Sähköposti pitäisi lähettää, työ aloittaa ja ajanvaraus hoitaa.
Silti käsi hakeutuu puhelimelle, tiskikone alkaa yhtäkkiä kiinnostaa ja huominen tuntuu huomattavasti paremmalta ajankohdalta.
Lykkääminen näyttää ulospäin helposti saamattomuudelta, vaikka tutkimus osoittaa, että tehtävän herättämillä tunteilla ja itsesäätelyllä voi olla siinä paljon suurempi rooli.
Prokrastinaatio on enemmän kuin tavallista viivyttelyä
Kaikki asioiden siirtäminen myöhemmäksi ei ole prokrastinaatiota.
Tutkimuskirjallisuudessa sillä tarkoitetaan yleensä aiotun tekemisen vapaaehtoista lykkäämistä, vaikka ihminen tietää viivytyksen todennäköisesti aiheuttavan hänelle haittaa myöhemmin.
Jos tärkeämpi asia ajaa tehtävän edelle, kyse ei siis välttämättä ole lainkaan samasta ilmiöstä.
LUE LISÄÄ: Miksi olet aina myöhässä? Syy löytyy aivoistasi — ei luonteestasi
Tuore tutkimus seurasi sitä, mikä muuttuu, kun lykkääminen vähenee
Kesäkuussa 2026 verkossa julkaistussa Behaviour Research and Therapy -tutkimuksessa analysoitiin 459 osallistujan aineistoa kahdesta satunnaistetusta tutkimuksesta.
Osallistujat kärsivät opiskeluun liittyvästä lykkäämisestä, ja tutkimuksissa verrattiin kognitiivista käyttäytymisterapiaa odotuslistalla olleeseen verrokkiryhmään.
Tutkijat eivät siis kysyneet vain, väheneekö lykkääminen, vaan yrittivät selvittää, mikä ihmisessä muuttuu silloin, kun se vähenee.
Kaksi asiaa nousi erityisen tärkeiksi
Lykkääminen väheni, kun tehtävä alkoi tuntua tärkeämmältä ja siihen tarttuminen helpottui.
Ihminen siis pääsi paremmin liikkeelle ennen kuin tuttu “teen tämän myöhemmin” -ajatus ehti ottaa vallan.
Samalla tehtävään liittyvä fiilis muuttui paremmaksi ja tekemisessä jaksettiin pysyä pidempään.
Ikävä tunne voi käynnistää koko lykkäämisen
Tämä sopii yhteen tunnetun lyhyen aikavälin mielialan korjaamisen mallin kanssa.
Tutkijat Fuschia Sirois ja Timothy Pychyl ovat kuvanneet lykkäämistä tilanteena, jossa ihminen yrittää päästä eroon tehtävän juuri nyt herättämästä epämukavasta tunteesta.
Jos raportti ahdistaa, puhelu jännittää tai veroasioiden avaaminen tuntuu vastenmieliseltä, jokin miellyttävämpi tarjoaa välittömän pakotien.
Lykkääminen ei silloin poista ongelmaa.
Se poistaa hetkeksi tunteen, jonka ongelma herättää.
Tänä päivänä minä saan helpotuksen – huomenna saan kiireen
Juuri tässä piilee lykkäämisen ehkä julmin paradoksi.
Kun suljet vaikean dokumentin ja avaat somepalvelun, helpotus tulee heti, mutta tehtävän haitat jäävät tulevaisuuteen.
Tämän päivän minä saa palkinnon nyt, kun taas huomisen minä perii saman tehtävän, lyhyemmän aikataulun ja mahdollisesti suuremman stressin.
Siksi käyttäytyminen voi tuntua hetkessä järkevältä, vaikka kokonaisuutena se tekee elämästä hankalampaa.
Stressi tekee välttelemisestä entistä houkuttelevampaa
Stressi voi heikentää niitä voimavaroja, joita epämiellyttävän tehtävän kohtaaminen vaatii.
Durhamin yliopiston sosiaali- ja terveyspsykologian professori Fuschia Sirois on esittänyt, että stressaava tilanne madaltaa kykyä sietää tehtävään liittyviä kielteisiä tunteita.
Lykkäämisestä tulee silloin halpa ratkaisu: epämiellyttävä olo vähenee ilman, että itse tehtävää tarvitsee ratkaista.
Vuoden 2026 tutkimuksessa tämä tunteiden säätelyn yhteys näkyi myös toisella tavalla.
Lähtötilanteessa enemmän tunteiden säätelyn vaikeuksia raportoineet osallistujat hyötyivät hoidosta muita enemmän.
