Kesän pimeys

2.10.2007 13:42 kirjoitin seuraavaa:

Kävi vähän kuten arvasinkin, eli kun Vieraskirja otettiin käyttöön Cityssä 21.8, niin pikaviestien tulva tyssäsi kuin kertalinttuulla seinään. Ennen tuota sain yli 6 ennestään tuntemattomalta naiselta pikaviestin per kuukausi, tuon jälkeen on tullut vain 23.8 ja 31.8. Eli 43 päivässä 2, eli kuukautta kohden 1,5. Eli neljä kertaa huonommin.

Syynä tähän on tietenkin Cityn katsekontaktisimulaattori. Minä katsoin sinua, nyt sinäkin huomaat että minä katsoin sinua ja katsot ehkäpä minua ja sitten minä huomaan että sinä katsoit minua ja sitten molemmat tiedetään että olemme toisemme huomanneet ja katsotaanpas kumpi ensin tekee jotain.

Se vaan ettei Vieraskirjassani ole näkynyt ketään kiinnostavia.

Enkä kyllä huhti-elokuun 33 pikaviestittäjä-naisestakaan tavannut kuin yhden. Eipä niistä Meseenkään asti tainnut päästä kuin ehkä yksi muu.

Naapurista kuitenkin heruu. Aamulla tuli kakkoskerroksessa (asun kolmannessa) vastaan tyttö/nainen joka oli juuri lähdössä kotoaan. Sanoi että terve ja minä sanoin hei. Ensi kohtaamisella sanon että HERUUKO?!

5.6.2008 22:34 kirjoitan seuraavaa:
http://www.city.fi/yhteisot/blogi/olakrez/38711

Eli viime vuonna 31.8 mennessä 37 pikaviestiä ennestään tuntemattomilta naisilta.

Nyt on jo melko selvä että Vieraskirja syö (=hotkii) 90% naisten alotteista. Olen tainnut saada 4-6 pikaviestiä ennestään tuntemattomilta naisilta tuon Vieraskirjan lanseerauksen 21.8 jälkeen! Eli noin 0,5 per kuukausi. 13 kertaa vähemmän siis kuin ennen sitä. Vaikka olen about yhtä ahkera kaikilla rintamilla.

Nuo jotka laittoi pikaviestin niin niillä oli Vieraskirja käytössä. Tuntuu siltä että lähes kaikilla naisilla se on käytössä. (70% vieraskirjani kävijöistä on muuten miehiä) Eli lähes kaikki naiset luottaa siihen että käyn kyllä kaikki vieraskirjakävijät läpi ja otan yhteyttä jos kiinnostun. Toisaalta, onko pallon heittäminen minulle aloite? Minusta vieraskirja vastaa kyllä enemmän jotain betoniseinää johon kukin käy merkkaamassa reviirinsä virtsallaan täyttämällään vesi-ilmapallolla...

Nyt muistankin, huijasin profiiliini tossa reilu viikko sitten ettei mulla ole vieraskirjaa käytössä, ehkä juuri siksi sain tänään vihdoin vuoden toisen pikaviestin ennestään tuntemattomalta naiselta (tai sitten on vain iso yhteensattuma).

Kandeiskohan laittaa profiiliin että mullon 22cm?

Siis tuo isoin My Little Ponyni. Kavion ympärykseltään.

ps: Vieraskirjassa oli ehkä hyvä tarkoitus, ja varmaankin siitä keskimäärin on enemmän hyötyä kuin haittaa, mutta silti voisi ilmoille heittää kysymyksen kuinka järkevää on lisätä palveluun joku lisävekotin joka tiputtaa naisten alotteiden määrän kymmenysosaan (siis jos oletetaan että muiden miesten kohdalla on käynyt samoin, mistä sen tietää jos minun kohdalla vaan on käynyt erittäin huono mäihä). Sanoisin että tästä tulisi Suomen suosituin nettisivusto jos tilanne palautuisi jotenkin ihmeen kaupalla sille tasolle mitä se oli ennen Vieraskirja-hommelia (ei tosin mahdollista - vaikka sen poistaisi niin naiset on jo oppineet lahnoiksi) ja sitten kehittäisi jonkun vekottimen jolla naisten aloitteet kymmenkertaistettaisiin.

