Blogi

Avasin töissä koneen ja luin lehden sivuilta Kirkan kuolemasta. Yllätti jostain syystä tosi paljon ja aiheutti lievää herkistelyäkin. Tuli heti mieleen kaikki hassun ihanat biisit, joita kyseinen herra on tehnyt. Oi, muistoja.

Lisäksi työkaveri päätti piristää päivääni TagHeuerin (tai miten se nyt kirjoitetaankaan) mainoksella, jossa on Brad Pitt. Mun kommentti oli, et tahdon komeamman :) Mikään ei ole siis kyllin hyvää, mutta enpä vaan tykkää pittin näköisistä miehistä... No työhuoneen seinälle se kuva kuitenkin päätyi.

Keskusteltiin myös netistä tulostettujen julkkujen kuvien käyttöoikeudesta. Jotenkin tuntuu, että turvallisin tapa on, ettei niitä käytä ollenkaan. Ja ei kannata miettiä, että mihin me niitä käytettäis :)

Olin myös luuseri ja söin jälkiruoaksi suklaaleivoksen. Mutta joskus vaan pitää antaa itselleen periksi ja herkutella, eiköstä juu.

Puhuin myös tekstien tieteellisyydestä ja vakioasemoinnista - että oli jännää.

Vielä olisi tulossa Greyn anatomia ja se uusi sarja Kujanjuoksu. Ja GA:n kanssa samaan aikaan tuleva kakkosen sarja.

Ja kaiken lisäksi mä kaipaan olutta. Eikä kaapissa ole yhtäkään. Laiha keskiviikko siis.

- Lilli -

Mukavaa, kun tällekin talvelle saa pähkäillä, mitä huomenaamulla laittaa päälle. Eli saa miettiä, minkälaiselta lumiukolta haluaa näyttää :) Pääsee vihdoin ja viimein käyttämään kunnon lapasia ja pipoja ja toppatakkia. Vaasassa kun ei ainakaan jouluun mennessä tarvinnut käyttää talvitakkia laisinkaan.

Nyt kun on talvi viimein tullut, on alkanut tekee mieli pulkkamäkeen, luistelemaan, hiihtämään, laskettelemaan, juomaan kuumaa kaakaota punaposkisena - miksei vahvempaakin, kunhan ei enää aja tai hiihdä sen jälkeen.

Mutta silti mä vain nyhjötän neljän seinän sisällä, enkä löydä itsestäni tarpeeksi energiaa edellä mainittuihin juttuihin. Luuseri minäkin.

Ja mä vielä muistan, kuinka ihana tunne se on, kun pakkanen nipistää poskesta, kun pakkassäässä urheilee ja viihtyy. No, kyllä se nipistää huomennakin töihin kävellessä - jospa siinä olisi tarpeeksi näin ensi hätään.

Saivatpa muuten lumilinnankin tehtyä tälle talvelle.

- Lilli -

Kirjoitin muutama päivä sitten, kuinka hienoa erilaisuus on. Sen jälkeen luin erään samaan tapahtumaan (josta edellinen blogimerkintänikin siis on) liittyvän kirjeen ja suoraan sanottuna menetin hermoni. Kirjeen kirjoittaja oli nähnyt ja kokenut tilanteen aivan eri tavalla kuin minä ja mielestäni myös vääristeli asioita. Ja kaikki tämä vain sen takia, että meillä on ollu tapahtumaa kohtaan hieman erilaiset asenteet.

Eli joskus erilaisuus vituttaa, saa kiroamaan, ärsyttää ja suututtaa. Mutta laittaahan se toki miettimäänkin, plussaa siitä.

Muuten kiva perjantai-ilta.

- Lilli -

On se jännä, kuinka eri tavalla ihmiset ottaa huonot uutiset/ongelmatilanteen. Tuossa pari viikkoa sitten jouduin keskelle merkillistä tapahtumaa muutaman muun ihmisen kanssa, ja voi veljet sitä reaktioiden erilaisuutta. Yks istuu hiljaa tuolissa ja vaan seuraa muiden huutoa ja mekastusta, toinen syö ja nukkuu, kolmas on yks huutajista, jolle ei mikään selitys kelpaa, neljäs kävelee ympäriinsä, viides juoksee vessassa ja valittaa paperin puutetta...

Lisäksi se puheen määrä! Kukaan ei tiedä asiasta mitään, mutta silti on paljon sanottavaa, oma mielipide pitää saada kuuluville. Joillakin ääni kohoaa jo hysteerisiin mittoihin ja joillakin puhe alkaa muistuttaa yllytyspuhetta. Joku puolestaan mutisee hiljaa omalla paikallaan.

Kyllä me ollaan mielenkiintoisia, me ihmiset. Ja onneksi me ollaan kaikki erilaisia. Yhtä huutavaa kuoroa kun ei kukaan jaksaisi.

Mutta olipahan kokemus.

- Lilli -

Suomessa taas. Olipas se kiva käydä pitkästä aikaa muilla mailla vierahilla. Loma oli alkuongelmien jälkeen mahtava: aurinkoa, merta ja olutta riitti sekä mielenkiintoisia paikallisia ihmisiä ja paikkoja.

Mutta huomas kuitenkin taas sen, kuinka pieneksi maailma on käynyt. Vieraassa maassa vieras mies hokee suomeksi mitä kuuluu tai minä rakastan sinua. No, täytynee olla onnellinen, että edes joku sen sanoo :)

Rinkka on edelleen purkamatta, ja ajattelinkin sen jättää suosiolla huomiseen. Tänään vain nautin siitä, että saan nukkua omassa sängyssäni, katsoa tv:tä ja hieman cityillä. Töitä mietitään vasta maanantaina.

Ja vaikka tulinkin just takasin, uutta matkaa tekee jo mieli :) Eiku rahaa säästämään.

- Lilli -