemmin tuntua yhtä henkilökohtaiselta kuin oman nuoruuden musiikki.
1960-luvulta löytyi vielä yksi huippu
Tutkimuksessa näkyi pienempi muistihuippu myös 1960-luvun musiikissa, vaikka se oli osallistujille vielä kaukaisempaa.
Krumhansl ja Zupnick ehdottivat kahdeksi mahdolliseksi selitykseksi musiikin poikkeuksellista kulttuurista kestävyyttä tai sitä, että kappaleet olivat kulkeneet perheissä jo kahden sukupolven läpi.
Käytännössä Beatlesin kaltaisen 1960-luvun musiikin tie parikymppisen soittolistalle saattoi siis kulkea ensin isovanhempien ja sitten vanhempien kautta.
Tutkijat puhuvat sukupolvelta toiselle vyöryvistä muistihuipuista
Tutkijat nimesivät ilmiön cascading reminiscence bumps -termillä.
Suomeksi ajatuksen voi kuvata sukupolvelta toiselle vyöryviksi muistihuipuiksi: yhden sukupolven nuoruusmusiikki jää soimaan ympäristöön, jossa seuraava sukupolvi kasvaa.
Musiikki välittää silloin muutakin kuin sävelmän, sillä kappaleeseen tarttuvat myös ihmiset, paikat ja tilanteet, joissa sitä kuullaan.
Kuunteluseura vaihtuu läpi elämän
Carol Lynne Krumhansl jatkoi aihetta vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa, jossa kyselyyn vastasi 1 910 eri-ikäistä ihmistä.
Tuloksissa musiikin sosiaalinen ympäristö vaihtui järjestelmällisesti elämänvaiheen mukana: lapsena kuunneltiin vanhempien kanssa, myöhemmin sisarusten ja ystävien seurassa, sitten kumppanin ja lopulta omien lasten kanssa.
Samalla musiikki voi lähteä uudelle kierrokselle, kun aikuisen omat nuoruuden kappaleet muuttuvat hänen lastensa lapsuuden äänimaisemaksi.
Vanha kappale voi silti olla täysin oma muisto
Sama kappale voi kantaa eri sukupolville kokonaan eri elämäntilanteita.
Vanhemmalle se voi olla ensimmäinen festivaali tai koulun päättäjäiset, lapselle taas automatka mökille tai tavallinen sunnuntaiaamu, jolloin kappale sattui soimaan kotona.
Vanhempiesi nuoruuden hitti ei siis muutu sinun nuoruusmuistoksesi, mutta siitä voi tulla aivan aidosti sinun muistosi.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ
Miksi musiikki saa ihon kananlihalle? Tutkijat selittävät frisson-ilmiön
Alatko käyttäytyä kuin teini heti, kun menet vanhempiesi luo? Tiede selittää