Eli nykytilanteeseen 100-kertainen naisten aktiivisuus. 2 aloitteen sijaan 200.

No, eräällä toisella sivustolla olen ne 200 aloitetta saanutkin. Mutta se on toinen tarina, jota kyllä ei tähän blogiin ilmesty.

Perhosefekti
sukeltelee perhosta
minun ääressä.

Nappaan valkean
harjan leikkuulaudalta
ja ryhdyn aamuun.

Jotain muuta kuin
tämä kaikki, ja silti
täsmälleen sitä.

Yksinäisyyden
verkkoni heittelehtii
metsästysmaata.

Piirrä ja arvaa,
paukutin sitä joskus,
ja etsin naista.

Sairaalan pylvään
luona irtokarkkeja.
Meinaan. Meinasin.

Tunne on aito
jos perustuu totuuteen,
ei vain tunteeseen.

Niin kaunis hänen
oikean takataskun
alapuolikas.

Hammaslohkare
irtosi purukumiin.
Luin runojasi.

Jauhelin purkkaa
kuin ihmistä maailma.
Katuun kidutin.

[187]

Ovisilmästä
katselen mustaa koiraa.
Epätietoinen
haukku, kierteleminen.
Missä kaikki olette?

Tänä aamuna
se muistilappu enää
millään jaksanut
roikkua monitorin
reunassa. Revin, säälin.

Olet edelleen
niin sanoin, lausein, lauluin,
tajunnanvirroin,
vokaalein, runoin, haikuin,
ja tankoin kuvaamaton.

{110}

ps: mitä sanoja google löytää ennen ääressä-sanaa? Työ, kysymykset, televisio, sorvi, teksti, sana, koneet, näppis, piano, tietokone, iltalamppu, retrokolikkopelit, pöytä, ruoka, takkatuli, pöytä (eka josta kaksi mainintaa siis), tietokone, sorvi, pääte, tietokone, takkatuli, pöytä, takka, Internet, nuotio, pöytä, kampauspöytä, sorvi, tietokone, kalapuikko.

Kuvastaa tietokoneistumista. 30 ekasta 7 liittyy tietokoneisiin. Yllättäen työtä tosiaan vain yksi. Vaikka 70% varmaan tulee mieleen termi "työn ääressä" ääressä-sanasta. Se mitkä ne sanat on mitä tulee mieleen ääressä-sanasta vaikuttavat mielleyhtymiin joita tulee tuosta ylimmäisestä haikusta. Perhosefektille eikö olisi hyvä synonyymi "kohtalo" tai "sattuma"? Perhosten sukeltelu, mitä se voisi tarkoittaa? Sen etsimistä joka toisi perhosia masuun? Eli kertooko tuo haiku siitä että on Kohtalosta(tm) pitkälti kiinni kuka keneenkin "rakastuu"? Tai entä jos perhonen on vain sen kohtalon sukeltelutyylin laji - "ui perhosta, sukeltaa perhosta, sukeltelee perhosta". Ja onko kyse ulko- vai sisä-ääristä? Ääri eli laita. Eli parras. Onko jatkuvasti, joka sekunti, aivan kuin kohtalo saattaisi olla juuri nappaamaisillaan sen jota se sukeltelee (minulle?). Onko haikussa kyse siitä että hetkenä minä hyvänsä se perhostunteen tuottaja saattaa astella kulman takaa? Jne jne jne. Mieti sitä itse, ja tulkitse ja koe ja maistele ja pyörittele. Ja samoin noita muita.

Kun tuon "ääressä" laittaa Googleen niin monet löydät (about neljännes) puhuvat Åresta. Mitä kohtalo vihjaa, vai vihjaako mitään, vai vihjaako se aina jotain? On olemassa myös sanonta "året runt" Eli vuoden ympäri. Toisaalta se on myös Nokian panimon IV-olut.

