Ehkä vaan ihan pikkuisen olen siirtynyt varjon puoleen. Olen vain niin pettynyt itseeni ja olooni jolle en kuitenkaan voi yhtään mitään. Tuntuu niin ämmämäiseltä vaatia yhtään mitää niitä asioita joita tarttisin.
Tekis mieli ajella jollain helvetin kauniilla tehokkaalla autolla joka murisis nii et pikkuhousut kostuis.Ja aurinko paistais ja lämmin tuuli puhaltais ikkunasta sisää ja veis mennessää huolet ja murheet. :)
http://www.youtube.com/watch?v=gKYeYiUnYjk&feature=related
Miks mä oon niin vitun multikompleksi. haluun olla yksinkertasempi ja tasasempi! NIIN.
Oloni on haavoittuva. Tämä tarkoittanee sitä että vahvistan muuriani , random shall not pass.Pelkoakin on. Epärealistisista asioista. Kietoudun herkästi menneisiin ja suren kohtaamaani pahuutta ikäänkun se olisi taas läsnä.Kaikinpuolin erittäin epävarma olo. HALOO MISSÄ MÄ OLEN?
Olen kuitenkin päättänyt olla edelleen voittajien joukkueessa, koska sutenööri se vitut välittää.
aikas onnelliseksi voi ihminen tulla jaffa ananas pullosta :D mmmmm
