Marsista löytyi nyt historian vahvin todiste muinaisesta elämästä – Mönkijä löysi hiiltä

Monimutkaisia hiilimolekyylit muistuttavat hämmästyttävästi fossiilien jälkiä maapallolla.

Punainen kallioinen Mars-maasto auringonlaskuvalossa

NASA:n Perseverance-mönkijä on löytänyt Marsin muinaisesta joenuomasta poikkeuksellisen monimutkaisia hiilimolekyylejä, jotka saattavat olla suora todiste planeetan muinaisesta elämästä.

Avaruustutkijat ja tähtitieteilijät ympäri maailmaa ovat hieraisseet silmiään tuoreiden tutkimustulosten äärellä.

Punaisella planeetalla jo vuosia vaeltanut Perseverance-mönkijä on nimittäin törmännyt löytöön, joka voi hyvinkin olla historian odotetuin uutinen.

Kaukaisesta Jezero-kraatterista analysoidut kivinäytteet sisältävät jotain sellaista, mitä ei ole koskaan ennen havaittu näin selvästi Marsin pinnalla.

LUE LISÄÄ: Tutkijat hämmästyivät: ilmastonmuutos pidentää vuorokautta — muutos on ennennäkemätön

Kivistä paljastui mystistä makromolekyylistä hiiltä

Tuoreessa Science Advances -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa vahvistetaan, että mönkijä havaitsi kahdessa eri kivilajissa monimutkaista hiiltä.

Tätä erikoista ja jättimäistä hiiliatomien verkostoa kutsutaan tiedepiireissä makromolekyyliseksi hiileksi.

Hätkähdyttävintä löydössä on se, että maapallolla tällainen hiilirakenne liittyy lähes poikkeuksetta fossiileihin ja eloperäiseen ainekseen.

”Leoparditäplät” hämmentävät tutkijoita eniten

Löytöpaikkana toiminut Bright Angel -kivimuodostelma herätti huomiota jo aiemmin, kun tutkijat huomasivat kivien pinnalla outoja pilkkuja.

Nämä niin sanotut leoparditäplät muistuttavat hämmästyttävän paljon reaktioita, joita mikrobit aiheuttavat maapallolla syödessään orgaanista ainesta.

Astrobiologi Ashley Murphy Planetary Science Institute -laitoksesta kuvailee löydön merkitystä suoraan haastattelussa.

”Hiili on elämän ensisijainen rakennuspalikka maapallolla, ja kaikki elävät olennot koostuvat monimutkaisista orgaanisista makromolekyyleistä”, Murphy muistuttaa.

Mars-mönkijä kivikkoisella harjanteella suuren punaisen planeetan edessä
NASA:n Perseverance-tyyppinen mönkijä on löytänyt Marsin pinnalta jotain, mitä kukaan ei osannut odottaa.

Elämän rakennuspalikat lepäävät suojaamattomina

Marsin pintaa piiskaa jatkuvasti raju kosminen säteily ja hapettuminen, joiden periaatteessa pitäisi tuhota kaikki monimutkaiset orgaaniset aineet nopeasti.

Siksi tutkijat olivatkin varmoja, ettei planeetan pinnalta voisi löytää mitään näin monimutkaista ilman syvälle poraamista.

Nämä orgaaniset yhdisteet ovat kuitenkin säilyneet lähes koskemattomina, kenties savikerroksen tai rautapitoisen maaperän suojissa.

Tiedeyhteisö ei uskalla vielä tuulettaa

Vaikka löytö herättää valtavasti toiveita avaruuselämän löytymisestä, tutkijat vetävät vielä tietoisesti jarrua loppupäätelmien kanssa.

Sama monimutkainen hiilirakenne voi nimittäin teoriassa syntyä myös ei-biologisissa prosesseissa, kuten meteoriittien iskuissa tai kuumissa hydrotermisissä reaktioissa.

Mönkijän laitteistoa ei ole suunniteltu erottamaan biologista ja ei-biologista hiiltä toisistaan, joten lopullista vastausta joudutaan vielä odottamaan.

Löytö on jo historiallinen – vastaavaa ei ole nähty koskaan

Tämä on kuitenkin ensimmäinen kerta, kun makromolekyylistä hiiltä on havaittu luonnollisen kiven pinnalla Marsissa.

Lisäksi orgaanisia aineita sisältäviä savikiviä on aiemmin löydetty Gale-kraatterista yli 3 500 kilometrin päästä.

Tämä havainto viittaa vahvasti siihen, että elämän edellytykset ovat voineet olla laajalle levinneitä koko planeetalla.

Havainnot osoittavat joka tapauksessa sen, että Mars on miljardeja vuosia sitten ollut poikkeuksellisen suotuisa paikka, ainakin alkeelliselle elämälle.

Mitä tästä kaikesta lopulta seuraa

Seuraava suuri askel onkin saada nämä mystiset kivinäytteet kuljetettua takaisin Maahan, jotta laboratoriossa voidaan varmistaa niiden tilanne.

Mars Sample Return -ohjelma on kuitenkin saanut viime aikoina osumaa budjettileikkausten myötä.

Nyt Kiina saattaa olla ensimmäisenä Marsissa perillä Tianwen-3-lähettiläällään, jonka on tarkoitus lähteä matkaan aikaisintaan vuonna 2028.

Vastaus voi siis olla aivan nurkan takana – tai se voi odottaa meitä vielä vuosikymmeniä.

LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tutkijat: nuoret sukupolvet vanhenevat biologisesti edeltäjiään nopeammin – ja se voi nostaa syöpäriskiä

Suosittelemme