Iv on toisinpäin vi elikkäs ME.

Joka taas on maailmanennätyksen lyhenne.

Noniin nyt oikeasti keitän kahvit. Jatka ite.

Pps: ite on takaperin eti.

Saisinpa olla
pupulaastari sinun
varpaanvälissä.

[177]

Pasilan aseman tuulikaapissa kohtasimme,
tunnistin heti ruskean toppatakkisi,
tuoksuit suklaalta ja hellyydeltä.
Pian olimme kuljeksimassa käsi kädessä
banaanien ja appelsiinien seassa,
kämmeneni lanteillesi kiertyen lanttujen luona, maitojen,
paahtoleipäläjien ja makaronipinojen katveessa,
talutin takataskujasi kukkamultien ja limppareiden läpi,
sormemme toisiinsa limittyen
mehuhyllyjen, lööppien ja purukumien kupeessa.
Siinä liukuhihnan rullatessa tiesin että
viikonloppu sinun vierellä tulisi sisältämään
niin paljon kaikenlaista
hyvänlaista, kaunista, koskettavaa,
muistettavaa, sydämeen sisällytettävää.
Ja sellaista siitä tykönäsi tuli,
sellaisena se tapahtui tapahtumistaan.
Se kun astelemme laiturilla jäälauttojen lomassa
kameran ja koiran kanssa.
Se kun halailemme teinien ja hampurilaisten keskellä.
Minä ja sinä kiitämässä hevoskärryillä liejuista tietä
keväisten oksien halki, repaleisten pilvien alitse,
katselemme katseisiimme, talojen pihoille, peltojen yli metsänrajaan.
Notkuimme toisiimme kietoutuen
kalapuikkojen ja mokkapalojen parissa.
Keittelimme kahvia,
köllimme sylikkäin sohvallasi,
lähekkäin tietokoneesi edessä,
poskiamme ja vatsojamme ja korvanlehtiämme kosketellen
peittojesi ja tyynyjesi ja kaiuttimiesi ääressä.
Sitten kun jarrutat liikenneympyrässä vaikka voisi mennä,
ja takanamme autoja, suoritamme suillamme jotain spontaania,
sen hetken maailma kaihtaa kierimästä,
ja tuntuu kuin haluan sinut kokonaan.

ps: eräästä cityläisestä tämä
pps: päätin kuitenkin jatkossa olla "ihastumatta" keneenkään vain koska sillä on pomon auto lainassa ja pomon vaimo käyttää sikana hajuvettä mistä syystä myös treffinaisen takki imenyt sikana sitä hajuvettä sisäänsä, itsehän laskin päässäni 0,2 sekunnissa niin että se haisee siltä vain koska tietää minun pitävän kahvista ja olin "myytyä", jatkossa unelmoin rakastuvani tunkkaiselle masennukselle ja hikiselle paskalle haisevaan naiseen. Ja ehkä vivahde ranteista viilleltyä verta. Ja varon auton tai ajokortin omaavia naisia. Hyi.
ppps: huomasitko seuraavat sanat: tuulikaapissa, käsi kädessä, seassa, kiertyen, luona, katveessa, läpi, limittyen, kupeessa, liukuhihnan rullatessa, vierellä, lomassa, keskellä, halki, alitse, yli, kietoutuen, parissa, sylikkäin, lähekkäin, ääressä, liikenneympyrässä, takanamme - paikan määritteitä; mitä se oli olla "tykönäsi", missä kaikkialla "sinun tykö" tulikaan oltua. Kuvailen sanavalintojen avulla sitä uusien kokemusten tulvaa joka saa mielen kieppumaan huumaantuneena, eli miltä tuntuu "ihastua" = tutustua ihmiseen jota olettaa haluavan tavata uudestaankin. Suurin kulminaatio tapahtuu pysähtyneessä autossa liikenneympyrässä. No, mieti itse loput.

Kesken suojatien
tajuan olevani
elämän ihme.

Yö valvottuna
kesän kastelemana
maanantain töihin.