Yhteys huonoon oloon näkyy kymmenissä tutkimuksissa
Lykkäämisen ja kielteisten tunteiden välinen yhteys ei perustu vain yhteen tutkimukseen.
Vuonna 2025 julkaistu meta-analyysi kokosi yhteen 88 tutkimusta, joissa oli kaikkiaan 63 323 osallistujaa 17 maasta.
Lykkäämisen sekä masennus-, ahdistus- ja stressioireiden välillä havaittiin kohtalainen yhteys, ja pitkittäistutkimukset viittasivat siihen, että vaikutussuhde voi toimia molempiin suuntiin.
Se ei tarkoita, että lykkääminen aiheuttaisi masennuksen tai että ahdistus automaattisesti johtaisi vitkutteluun.
Se kertoo kuitenkin siitä, että lykkäämistä ja pahaa oloa ei aina kannata tarkastella toisistaan irrallisina ilmiöinä.
Perfektionisti voi lykätä juuri siksi, että tehtävä merkitsee liikaa
Vitkuttelu ei myöskään tarkoita välttämättä sitä, ettei ihminen välitä lopputuloksesta.
Vuonna 2026 julkaistu systemaattinen katsaus kokosi 27 tutkimusta akateemisesta prokrastinaatiosta ja tunnisti siihen liittyviksi tekijöiksi muun muassa perfektionismin, epäonnistumisen pelon, koeahdistuksen ja tunteiden säätelyn vaikeudet.
Jos lopputuloksen pitäisi omissa silmissä olla täydellinen, jo aloittaminen voi muuttua psykologisesti raskaaksi.
Silloin näennäinen saamattomuus voi syntyä paradoksaalisesti siitä, että tehtävä tuntuu liian tärkeältä.
Siksi kahden rivin sähköposti voi olla päivän vaikein tehtävä
Lykkäämisen kannalta tehtävän todellinen työmäärä ei ratkaise kaikkea.
Ihminen voi tehdä tuntikausia vaativaa työtä ja jättää silti lähettämättä viestin, jonka kirjoittamiseen menisi kaksi minuuttia.
Ero voi olla siinä, että viestiin liittyy torjutuksi tulemisen pelkoa, epävarmuutta, konfliktia tai muuta epämukavuutta, jota pitkässä mutta turvalliselta tuntuvassa työtehtävässä ei ole.
Siksi omaa tehtävälistaa tarkastellessa kannattaa katsoa myös sitä, mitkä samat asiat jäävät jatkuvasti viimeiseksi.
“Ryhdistäydy” osuu usein väärään kohtaan
Jos ihminen tietää valmiiksi jo hyvin, että tehtävä pitäisi tehdä, uuden muistutuksen saaminen ei välttämättä ratkaise ongelmaa.
Kesäkuun tutkimuksessa hoidon vaikutuksia välittivät tehtävän arvon ja ennakoivan toiminnanohjauksen lisäksi myös tehtävään liittyvät tunteet, sinnikkyys ja emotionaalinen selkeys.
Siksi hyödyllisempi kysymys voi joskus olla “mikä tämän tehtävän aloittamisessa tuntuu niin epämiellyttävältä?” eikä pelkästään “miksi en vain tee tätä?”
Tämä ei tarkoita, etteikö vastuu tekemisestä olisi edelleen ihmisellä itsellään.
Se tarkoittaa, että ongelmaan voi päästä paremmin käsiksi tutkimalla sen mekanismia kuin haukkumalla itseään laiskaksi.
Sama tehtävä kertoo usein enemmän kuin koko tehtävälista
Jos lykkäät jatkuvasti kaikkea mahdollista, taustalla voi olla useita erilaisia syitä.
Jos taas yksi tietty tehtävätyyppi jää viikosta toiseen viimeiseksi, siinä voi olla hyödyllinen vihje.
Vältteletkö eniten epäselviä tehtäviä, vaikeita keskusteluja, arvioitavaksi joutumista vai asioita, joissa lopputuloksen pitäisi olla täydellinen?
Tutkimuksen ehkä arkisin anti löytyy juuri tästä.
Lykkäämistä ei tarvitse nähdä yksinomaan kysymyksenä siitä, kuinka paljon ihmisellä on itsekuria, vaan myös siitä, miltä tekeminen hänestä tuntuu ennen kuin hän on edes aloittanut.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Miksi olet aina myöhässä? Syy löytyy aivoistasi — ei luonteestasi
Jyväskylän yliopiston ilmainen stressiohjelma vähensi oireita viidessä viikossa — tässä sen periaate
