Ensimmäinen lusikallinen jäätelöä on täydellinen.
Toinen menee jo nopeammin.
Kolmannella kerralla iskee kuin veitsi otsaan: terävä, lyhyt kipu, joka tuntuu siltä kuin aivot jäätyisivät.
Aivot eivät kuitenkaan jäädy.
Rutgersin yliopiston fysiologian ja farmakologian apulaisprofessori Jorge Serrador selvitti FASEB Journal -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa, mistä kipu todella johtuu.
Hänen löytönsä osoittavat, miten kivun voi estää jo ennen kuin se ehtii edes alkaa.
Kipu syntyy aivojen verisuonissa, ei aivoissa itsessään
Jäätelöpäänsäryllä on lääketieteellinen nimi: sfenopalaatiininen ganglioneuralgia.
Se tarkoittaa kitalaen hermosolmukkeen lähettämää kipusignaalia.
Kun hyvin kylmä ruoka tai juoma osuu suulakeen, sen alla olevat verisuonet supistuvat nopeasti.
Keho reagoi suojelemalla aivoja lämpötilan laskua vastaan, minkä seurauksena aivojen etuosan valtimo laajenee äkillisesti.
Juuri tämä nopea laajeneminen aiheuttaa terävän kivun, ei suoranainen kylmyys.
13 koehenkilöä joi jäävettä aivokuvantamislaitteessa
Serrador mittasi ilmiön hankkimalla tutkimukseen 13 tervettä aikuista, jotka joivat jäävettä pillillä siten, että neste ohjautui suoraan kitalakeen.
Samalla tutkijat seurasivat koehenkilöiden aivojen verenvirtausta ultraäänellä.
Kun koehenkilöt ilmoittivat kivun alkavan, aivojen etuvaltimon verenvirtaus kasvoi voimakkaasti.
Heti kun valtimo supistui takaisin normaaliin mittaansa, kipu lakkasi.
Kehon puolustusreaktio aiheuttaa kivun
Serrador tulkitsee ilmiön suojamekanismiksi.
Aivot eivät kestä nopeita lämpötilan muutoksia, minkä vuoksi keho ohjaa alueelle nopeasti lisäverta lämmittämään sitä.
Lisäveren paine kasvattaa hetkellisesti kallonsisäistä painetta, ja kolmoishermo tulkitsee tämän paineenmuutoksen kipuna.
Siksi kipu tuntuu otsassa eikä suussa, vaikka kylmä koskettaa nimenomaan kitalakea.
Tämä liike kielellä katkaisee ketjun
Serrador osoitti, että lämmin vesi lopetti kivun lähes välittömästi, koska se supisti laajentuneen valtimon takaisin normaaliksi.
Sama periaate toimii myös ilman vettä.
Kielen painaminen tiiviisti kitalakea vasten lämmittää suulaen kudokset nopeasti ja pysäyttää ketjureaktion.
Lämpö estää valtimon liiallisen laajenemisen, jolloin kipusignaalia ei pääse lainkaan syntymään.
Useimmat tuntevat helpotuksen jo muutamassa sekunnissa.
Syömisnopeus ratkaisee, saatko päänsäryn
Tutkijat havaitsivat ilmiössä myös selvän annosvasteen.
Mitä nopeammin ja enemmän kylmää ruokaa osui kitalakeen, sitä voimakkaampi kipureaktio oli.
Hitaasti nautittu jäätelö ei yleensä aiheuta päänsärkyä lainkaan, koska suulaki ehtii sopeutua lämpötilan muutokseen.
Serrador huomauttaa, ettei jäätelöpäänsärky ole vaarallista, mutta se on kehon selkeä signaali siitä, että aivot suojelevat itseään.
Sama mekanismi voi auttaa ymmärtämään migreeniä
Serrador pitää jäätelöpäänsärkyä erittäin hyödyllisenä tutkimuskohteena, koska se on yksi harvoista päänsärkytyypeistä, jonka voi laukaista ja sammuttaa hallitusti laboratoriossa.
Aivojen verisuonten nopea laajeneminen ja supistuminen muistuttavat mekanismia, jota esiintyy migreenissä sekä aivovammojen jälkeisissä kivuissa.
Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat uskovatkin, että jäätelöpäänsäryn tarkka ymmärtäminen voi lopulta johtaa tehokkaampiin hoitokeinoihin myös muissa päänsärkytyypeissä.
Siihen saakka pelkkä kielen painaminen kitalakea vasten riittää suojaksi.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Neurologi selittää, miksi aivosi toimivat kesällä eri tavalla — ja miksi teet helteellä elämäsi huonoimmat päätökset