Kariuduttua
monet uivat saaresta
saareen kuin hullut.

Pelkät yhteisöt
kertovat jo naisesta
missä lienemme.

Lutkakin on vain
kultah hienovaraisten
muutosten jälkeen.

Suudelmassa ei
murto-osaakaan mutta
toisaalta kaikki.

Lasi kihisee
vitamiinitabletin
jälkeen tyhjänä.

[176]

Pilven partaalle
ruusun terälehdistä
Taj Mahalia
en näperrä en edes
sinulle. Näe minä.

Täydellinen ei
ole sinun rinnalla
mitään koska se
ei ole tasan juuri
se mikä sinä olet.

{107}

Su-ma-yönä en nukkunut lainkaan. Senhän voi kyllä jo päätellä blogimerkintöjeni ajankohdista oikeastaan.

Eli käppäilin töihin (noin 13 min matka - talvella 11 min koska tulee käveltyä riuskimmin) ja vieläpä kaatosateen halki. No, ei siinä mitään, rakastan sadetta, ukkosti myös hiukan.

Mutta monelle tollanen työviikon aloitus vois olla melko rankka paikka. 0 tunnin unilla läpimärkänä töihin.

Nimittäin inhoan sateenvarjoja. Etenkin naisia jotka käyttävät niitä. "En halua että meikit ja kampaus pilaantuu." Inhottaa naiset joilla on meikit ja kampaus. Inhottaa pilaantuvat naiset, naiset joilla on potentiaali pilaantua. Eikä 10-20 vuoden marginaalilla vaan hetkessä, 3-5 sekunnissa, kun vaan sateenvarjo vähän heilahtaa sivuun tuulen kidnapatessa sen. Ja nainen on "pilalla". Siis omasta mielestään. Minun mielestä levinneet meikit on vaan seksikkäitä, tai sotkunen tukka jne. Ja mitä mieltä olen naisesta joka pitää itseään kamalan näkösenä vaikka minun mielestä olisi vain vitun seksikäs. No idioottina. Typeränä.

Pidän luonnollisista naisista. Ei meikkiä. Eikä kampauksia jonka sade voi tappaa jne. Nainen jolle sade voisi tehdä vain hyvää. Aivan kuin puille ja nurmille. Otollinen maaperä sateelle. Vai ihoperäkö pitäisi sanoa?

Vaikka kyllä sen ymmärtää että lähes kaikki naiset meikkaa ja kampailee ja vartoo ettei huolella viimeistelty rakennelma sorru - he haluavat vaikuttaa edustavilta ja korrekteilta. Meikitön sotkutukkainen nainen vaikuttaisi nykymaailmassa friikiltä, sekopäältä. Tai aidolta luonnonlapselta. No, edes sellasille ei ole monia paikkoja missä katsottais hyvällä. Ehkä jäätelönmyyjät? Kai useimmat kassaneiditkin sais potkut jos ilmestysivät töihin ilman meikkiä? Tai eiköhän joku direktiivi kävis ainakin huomauttelemassa tai vihjailemassa.

Tai ehkä sen johonkin asti ymmärtääkin että huolii ulkonäköään työpaikan vuoksi. Mutta useimmat tekevät sitä kyllä vapaa-aikanaankin. Ja paljon kovemmalla sykkeellä yöelämää varten. Ja treffejä jne. Hyi hyi.

No ehkä vähän eksyin, olin siinä työpäivässä. Niin, no alkuun siinä vetelin kiiwitäytekaakut. Kuten myös päivän päätteeksi sitten jämät.

Mutta siinä keskellä tapahtui sellasta että ukkonen pisti huoneen pimeäksi sekunnin verran. Ja sitten kaikki taas palautui normaaliksi. Vaikka ei ulkoa kuulunut juuri mitään eikä edes tainnut sataa.

No, ehkä puolen tunnin päästä tuli puhelu. 5 sekunnin kohdalla aivan kuin jokasesta huoneen sähkölaitteesta ja jopa kaapeista ja seinistä alkas kaikua se soittajan ääni! Ja kohta mukaan liittyy hirveät piippaukset! Rätinä ja rutina ja vihlova ujellus.

