Ajattele asteikkoa, joka kulkee nollasta kymmeneen.
Ylimpänä ovat ihmiset, joilla on eniten rahaa, paras koulutus ja parhaat työpaikat.
Alimpana ovat ne, joilla näitä kaikkia on vähiten.
Mihin kohtaan sinä sijoittaisit itsesi?
Suomalaisten keskiarvo osui kohtaan kuusi
Tämän kysymyksen sai 2 045 suomalaista Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn kevään 2026 Arvo- ja asennetutkimuksessa.
Koko väestön vastausten keskiarvoksi tuli 6,00.
Johtavassa asemassa olevat sijoittivat itsensä keskimäärin kohtaan 7,35 ja ylemmät toimihenkilöt kohtaan 7,16.
Työttömien keskiarvo oli 3,21, eläkeläisten 4,72 ja vailla ammatillista koulutusta olevien 4,87.
LUE LISÄÄ: Yllättävä tutkimustulos: suurituloiset hyväksyvät pimeän työn useammin kuin pienituloiset
Samasta Suomesta piirtyy erilainen kuva
Ylemmäksi itsensä sijoittaneet hyväksyivät muita useammin osaamiseen ja ahkeruuteen perustuvat palkkaerot.
He arvioivat myös muita useammin, että Suomen tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa pieniä.
Alemmaksi itsensä sijoittaneiden vastauksissa korostuivat huolet toimeentulosta ja omistuksen keskittymisestä.
Kyselyssä ei siis mitattu vain sitä, millaista yhteiskuntaa vastaajat toivoivat.
Erimielisyys alkaa jo nykytilanteen tulkinnasta
EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen on kirjoittanut tuloksista analyysin.
Hänen mukaansa hyvä- ja huono-osaisiksi itsensä kokevat hahmottavat eri tavoin nykyisen Suomen.
Ylemmillä askelmilla maa näyttäytyy tasa-arvoisempana ja mahdollisuudet päästä elämässä eteenpäin avoimempina.
Jos lähtötilanteesta ollaan eri mieltä, myös käsitys tarvittavista ratkaisuista rakentuu eri pohjalle.
Puoluekannatus ei seuraa tikapuita suoraviivaisesti
Kokoomuksen kannattajat sijoittivat itsensä keskimäärin kohtaan 6,74 ja vasemmistoliiton kannattajat kohtaan 5,28.
Perussuomalaisten kannattajien keskiarvo oli 5,71 eli hieman koko väestön keskiarvoa alempi.
EVAn analyysin mukaan heidän verrattain vähäinen huolensa tuloeroista ei selity keskimääräistä korkeammaksi koetulla asemalla.
Siihen liittyvät enemmän poliittiset arvot ja näkemykset siitä, mistä eriarvoisuus johtuu.
Hyvinvointivaltiota puolustetaan, mutta vastavuoroisuutta vaaditaan
Suomalaisista 71 prosenttia piti hyvinvointivaltiota aina hintansa arvoisena.
Samalla 83 prosenttia katsoi, että jokaisella Suomessa asuvalla on velvollisuus tehdä työtä ja maksaa veroja hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi.
Lisäksi 65 prosenttia arvioi, että tuista on tullut saavutettuja etuja, joita käyttävät myös sellaiset ihmiset, jotka eivät niitä välttämättä tarvitse.
Vahva kannatus yhdistyy siis odotukseen osallistumisesta.
Asteikko mittaa kokemusta, ei pankkitilin saldoa
Vastaajien tuloja tai varallisuutta ei mitattu, vaan jokainen sijoitti itsensä itse suhteessa muihin.
Kaksi taloudellisesti melko samanlaisessa tilanteessa olevaa ihmistä voi siksi arvioida asemansa eri tavoin.
Samaan kohtaan itsensä sijoittaneiden tulot eivät myöskään ole välttämättä samoja.
Tietty tulotaso ei tuota automaattisesti tiettyä yhteiskunnallista näkemystä.
Mistä yhteiskunnallinen kiista alkaa
Kaksi ihmistä voi lukea saman uutisen tuloeroista ja päätyä eri johtopäätökseen.
Molemmat katsovat samoja instituutioita, samoja lakeja ja samaa taloutta.
Kokemus omasta paikasta niiden keskellä voi silti olla hyvin erilainen.
LUE SEURAAVAKSI TÄMÄ: Tutkimustulokset ovat yksiselitteiset: Nämä asiat tekevät ihmisestä onnellisen