Siinä vaiheessa ei ole hirveän todellinen olo. Miksi tuo hiirimatto puhuu? Ja viheltää? Sitten koko huone vaan piippas kuin kiljua imenyt palosireenipissiskatras.

No, vähitellen häiriö paikantui postituskoneen modeemiin. Ehkä ne muut äänet olivat vain kaikua ja säikytyksen takia kuviteltua.

Mutta oli kuitenkin siisti kokemus.

http://www.youtube.com/watch?v=xoZMMQLGqLo
http://www.youtube.com/watch?v=Qtqz0bdq30Q
http://www.lazylaces.com/56Kmodem

(seuraava Euroviisu-voittaja?)

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1539478

Ensinnäkin, jutusta ei käy ilmi mikä oli sähköpyörätuolin rooli. Ei sähköpyörätuolit ole nopeita, ja vaikka olisivatkin, ei niitä ole tehty kahdelle ihmiselle. Ko Penis olisi ihan yhtä hyvin voinut yksin juosta ryöstäjän kiinni ja aivan yhtä hyvin yksin kaataa hänet niskalenkillä maahan. Ilman yleisöä. Sähköpyörätuolikaverin rooli oli se että jutusta saadaan leivottua "yli-ikäinen vanhus ja vammainen selättivät ryöstäjän" tyylinen -> "kaksi kakkosluokan kansalaista selätti ryöstäjän".

Jutun pohjavire on sellainen että aivan kuin yli 60-v ihmisistä ei normaalisti ole mihinkään. Hiukan samaa luokkaa uutisten kanssa kuten "nainen vaihtoi autonrenkaan" tai "ruotsalaismies meni naimisiin naisen kanssa".

Toinen vire olisi saatu jos naisen kallo olisi murskaantunut asfalttiin tintatessa ja hän olisi koomassa, neliraajahalvaantunut, tai delannut.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1539496

Jaa, että joku ukko on opettanut ihan linnun lentämään. Tilaisin seuraavaksi uutisen siitä että joku jossain on opettanut lehmän paskantamaan.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1539288

Jaa että Grönlannissa on Euroopan halvin bensa. Eiköhän ole ollut jo kymmenen vuotta. Ja eipä se ollut uutinen kun siitä tuli Euroopan halvimman bensan paikka. Onhan se tietenkin nyt uutinen kun "kaikki" valittaa ennätyskalliista bensasta. Veistä on kiva vääntää bensatankissa ja kertoa missä autoilijoilla on autuaampaa. Ah, Grönlanti, tuo sumujen saari, tuo eksoottinen pohjukka jossa bensakin on melkein ilmaista, ah, sydämein sinne halajaa.

Seuraavaksi sitten otsikoita pilvin pimein siitä missä on Euroopan halvimmat mansikat, missä on Pohjoismaiden halvimmat hyttyssumutteet, missä on maapallon halvimmat varvastossut, missä on universumin halvimmat kondomit, missä on Suomen halvimmat koivuhalot, missä on Etelä-Suomen halvimmat sulkapallomailat, missä on Porvoon halvimmat huulikiilteet, missä on Ylä-Kälviän parhaat maidot, missä on Pornaisten valkoisin maito.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1539052

Huomisen uutinen: Robotti raiskasi humalaisen teininunnan!

Loppukevennys: alan keittää kahvia.

Moni sanoisi
aikuisten leikiksi muun
kuin juuri taiteen.

"Tervetuloa tiskaamaan ja leikkimään My Little Ponyillä" on minulle tyypillinen pikaviesti/kuvakommentti/mese-lause.

Moni nainen varmaan ottaa sen vitsinä.

Vaikka olen tosissani.

My Little Ponyjen osalta en ehkä tarkoita niinkään leikki-leikkiä. Mutta kyllä minulla oikeasti on 5 My Little Ponyä, ja keräilen niitä.

Ja jos nainen tulisi luokseni, varmasti näyttäisin ne. Siis en ehkä muuten, mutta kyllä takuulla jos kutsuni sanoista 3/7=43% olisi niitä minun pikku ponejani.

Säilytän niitä jääkaapin päällä. Näyttäisin siis yksitellen millasia ne on ja kertoisin mistä löysin ja paljo maksoivat. Kavioissa on vuosiluvut ja kertoisin esim että "Tämä on 1982, sinähän olit silloin -3v..." jne

Tuo olisi vasta esileikkiä.

Leikkiä olisi se kun ottaisimme kuvia noista.

Hiukan tämän tyylisiä:
http://irc-galleria.net/channel_images.php?show=tagged&channel_id=2041995

Paitsi parempia. Hauskempia. Taiteellisempia. Nokkelampia. Luonnossa. Eikä pelkästään vitsikuvia, vaan valokuva-valokuvia. My Little Ponyjä sienien ja muiden tykö.

Se olisi aikuisten leikkiä. Tehdä yhdessä taidetta. Ja vaikka tekisi taidetta yksin, niin taide tehdään yleisölle, ja yleisöstä lähes kaikki ovat aikuisia. Taide on aikuisten leikkiä. Sillä on monia yhteisiä ominaisuuksia "oikean" leikin eli lasten kanssa. Mielikuvitus, tuoreus, maailmaan tutustuminen etc. "Tämä menis tänne ja tekis tätä ja sitten se..." Ilo, euforia, ekstaasi, leikin ominaisuuksia. Tylsyyden ja 10 tunnin tiskaamissession vastakohtia. Toisaalta, lapsi leikkii vaikka tiskatessaan. Samoin siihen voi suhtautua aikuinen.

99% ihmisistä tosin pitää seksiä tärkeämpänä ja keskeisempänä kuin taidetta. Siitä myöhemmin enemmän.

Moni ottaisi sen kutsun leikkimään My Little Ponyillä vitsinä, joko että se on vaan tyhjä heitto, tai vaikka onkin kutsu tulla luokseni niin vain "kiertoilmaisu" panemiselle.

Vaikka oikeasti mielessäni on vain se mitä sanonkin.

Vielä kukaan ei ole tullut. Kaikki ovat enintään naurahtaneet. Tai jotain muuta kuin "ok, mikä on osoitteesi". Vaikken ole tarkoittanut että haluan vielä viestitellä tai mesettää 1-3 tuntia. Vaan että tervetuloa luokseni tiskaamaan ja leikkimään My Little Ponyillä. Jos ei heti, jos ei sinä päivänä, niin voimme neuvotella että milloin.

Ja paskat. Kukaan ei ole tullut.

Ja nyt mulla on niin sotkusta etten ketään kutsuisikaan. Eikä tosin syytä siivotakaan kun tiedän miten harvoin kukaan tulisikaan. Eikä houkutusta kutsua kun tiedän että se tarkoittaisi 5-10 tunnin siivoilua.

"Lähdetkö kanssani rannalle leikkimään My Little Ponyillä ja pesemään mattoja".

Joo, pitää kai vaihtaa reploja kesäkuntoon.

http://www.savonsanomat.fi/viihde/viihdeuutiset/surffaten-sohvalta-sohvalle(138349).ece

Bedsurfingia
sen olla pitää, päätän
ja matkaan Googleen.

[169]

ps: epistä, itselle 37 kuukaudessa vain 2 halukasta majoittujaa (tosin sellasella sivustolla jolle ei tehdä profiilia vaan ilmotusteksti vaan, eli ei kuvia tms)
pps: mulla on samanlainen sohva
ppps: "Suomalaisiakin tähän palveluun on rekisteröitynyt jo 3 500 aina Hangosta Inariin." 2372 kun eilen katsoin.

Mietitäänpä tätä hetki.
Sinun suurin idolisi on Gandhi.
Minun keittiön seinällä on
Charles Mansonin juliste.
Hän ei istu lootusasennossa.
Eikö tämä saa silmiäsi avautumaan.
Mitä vittua oikein luulit että
tästä tulisi?